Venäjän vetäytyminen: kaksoisratkaisu?
Venäjän vetäytyminen : kaksoisratkaisu
Venäjän ilmoitus sen joukkojen vetäytymisestä ei yllättänyt asiantuntijoita. Kulissien takana on jo pitkään valmisteltu jonkinlaista kimpparatkaisua niin Syyrian kuin myös Ukrainan suhteen.
Näyttää siltä, että kyseinen ilmoitus oli osa suurta taktista kuviota, jossa USA ja Venäjä liikahtelevat kohti globaalia sovintoa. Nyt ratkaistaan kahta ongelmaa: niin Ukrainaa kuin myös Syyriaa sekä luonnostellaan pohjaa mahdollista yhteistä offensiivia terroristijärjestö ISIS:siä vastaan.
Poliittisesti Venäjä hyötyy eniten tästä zig-zag politiikasta: sotilaallisesti vetäytyminen on vielä muodollista eikä suuria voimia vielä vedetä pois. Kyse on siten pr-kampanjasta. Syyriaan jätetään joukkoja mutta ilmoitus oli ennen kaikkea merkki poliittisesta yhteistyötahdosta niin USA:n kuin myös Turkin kanssa.
Syyrian jako alkamassa?
USA:n ja Venäjän kaavailema Syyrian kysymyksen ratkaisu perustuu ilmeisesti siihen, että alueita tullaan jakamaan. Syyriasta tulisi tässä skenaariossa ilmeisesti jonkinlainen konfederaatio, jossa Assadille jäisi Damaskos ja alawiittien alueet. Assad ei voi kuitenkaan jatkaa tämän konfederaation presidenttinä.
Myös Turkki hyötyisi. Turkille Venäjän alueellinen läsnäolo on ollut kivistävä haava; Erdoaganille Venäjän muodollinen ilmoitus lähdöstä on siksi enemmän kuin hyvä poliittinen viesti. Sen jälkeen Turkin poliittinen intressi rajoittuisi lähinnä Aleppoon ja sen lähialueiseen (uskonnollisista syistä). Todellisuudessa Pohjois-Syyriasta tulisi sen protektoraatti.
Suuri sopu jättäisi "rannalle jääjiä". Kurdien itsehallinnon ongelma leijuu tässä kuviossa ilmassa vaikka siihen on etsitty jotain ratkaisua.
Ongelmana on Turkki. Periaatteiden tasolla yhtenäisen ja jakamattoman Turkin idea ei salli kurdeille minkäänlaista elintilaa.
Erdoaganin hallinto pyrki tosin jonkinlaiseen toimivaan yhteisymmärrykseen kurdien kanssa samalla kun se myös kannusti ja organisoi ISIS:in toimintaa. Nyt tilanne on nyt kuitenkin muuttunut: suurvallat ymmärtävät toisiaan.
Toisaalta erityisesti terrori-iskujen jälkeen tilanne on kiristynyt ja Turkki vannoo kostoa. Toisaalta Venäjä on koko ajan alleviivannut sitä, että kurdeille on annettava tunnustusta sen toiminnasta. Kurdit taistelevat – he eivät pakene ISIS:in edessä. USA:n aseistama Irakin armeija ei taistele. Se pakenee.
Ukrainalle sopu merkitsee alueellista jakoa
Ukrainalle suurvaltojen sopu merkitsee ilmeisesti sitä, että se joutuu myöntymään Itä-Ukrainan autonomiaan. Ukrainan ydinalueet pysyvät Kiovan hallussa mutta miehitetyt alueet saisivat ilmeisesti jonkinlaisen itsehallintostatuksen.
Kyseessä tulee olemaan kitkerä pilleri monille ukrainalaisille: länsi petti oikeudenmukaisuuden vaatimukset.
Jotain hyvää olisi kuitenkin tiedossa. Sodan loppumisen myötä se saisi alueelle muodollisen ylivallan. Tosin Ukraina ei hallinnoisi siellä suoraan mutta alueella pitäisi pitää todelliset ja aidot vaalit. Mikäli (siis sikäli mikäli – hyvin epävarmaa) näin käy, Venäjän marionetit eivät näissä aidoissa vaaleissa menestyisi.
Tällöin voittajaksi tulisi epäilemättä paikallinen teollisuusmagnaatti Rinat Ahmetov ja Donbassista tulisi jonkinlaista geopoliittista ”ei-kenenkään-maata”. Venäjälle Itä-Ukrainan luovuttaminen on epäilemättä tappio ja maan media tekee parhaansa selittääkseen sen voitoksi. Se olisi kuitenkin presidentti Putinille kova isku ja herättäisi kovasti arvostelua "slaavien pettämisestä".
Sovun pieni mahdollisuus ja suuret epäonnistumisen ansat
Suurin ongelma on tietnekin Krimin tilanteen ratkaisu.
USA ja länsi eivät koskaan hyväksy alueliitosta mutta tässä asiassa olisi ehkä mahdollista päästä jonkinlaiseen ”tilapäiseen mätään kompromissiin”. Miten se järjestetään jää vielä nähtäväksi.
Parhaimmillaan tilanne voisi johtaa siihen, että pakotteet olisi mahdollista purkaa jo syksyllä. Venäjän tilanne voisi siten normalisoitua piankin – näin Suomikin pääsisi takaisin Venäjän-vientiin.
Edessä on kuitenkin suuria ongelmia: Krimin kysymyksessä Venäjän on se, jonka on pakko liikahtaa. Sisäpoliittisesti se on kuitenkin mahdotonta ennen syyskuun duuman vaaleja. Turkin ja kurdien väliset suhteet voivat myös kärjistyä.
Pitkällä aikavälillä vetäytyminen Syyriasta on Venäjälle kuitenkin ainoa mahdollisuus päästä irti tästä kaukaisesta sodasta, jolla ei todellisuudessa ole ollut suurtakaan kannatusta väestön keskuudessa. Masinoidut mielipide-tutkimukset tietenkin todistavat mitä tahansa.
Eli – kuten kiinalainen sananlasku sanoo: elämme tulevaisuudessa kiinnostavia aikoja. Toivottavasti pieni rauhan ja ”business as usual” mahdollisuus ei kuole.
Arto Luukkanen
Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori
Helsingin yliopisto
Ps. Venäjän Strategisen Tutkimuksen Instituutti julkaisi kiinnostavan nettiartikkelin (http://riss.ru/analitycs/27082/). Ko. Instituutin nuorempi tutkija, Ivan Monkov kirjoitti varsin asiallisen ja vakuuttavan artikkelin Ruotsin ja Suomen tulevasta Nato-valinnasta. Siinä oli lopussa kuitenkin niin tarkkoja vuosilukutietoja, että pitää kysyä: onko niissä perää vain onko kysymyksessä ”nuoremman tutkijan” huti. Mistä ihmeen vuoden 2023 suunnitelmista tai vuoden 2020 Ruotsin ja Suomen armeijoiden yhteistoiminnasta puhutaan? Entä ovatko Eesti, Ruotsi ja Suomi allekirjoittaneet sopimuksen keskinäisestä sotilasavusta? Minä veikkaan, että kyseessä on ankka ja koepallo, jolla testataan a) luetaanko meillä tätä artikkelia ja b) mitä meillä päättäjät sanovat. Siinä mielessä – osui ja upposi))
Pps. tämä viimeinen vaihtoehto näyttää kaikkein todennäköisemmältä. Provokaatio ja vähäinen response. So long folks!
Kiitos hyvästä plogista. On siellä taustalla myös Venäjän kassakriisi. Vanhat pommit saatiin pois varastoista, että eivät tömähtele vanhuuttaan.
