Kumpaan Yleen pitää uskoa?

Kumpaan Yleen pitää uskoa?

Maamme yhteiskuntarauhaa on järkytetty.

Yle ja HS hämmentävät kansan mielialoja parhaansa mukaan.  On tapahtunut poliittinen rikos ja hallituksen on lopetettava ”uusnatsistisia järjestöjä”.

Kansalaiset ovat hämmentyneitä tämän uuden poliittisen näytelmän takia ja ennen kaikkea siksi, että Ylen tiedotuspolitiikka vaihtelee. Meillä on kaksi Yleä: hapan Yle ja politikoiva Yle. Vai onko?

Hapan Yle?

Syyskuussa tapahtui kaksi henkirikosta. Kaksi inhimillistä olentoa sai surmansa.

Syyskuun 10 päivänä kantasuomalainen uusnatsi potkaisi kantasuomalaista miestä Helsingissä Asema-aukiolla. Samana päivänä uutta kirjaansa rehentelevä ja meuhkaava Jari Tervo arvioi suomalaiset autisteiksi ja autistit rasisteiksi. Hänen mukaansa maahanmuuttoon torjuvasti suhtautuvat ovat paskasakkia ja roskaväkeä.

Seuraavana päivänä Otanmäellä: kaksi Suomeen saapunutta irakilaista turvapaikanhakijaa ryösti kajaanilaismiehen ja kuristi hänet kuoliaaksi.

Turvapaikanhakijoiden kuoliaaksikuristama kajaanilainen Arto sai medialta ja viranomaisilta lyhyehkön kohtelun. Poliisin mukaan kyse oli yksittäistapauksesta ja että poliisin tehtävät turvapaikanhakijoihin nähden ovat erittäin vähäisiä. Ylen mukaan poliisi ”ei odota, että mitään tällaisia henkirikoksia alkaa sattua mitattavissa määrin” (12.9.2016).

Poliisin ja ylen linja oli heti hapan: kyseessä oli yksittäistapaus. Siitä huolimatta, että kyseessä oli mies, joka ei olisi paikkakuntalaisten mukaan tehnyt pahaa kärpäsellekään, ei tämä kajaanilainen saanut pahemmin myötätuntoa ei kehä I takaa. 

Myös edesmenneen muisteleminen oli väärin. Syyskuun puolivälissä Otanmäessä järjestettiin mielenilmaus, jossa surmapaikalle vietiin kynttilöitä. Maan kaupallinen televisio syytti kuollutta muistavia ihmisiä uhoamisesta kun taas aikaansa edellä vaeltavan hipsteri-lehden – Kainuun Sanomien – toimittaja kutsui hiljaista saattojoukkoa valkoiseksi roskaväeksi. Ajat olivat happamat; seuraavana päivänä Nurmijärvellä potkittiin palloa ystävyyden ja rauhan merkiksi. Tämä turvapaikanhakijoiden ystävyysottelu päättyi kuitenkin joukkotappeluun. Sekin oli pikku juttu.

Kiihottava Yle?

Syyskuun 17 pnä Asema-aukiolla viikkoa aikaisemmin pahoinpidelty mies kuoli. Kuolinsyytä ei vielä virallisesti tiedetä. Turun yliopistollisen ylilääkärin Olli Tenovuon mukaan ”jotain hyvin odottamatonta on tapahtunut”.

Tällä kertaa median ja ylen reaktio oli toinen. Hesari nosti päivittäin useista juttuja tästä asiasta ja Yle peesasi perässä. Miksi hallitus ei tee mitään? Miksi kaikkia uusnatseja ei vielä kielletä?? Samalla annettiin ymmärtää, että etenkin perussuomalaiset mutta myös keskusta ja kokoomus paapovat näitä hirmunatseja. Alkoi mediavyörytys, joka ei näytä laantumisen merkkejä.

Tavallista tallaajaa ihmetyttää vain yksi asia: miksi Otamäen ihminen ei ollut niin tärkeä? Eikö jokainen elämä ole tärkeä? Miksi Yle oli sitä mieltä, että Otanmäen tapauksessa kyseessä oli yksittäistapaus ja Helsingin rautatieaseman tapauksessa ei ollut? Kumpaa Yleä minun pitäisi nyt uskoa? Sitä ensimmäistä vai sitä toista? Sitä hapanta vai kiihottavaa?

Nyt rakennetaan unelmahallitusta?

Jos kunnioittaisin Yleä vähemmän, minulle voisi tulla kiusaus uskoa, että Yle haluaakin nyt kiihottaa ilmapiiriä. Ihan tietoisesti. Se on nyt poliittisella kentällä ja sillä on missio. Jos en palvoisi niin paljon tätä veronmaksajien elättämää suurinstituutiota, niin voisi epäillä, että sen tarkoituksena olisi repostella uudet vaalit ja koota ns. ruusunpunainen unelmahallitus, jossa olisivat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Metodi on yksinkertainen: leimataan muut lailliset puolueet natseiksi, rasisteiksi ja väkivallan ymmärtäjiksi.

Väkivalta on rikos aina

Väkivalta on aina väärin ja tuomittavaa. Parasta olisi tietysti se, että sitä ei tapahtuisi ikinä. Nyt tähän juttuun liittyy kuitenkin ikäviä piirteitä ja ehkä asiallista katsoa historiasta onko tällaista tapahtunut aikaisemmin. Voiko jonkun ihmisen kuolemaa käyttää poliittisen kiihotuksen aiheena?

Ilmeisesti voi.

Vuonna 1967, kesäkuun 2 päivänä länsisaksalainen opiskelijat Benno Ohnesorg kuoli Iranin shaahia vastaan nostatetussa mielenosoituksessa. Hänen ampujansa oli Karl-Heinz Kurras niminen poliisiupseeri, joka vapautettiin myöhemmin kaikista syytteistä. Myöhemmin paljastui että kyseinen poliisi oli Itä-Saksa Stasin salainen agentti. Surman syytä ei vielä tiedetä. Ohnesorgin kuolema mobilisoi ns. kesäkuun 2 päivän liikehdinnän ja opiskelija-aktiivi Rudi Dutschke kiihotti opiskelijoita suoraan toimintaan. Opiskelijaliike radikalisoitui kyseisestä murhasta ja sen tuloksena myöhempi Baader-Meinhof ryhmä sai lisää kannattajia. 

Kysymys kuuluu: käytetäänkö viimeaikaista ja valitettavaa kuolemantapausta ihmisten tunteiden kiihottamiseen? Epäilen sitä kovasti.

Toinen kysymys on: onko tämän Jimi-kampanjan tarkoituksena rajoittaa kansalaisvapauksia ja sananvapautta siten, että eri tavalla ajatteleminen kriminalisoidaan? Kyseessä oli marginaalisen ja hyvin pienen ryhmän yksittäisen henkilön tekemästä väkivallanteosta.  Suomalaisessa yhteiskunnassa on säädelty ääriliikkeiden poliittista esiintymistä; esim. kieltämällä Sinimustat-niminen oikeistojärjestö ja kommunistit.  Molemmissa tapauksissa elettiin 1930-luvun vaarallisia vuosia, jolloin Lapuan liikkeen oikeistoaktivistit tekivät mitä halusivat; pahoinpitelivät ja murhasivat poliittisia vastustajiaan. Suomi oli vielä silloin nuori ja demokratian periaatteet horjuivat.

Pitääkö lapualaiseen muilutukseen suostua?

Suomalaisen yhteiskunnan on kysyttävä itseltään: onko meillä tarvittavat välineet lain kunnioituksen ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Minun mielestäni on. Väkivallantekijät on saatu kiinni. Suomen laki toimii ja oikeuslaitoksen pitää toimia viileästi ja puolueettomasti. Mihinkään lapualaiseen henkiseen muilutukseen ei pidä alistua; ei vaikka vaatimukset demokratian vahingoittamisesta tulisivat median edustajilta.

Suomalaiseen demokratiaan ja kansanvaltaa pitää kuulua mahdollisuus sanoa että ei pidä laittomasta ja ylimitoitetusta maahanmuutosta. Siihen kuuluu myös se, että voi sanoa, että rakastaa maahantulijoita. Senkään mielipiteen ilmaiseminen ei ole natsismia eikä rasismia. Kun maamme yhteiskunta ei ole alistunut itäisten trollihyökkäysten edessä niin miksi sen pitäisi kumartaa niitä tahoja, jotka vaativat perustuslakiin kajoamista.

Näyttää siltä, että tätä ikävää tapahtumaa käytetään nyt ennen kaikkea perussuomalaista puoluetta vastaan. Vaikka Timo Soini on sanoutunut tästä irti, mikään ei näytä riittävän. Nyt on jokaisen väärin ajattelevan kaduttava tuhassa ja tomussa.