Lentokonevanhukset saivat liikuntaa. Vain Turkki ampui yhden koneen. Se meni kyllä uudemmasta päästä kalustoa.
Venäjä pärjäsi melko hyvin Syyriassa. Tappiot jäivät pieniksi. Ukraina tuntuukin olevan kova luu ja siellä tulee tappioita.
Putin on turvaneuvoston kymmenestä jäsenestä ainoa, joka kertoi miesten kaatuvan mielellään Ukrainassa hänen nimensä huulillaan.
Ilmoita asiaton viesti
YK:n turvallisuusneuvostossa on 15 jäsenmaata. Putin ei ole neuvoston jäsenmaa. Venäjä on.
Venäjä ei ole sodassa Ukrainan kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
#28
Minä kirjoitin Venäjän turvaneuvostosta. Venäjä ei ole sodassa Ukrainan kanssa?
Miksi siellä sitten kaatuu venäläisiä. Ampuuko ukrainalaiset venäläisiä turisteja?
Ilmoita asiaton viesti
Näin on Pekka. Rahat kun loppuvat niin halu kompromissiin kasvaa. Siitä Putinin kertomuksesta — niinpä)))
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö minunkin tarkistaa kantaani? Tähän asti olen ajatellut, ettei Kreml edes tarvitse rahaa, koska sillä on armeija uhitteluun ja media valeht… siis tiedottamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Eli – kuten kiinalainen sananlasku sanoo: elämme tulevaisuudessa kiinnostavia aikoja. Toivottavasti pieni rauhan ja ”business as usual” mahdollisuus ei kuole.”
Kyllä yhteinen vekseli lännen kanssa silottaa montaa asiaa Moskovassa. Olet Arto varmasti huomannut miten Venäjällä ihmisten avoimuus on muuttunut vain kolmen viimeisen vuoden aikana.
Kansaan on iskenyt melankolia ja tuttu laulu: ”Kukaan ei rakasta Venäjän kansaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Hei Arto!
Tuossa viikonloppuna piipahdin Venäjällä ja juttelin ihmisten kanssa tilanteesta siellä. Minusta näyttää entistä enemmän siltä, että tuo ajatus Venäjän talouden tilasta on merkittävä taustasyy Venäjän haluun ratkaista Syyrian ja myös Ukrainan tilanne. Väestön keskuudessa on kritiikki kasvanut tällaisin valtion tekemiin toimiin, jotka eivät kohdistu suoraan kansalaisten omaan hyvinvointiin. Vaikka Valtion rahatilanne on vaikea, se ei vielä aivan suoraan näy kansalaisten elämässä muuta kuin hintojen nousuna, viimeksi polttoaineiden hintojen korotuksina. Mutta se näkyy hyvin suunnitelmissa tehostaa valtiontaloutta mm. tehottomien rakenteiden lakkauttamisina ja toisaalta esimerkiksi huonosti tehtäviä hoitaneiden virkamiesten irtisanomisina. Myös valtion palveluksessa olevien määrää tullaan jatkossa voimakkaasti vähentämään. Lisäksi se näkyy väestön huolena, että pakolaisvirta Syyriasta ja Afrikasta kääntyy kohti Venäjää, nyt kun Euroopassa muutoin suljetaan ovia.
Eräs tuttuni oli käynyt Krimissä Jaltalla ja kertoi, että kaupungin infrastruktuuri on todella heikossa tilassa ja sille ei ole tehty viimeisen 25 aikana mitään. Venäläisillä on selvästi pelko, että joutuvat maksamaan Krimin infran rakentamisen. Monet ovat jopa valmiita luopumaan Krimistä tämän takia. Kysyä voi tietenkin, haluaako EU itselleen tämän taakan.
Ilmoita asiaton viesti
aivan…follow the money…
Ilmoita asiaton viesti
Kari vetää hervotonta skeidaa. Tuttava oli käynyt lomalla Jaltalla ja kaikki on viimeisen päälle ja edullista.
https://www.google.fi/search?q=krim+jalta&rlz=1C1K…
Ilmoita asiaton viesti
Onhan siellä turisteille edullista kun ruplan kurssi on se mikä on.
Ilmoita asiaton viesti
KHL-aktiivi, Venäjän tuntija Hjallis Harkimo harkitsee astuvansa kehiin. Kiintoisaa Hankenin kasvatilta jos Itä-Ukrainen venäjänkielinen väestö onnistuu torjumaan ukrainankielen pakko-opetuksen.
Kiovan parlamentin päätös yksikielisestä maasta saattoi hyvinkin olla suomalaisten nerojen yllyttämä. Eikös Olli Rehn toiminut noihin aikoihin EU:n laajentumiskomissaarina?
Ilmoita asiaton viesti
Miettikää jos venäläisillä olisi laajentumiskomissaari. Miltä se kuulostaa venäläisten korvissa historian tietäen.
Ilmoita asiaton viesti
Laajentumiskomissaari Bobrikovin hankkeita vastustaneen Eugen Schaumanin tekstejä syötettiin Olli Immoselle vastustamaan maahanmuuttajia. Meni kuin väärä raha sekä Pekka Vennamolle että Erkki Tuomiojalle.
Ilmoita asiaton viesti
Jaltalla voi kaikki olla viimeisen päälle ’edullista’, mutta kyllä se vain karttojen mukaan on Ukrainaa. 🙂
https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.chr…
Ilmoita asiaton viesti
Totta puhut Seppo! Vihdoin joku on ”kartalla”!
Ilmoita asiaton viesti
Näin on.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun joku lähtee mutta Suomen sotilaat jatkavat kurdien kouluttamista Isisiä ja Turkkia vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä ei ole mikään merkki poliittisesta yhteistyötahdosta niin USA:n kuin myös Turkin kanssa vaan siitä, että Venäjällä on pakkomielteinen tarve päästä samaan pöytään USA:n kanssa. Putinistien alemmuuskompleksia ei pidä aliarvioida.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on juuri ollut Venäjän keskeisin tavoite viimeisen vuosikymmenen ajan. Verestä välittämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Venäjän pitäisi päästä samaan pöytään Yhdysvaltain kanssa?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin uskottavaa analyysia Arto Luukkaselta.
Mikäli Syyrian hallinto ei suostu neuvotteluratkaisuun, niin ulkovallat tekevät ratkaisunsa yksipuolisesti.
Venäjän vetäytyminen saattoi olla pakon sanelemaa, mutta vaikuttaa kyllä myös siltä, että se oli taktisesti erittäin älykäs siirto.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeintä on, että ihmisten tappaminen saadaan loppumaan, mutta jatkoa ajatellen Venäjälle olisi annettava tuntuva opetus sen suorittamista rikoksista: ETYJ:n sopimus rajojen rikkomattomuudesta, YK:n peruskirja
asevoimien käyttö toista valtiota vastaan, Geneven sopimus tunnuksettomista joukoista vieraassa valtiossa, Sevastopolin vuokrasopimuksen rikkominen, Minskin sopimuksen rikkominen. Mikä olisi se tuntuva opetus? Toivottavasti
kansa tuntee tulleensa petetyksi ja loppuistunto tapahtuisi Haagissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös Putinin maanantaina julkaistu päätös vetäytyä, tullut vajaa viikko sen jälkeen, kun tuli tieto että EU jatkaa puolella vuodella Venäjän talouspakotteita.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2016/03/10/…
Tästä voisi aavistaa, että vetäytyminen johtuu ainakin osaltaan Venäjän heikkenevästä taloudellisesta tilanteesta ja tarpeesta luoda edellytyksiä pakotteiden purkamiseksi.
Toinen asia on, mitä USA on sopinut Venäjän kanssa ja mitä USA on sopinut liittolaistensa kanssa ( Our Allies ). Onko Krimistä ja Itä-Ukrainasta sovittu jotakin ?
Oma asia on sitten se, paljonko Putinin hallinto kykenee vuoden 2008 jälkeisten toimiensa ja johtajiensa puheiden( Venäjän Duuma, Valdai, Helsinki 5.6.2012, … ) jälkeen , palauttamaan luottamusta lännen ja Venäjän välille.
Ilmoita asiaton viesti
EU haluaa kovasti viisumivapauden Turkin kanssa ja ei ole valmis kulisseissa neuvottelemaan Venäjän kanssa. USAn intressit ovat vähentyneet, kun kävi selväksi ettei Assadia kyetä lyömään. Näyttää tuo sotatrauma vievän kokonaan loogisen kyvyn ajatella.
Ilmoita asiaton viesti
Assadia ei ehkä nyt kukistettu,mutta toistaalta ei ole enää yhtenäistä syyriaa joka tukisi assadia,,eikä syyrian kansa enää koskaan yhdisty assadin taakse !
-tuota kutsuisin tappioksi,myös venäjälle !
Ilmoita asiaton viesti
Tässä Victoria Nulandin ajatuksia Ukrainasta Yhdysvaltain senaatin kuulemisessa tänään. ”And of course, Crimea sanctions must remain in place
so long as the Kremlin imposes its will on that piece of Ukrainian land.”
http://www.foreign.senate.gov/imo/media/doc/031516…
Ilmoita asiaton viesti
Kauppalehden tämän päiväisen takasivulla olevan Matti Kiurun uutisen mukaan Venäjän talousvaikuttajat pitivät presidentti Putinin johdolla viikonloppuna yöaikaan kokouksen, jonka lopputuloksena ei löytynyt ratkaisuja Venäjän vakavaan taloudelliseen tilanteeseen. Sen sijaan todettiin tilanteen vakavuus. Maanantaina sitten tuli ilmotus vetäytymisestä Syyrian operaatiosta. Asiasta ei kuulemma ole sen enempää keskusteltu. Onko Putin vetämässä nyt käsijarrusta vai vaihtamassa toiselle vaihteelle ?
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta Venäjä vetäytyi heikkouttaan. Seuraava vaihe on Krimin luovutus ja sen jälkeen Venäjä päästää länsimaiset yhtiöt maahan luonnonvaroja jakamaan, kuten Suomikin tekee.
Venäjän johto lienee jo hakenut turvapaikkaa Pohjois-Koreasta.
Ilmoita asiaton viesti
Karjalan palautuskin lienee jo lähellä ja Suomen luonnolliset rajat ovat harkinnassa.
Ilmoita asiaton viesti
”Pitkällä aikavälillä vetäytyminen Syyriasta on Venäjälle kuitenkin ainoa mahdollisuus päästä irti tästä kaukaisesta sodasta, jolla ei todellisuudessa ole ollut suurtakaan kannatusta väestön keskuudessa. Masinoidut mielipide-tutkimukset tietenkin todistavat mitä tahansa.”
Luukkanen lurittelee taas omiaan.
Syyrialla ja Venäjällä on valtiosopimukset Syyrian tukikohtien käytöstä ja avunannosta. Maat ovat solidaarisia toisiaan kohtaa.
Ei Venäjällä ole mitään vaikeuksia irrottautua Syyriasta. Ilmavoimien kaluston käyttö kesti vain viisi kuukautta. Seurauksena tulitauko Syyriassa ja rauhanneuvottelut Genevessä.
Yhdysvallat, EU ja Nato ovat sotineet Syyriassa jo viisi vuotta, eivätkä suostu vieläkään vetäytymiseen. Mikä ulko- ja sotilaspoliittinen katastrofi!
Ilmoita asiaton viesti
Analyysi Venäjän ja Yhdysvaltain lähenemisprosessista on täysin oikea ja tarpeen tajuta suomalaisille, jotka niin Venäjän kuin kansainvälisen politiikan käänteissä taipuvat aina uskomaan olemassaolevan pysyvyyteen aina siihen saakka kunnes muutos on jo tapahtunut. Kuinka syvällinen ja pitkäaikainen tästä lähenemisestä tulee riippuu USA:n sisäpolitiikasta, nyt sen poikkeuksellisen jännittävistä vaalikuvioista. Mikäli vahvasti venäläismielinen Trump voittaa, voi se kehittyä lujaksikin.
RISI:n Monkovin artikkeli on todellakin tärkeä ja osoittaa virkistävän realististä julkista analyysiä Suomen politiikasta löytyvän myös Kremlin vanavedestä. Ja Arto, kysymyksesi ja veikkauksesi tarkkojen vuosilukujen perusteista ovat enemmän kuin aiheellisia!
Ilmoita asiaton viesti
Presidenttiainesmiehille:
Ajan vaatiessa rohkeita tiennäyttäjiä rikkomaan omia rajojaan sekä suunnittelemaan uusia maailmoja maailmanympäripurjehtija Hjallis Harkimo harkitsee astuvansa kehiin. Syksyllä hän aloitti Savon Sanomien kolumnistina hyödyntämään paikallistuntemustaan, koska äitinsä on Sorsakosken Hackmanneja.
Samana päivänä eilen keskustapuolue ilmoitti asettavansa oman presidenttiehdokkaansa jo tulevana kesänä.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Vanhanen on tänään ilmoittautunut keskustan presidenttiehdokkaaksi ja Esko Aho on menossa suuren pankin johtotähdeksi Venäjälle! Elämme jänniä aikoja!
Ilmoita asiaton viesti
Uutta pukkaa niin ettei ehdi kommentoimaan: vanha sivistyspuolue Kokoomus on avannut nettifoorumin kaikille uteliaille hahmottelemaan tulevaisuutta!
Ilmoita asiaton viesti
Miten on noiden turvatakuiden kanssa, kun niitä ei USA oikein kyennyt pitämään Ukrainan suhteen? Eiköhän ISIS ole se, joka rauhoittaa USA:n ja Venäjän välit, ja turvatakuut muuttuvat idealistiseksi ja kauniiksi muistoksi, jota ei koskaan ollutkaan.
Eipä niihin taida olla luottamista. Hövelisti luvataan ja kirjoitellaan ja signeerataan kaikenlaisia lippusia ja lappusia, kun on jonkinlaista hyötyä tiedossa.
Mutta kun tuleekin tosipaikka, niin ei kovin helposti suurvallat asetu toisiaan vastakkain. Silloin heikot valtiot ovat ”kauppatavaraa” ja sopimukset vain paperin palasia.
Ei ole Natokaan kovin yhtenäinen joukko. Viimeisten vuosikymmenien
merkittäviin operaatioihin ei ole saatu Natoa mukaan. Yhtenäisyys rakoilee tiukassa paikassa. Nato näyttää toimivan kuin EU, kun isoista asioista on kysymys. Jäsenvaltiot rupeavat harrastamaan ”osaoptimointia”.
Ilmoita asiaton viesti
”Miten on noiden turvatakuiden kanssa, kun niitä ei USA oikein kyennyt pitämään Ukrainan suhteen?”
Mitä turvatakuita USA on antanut Ukrainalle ?
”Ei ole Natokaan kovin yhtenäinen joukko. Viimeisten vuosikymmenien
merkittäviin operaatioihin ei ole saatu Natoa mukaan. Yhtenäisyys rakoilee tiukassa paikassa. Nato näyttää toimivan kuin EU, kun isoista asioista on kysymys. Jäsenvaltiot rupeavat harrastamaan ”osaoptimointia”.”
Kyllähän toisen maailmansodan aikanakin mm. liittolaiset Britannia ja USA harrastivat melkoista kädenvääntöä mm. kenraalien Eisenhover ja Montgomery välillä, puhumattakaan Ranskan Charles du Gaullesta. Silti liitoutuneet yhteisvoimin löivät Saksan armeijan Euroopassa. Neuvostoliiton painaessa Lend-lease avun avittaman idästä kohti Berliiniä. Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu myös erimielisyyksien esiin nostaminen ja tarvittaessa kovinkin sanoin asioista keskusteleminen.
Tokihan on ymmärrettävää, että 146 miljoonan asukkaan Venäjän nykyjohto tekee parhaansa lyödäkseen kiilaa 500 miljoonan asukkaan EU -maiden ja 320 miljoonan asukkaan USA:n välille. Tällä Putinin hallinto haluaa palauttaa Venäjälle sen Neuvostoliiton aikaisen statuksen maailman politiikassa. Edellisellä kerrallahan Venäjää ( NL:a ) tukivat sen supervallan statuksen saavuttamisessa UK ja USA mittavalla materiaalisella ja sotilaallisella avulla ( Lend Lease sopimus , Pohjois-Afrikan, Italian ja Normandian operaatiot ). https://en.wikipedia.org/wiki/Lend-Lease
Bruttokansantuotteen ( GDP ) luvut kertovat tänään omaa tarinaansa missä kukin menee:
EU -alue: 18 495 miljardia dollaria
( lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Economy_of_the_Europ… )
USA: 17 419 miljardia dollaria
( lähde: http://www.tradingeconomics.com/ )
Venäjä: 1 861 miljardia dollaria
( lähde: http://www.tradingeconomics.com/ )
Ilmoita asiaton viesti
”Ydinaseettomuuden ehdoksi Ukraina vaati turvallisuustakuut.” ”Sopimuksen mukaan Venäjä, USA ja Britannia takaavat Ukrainan itsenäisyyden ja sen rajojen muuttumattomuuden.”
Kuwait I ja II, Afganistan, Irak, Libya, Syyria, nämä on niitä viimeisten vuosikymmenien operaatioita. Mainitsemastasi II maailmansodasta on jo noin 71 vuotta, joten ei ole ihan viimeisten vuosikymmenien juttuja se. Sen osalta kuten I maailmansodan osalta USA mietti pitkään, ennen kuin lähti mukaan. II-maailmansodan kohdalla pienet valtiot olivat lähinnä kauppatavaraa ja niiden suhteen ei tehty yhtään mitään, ennen kuin alkoi muodostua suurempi ja laajempi uhka suurvalloille.
Ilmoita asiaton viesti
En löytänyt tuosta Venäjän, USA:n , Ukrainan, Iso-Britannian vuonna 1994 allekirjoittamasta peruskirjasta ( memeorandum , ei siis treaty ) takuulauseketta, jossa USA velvoitettaisiin puolustamaan Ukrainaa. Vrt. Pohjois-Atlantin sopimuksen 5. artikla. Mutta jos voisit laittaa linkin näihin viittaamisiin lauseisiin,niin katsotaan.
Toki sieltä löytyy kohta: ” … to respect the independence and sovereignty and the existing borders of Ukraine”. USA ja Iso_Britannia eivät liene rikkoneet tätä kohtaa, mutta Venäjä on rikkonut. Ja tämähän on Venäjälle hyvin selvästi ja konkreettisesti rauhanomaisesti tuotu esiin.
Itse en siis ainakaan löytänyt peruskirjasta minkäänlaisia sotilaallisia velvotteita muille sopijaosapuolille sopimuksen rikkojaosapuolta vastaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_weapons_and_…
Ilmoita asiaton viesti
Varoittava esimerkki kaikille muille, joiden halutaan luopuvan ydinaseista. Kannustaa kehittelemään ydinaseistusta, jos siihen on kykyä olemassa.
Ilmoita asiaton viesti