Lain, ”tolkun” ja keskustelunvapauden puolesta

Tässä on hyvä siteerata erään viimeisen suuren SDP:n johtajan Väinö Tannerin puhetta eduskunnassa.

Kyseinen SDP:n johtaja oli pitkään omalle puolueelleen epähenkilö ja Neuvostoliiton kiroama sotasyyllinen, jota ei vieläkään ole vasemmistossa oikein hyväksytty. Ehkä juuri siksi, että hänen mielipiteensä olivat monissa asioissa varsin ”tolkulliset” ja miltei perussuomalaiset. 

Jokatapauksessa, hänen mukaansa:  ”…siihen aikaan jolloin minä luin lainoppia – minä tosin kuulun entisiin juristeihin – selitettiin, että laki on olemassa sitä varten, että eri kansalaiset ja eri yhteiskuntapiirit voisivat turvallisina elää toistensa vierellä, ja joka lakia rikkoi, se oli ehdottomasti rangaistava. Nyt on kuitenkin, ennen kaikkea Lapuan liikkeen taholta, koetettu saada aikaan uusi lakikirja, jossa on muutamia aivan toiseen suuntaan käyviä määräyksiä. Tärkeimpinä pykälinä lakikirjassa on ensinnäkin se, että lain kirjainta saa rikkoa. Jokainen on oikeutettu panemaan lakiin itse hyväksi harkitsemansa sisällön, jos vain hänen tekonsa vaikuttimet ovat isänmaalliset…” (Väinö Tanner eduskunnassa 19.12.1930).

Perussuomalaiselle liikkeelle on lain merkitys täysin selvä.  Tähän liikkeeseen ei voi kuulua, jos ajatus Suomen lain merkityksestä on epäselvä. Me olemme laillisuuden puolella ja täysin itsestään selvää, että perussuomalaisen liikkeen, ei tarvitse sanoutua irti mistään tai harjoittaa stalinistista itsekritiikkiä. Vanhassa katolisessa messussa – kun lapsi kastetaan – sen kummit sanoutuivat lapsen puolesta irti perkeleestä. Tämä liike ei sitä tee: meidän ei tarvitse joka käänteessä hokea sitä, että me emme puhu vihapuhetta tai rasismia.

Syy on yksinkertainen: meidän puolueessamme ei ole rasisteja eikä vihanpuhujia. Niille ei ole tilaa. Viha, käännetty rasismi ja vaino liittyvät kiinteästi viher-vasemmistolaiseen agendaan ja sen perinteisiin. Meillä tärkeimpänä on taas Suomen laki ja ihmisen kunnioitus. On selvää, että ovet aukeavat ulospäin automaattisesti niille, jotka eivät ymmärrä edellisten merkitystä.

Asioista pitää puhua kuitenkin niiden oikeilla nimillä: suomalaiset ovat poliittisessa mielessä täysi-ikäisiä eikä poliittisen korrektiuden nimissä ole järkevää jättää jotakin pois keskustelusta.  Suomettumisen ja itsesensuurin ajat ovat ohitse. Yritykset kaitsea yhteiskunnallista keskustelua tai tuomita sitä liittyvät menneisyyteen.  Perussuomalainen liike on vapaa ja sen piirissä käydään vapaata keskustelua. 

Perustuslain säätämä sananvapauden sateenvarjoa antaa mahdollisuuden keskustella toinen toistansa kunnioittaen myös vaikeista asioista. Suomen kansanvaltainen demokratia on aina keskustellut – kohteliaasti, hyvillä tavoilla ja terävästi – eikä sille sovi ns. ”poliittisen korrektiuden uskonto”, jossa kielletään vapaa mielipiteenvaihto.

Se johtaisi yhteiskuntaan, jossa itäinen ilmiantokulttuuri kukoistaisi ja poliisin ja oikeuslaitoksen tehtäväksi jäisi määritellä yhteiskunnallisen keskustelun rajat ja tabut. Sanavapaus ja kansalaisten mahdollisuus dialogiin kuihtuisi tässä uuden inkvisition otteessa.

Jos näin käy kansanvalta häviää ja itsesensuuri tunkeutuisi pian poliittisesta keskustelusta myös kaunokirjallisuuteen ja kansalaisten vapaaseen mielipiteenvaihtoon. Lopulta olisi aivan oikeutettua vaatia keskustelevien ja kansanvaltaisten poliittisten liikkeiden kriminalisoimista. Aina kun esitettäisiin väärä mielipide, huudettaisiin: ”apua – poliisi!”

Arto Luukkanen

Järvenpää

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu