Trytkyn myötä Jalta-2 ja YYA 2.0.

Trytky tuli. Vastoin galluppeja ja median ennustuksia.

Venäjä reaktio oli varovaisen voitonriemuinen. Näyttää siltä, että Donald J. Trump oli koko ajan Kremlin oma ehdokas. Hänen saamansa mediahuomio oli kauttaaltaan positiivista, kun taas Hillary Clinton leimattiin alusta lähtien Venäjän vastustajaksi tai russofobiksi (kuten muuten myös Suomen Supo juuri nyt on). Nyt Putin on voittanut USA:n vaalit ja se näkyy! Suurvaltojen välit paranevat – niistä tulee jopa sydämelliset. Mikäli Trump suostuu sen määräyksiin ja diktaatteihin.

Jalta-2

Mitä Trumpin mahdollinen vaalivoitto sitten merkitsee Venäjälle, Euroopalle ja Suomelle? Näyttää siltä, että presidentti Putin aikoo ukrainalaisen ”Joinfon” mukaan tehdä virallisen ehdotuksen jonkinlaisesta uudesta ”Jalta-2” kokouksesta. Ainakin Puolan entinen ulkoministeri Radoslav Sikorski on vakuuttunut siitä että Putin aikoo ehdottaa Syyrian vaihtamista Ukrainaan.

Mikäli länsi tai USA:n uusi presidentti luovuttaisi Ukrainan Venäjälle, merkitsisi se yhteisymmärrystä Lähi-idän kysymyksissä ja sitä että Venäjä voisi luopua Bashar al-Assadista. Puolan ministerin mukaan tämä olisi mahdollista vain jos ja kun Donald Trumpista tulisi presidentti. Tämä vaihto olisi sikälikin Venäjälle miellyttävä, että Lähi-idän ja Syyrian sodan voittoa ei ole näköpiirissä. Sikorskin mukaan venäläiset kenraalit ovat jo pyytäneet Putinia antamaan heille valtuudet ”tasoittaa Aleppo bulldozereilla”. (http://joinfo.ua/politic/1185249_Putin-predlozhit-novomu-prezidentu-SShA-Yaltu-2.html)

Vetäytyminen Euroopasta

Kyseinen uutissivusto ja Puolan ministerin lausumat voidaan tietenkin sivuuttaa epävarmoina lähteinä. Trumpin presidenttiys merkitsee kuitenkin kuoliniskua globalismille, EU:lle ja ennen kaikkea sille sodan jälkeiselle ajalle, jossa USA toimi Euroopan turvallisuuden varmistajana.

Trumpin kuuluttama USA:n vetäytyminen Euroopasta merkitsisi sotilaallisen tyhjiön luomista ja sitä, että EU jäisi heikentyneenä kasvokkain Venäjän kanssa. Saksan ja Euroopan olisi varustauduttava tosissaan. Toisena vaihtoehtona olisi se, että Euroopan Naton jäsenet joutuisivat maksamaan suolaisen laskun omasta turvallisuudestaan.

Mikäli pahin optio toteutuisi, vetäytyisi USA Euroopasta kokonaan. Putinin kanssa tehtävä Jalta-2 merkitsisi myös sitä, että Baltian Nato-tuki jäisi vain symboliseksi eleeksi. Baltian tukena olisi sotilasliitto, jonka tärkein ”muskeli” ei aikoisi nostaa sormeakaan näiden valtioiden turvaksi. Puolan ja muiden Itä-Euroopan maiden olisi arvioitava uudelleen oma suhteensa Saksaan ja ennen kaikkea Venäjään. Se merkitsisi näiden maiden sisäpolitiikan muuttumista.

USA:n vetäytyminen ja Euroopan aseistariisuminen merkitsisi Ranskan ydinasepelotteen merkityksen kasvua ja sitä, että Saksan olisi otettava todellinen vastuu omasta turvallisuudestaan. Ohjustorjunnan häviäminen tekisi selväksi sen, että Venäjän ääni olisi otettava huomioon myös EU:n sisäisessä toiminnassa.

Toisaalta, tällainen Jalta-2 tai uusi ”Molotov-Ribbentrop” sopimus voisi rauhoittaa Venäjän hallintoa hetkeksi. Ainakin siksi aikaa, että uusien etupiirien maat ”varmistettaisiin”.

Tyhjiö pohjolassa

Pohjolassa tilanne olisi vielä mielenkiintoisempi.

USA:n vetäytyminen olisi musertava isku etenkin Ruotsin turvallisuuspoliittiselle ajattelulle, joka on todellisuudessa aina nojannut lännen sotilaalliseen apuun. Svea-mamma on toisesta maailmansodasta lähtien huutanut aina USA:n tukea todellisessa konfliktissa. Sen olisi nyt luotava uudelleen asevelvollinen armeija ja polkaistava liikkeelle maavoimat, jotka se käytännössä katsoen lakkautti 2000-luvun alussa.

Ruotsi – jonka avuksi ei rientäisikään USA:n voimakas käsi – olisi myös pitkän aikaa täysin suojaton suuren itäisen naapurinsa (ei siis Suomen) painostuksen edessä. Toisaalta sillä on hyvät ja traditionaaliset suhteet USA:n kanssa, joten sitä ei ehkä jätettäisi täysin ilman toivoa. Pääasia on kuitenkin se, että Ruotsin olisi unohdettava ajatus ”vaaran tullen omaksuttavasta Nato-sateenvarjosta”. Ensimmäistä kertaa 200 vuoteen Ruotsin olisi kohdattava ikävä ulkoinen maailma sellaisena kuin se on.  

Mihin se johtaisi? Ehkä myös siihen, että Suomen kanssa käytävä sotilaallinen yhteistyö todella maistuisi?

Tilanne olisi ikävä myös Norjalle, jonka pitäisi uudelleen arvioida Pohjois-Norjan puolustusta. Tätä ennen jokaisessa sotapelissä ja sen loppukahinoissa käynnistyi aina lopulla USA:n interventio, joka ratkaisi tilanteen lännen eduksi. Nyt Norja olisi ylivoimaisen vihollisen edessä yhtä voimaton kuin aikoinaan Norja oli natsi-Saksan hyökkäyksen edessä. Myös Tanskan sotilaallinen kyky puolustaa sen salmia olisi täysin symbolinen. Sen olisi ilmeisesti neuvoteltava Venäjän kanssa. Tämän neuvonpidon lähtökohtana olisi todellinen puolueettomuus myös sodan aikana.

Suomi uus-rähmälleen

Suomelle USA:n sotilaallinen lähtö merkitsisi ennen kaikkea poliittista muutosta. Ensiksi, Suomen Nato-kortti olisi nyt täysin mahdoton. Se on nyt förbii. Atlantistien tarina on ohitse.

Toiseksi, Suomi kuuluisi Venäjän etupiiriin sotilaallisesti rauhan aikana puolueettomana mutta sodan aikana Venäjän etupiiriin kuuluvana maana. Suomi palaisi kylmän sodan asemiin.

Poliittisesti Suomi olisi yhä enemmän Venäjän taskussa.  Vähitellen Suomen olisi pakko allekirjoittaa jonkinlainen ”YYA-2” sopimus, jossa se nivellettäisiin osaksi Venäjän puolustusjärjestelmää.

Sisäpolitiikassa Suomi lässähtäisi entistä enemmän rähmälleen. Vanhat Venäjän ystävät olisivat taas kurssissa ja nämä iskisivät meikäläisen Nato-siiven polvilleen. Wanhat ja hyvät ajat koittaisivat uudelleen. Vanhat suomettujat saisivat yliotteen. Myös Suomen median ärhäkkyys Venäjän-kriitikkona laskisi huomattavasti ja sen kyky havainnoida erilaisia ”uhkia” vähenisi merkittävästi.

Mitä Trytky opetti mediasta ja gallupeista?

Nyt on odotettavissa noin viikon mittainen itsekritiikin ja itkeskelyn aika. Tavallisille ihmisille alkaa valjeta se, että gallupit eivät todella päde tällaisessa tapauksessa, jossa on kyseessä ns. median vihaama vaihtoehto. Ujot äänestäjät kertovat mielipiteensä äänestyskopissa. Sinne ei Yle pääse.

Näyttää siltä, että Trytky vie meidät maailmaan, jossa seuraava askel on FIxit. EU:sta tulee ehkä jonkinlainen itsenäisten kansakuntien kauppaliitto ja Brysselin byrokratia kokee menee kaiken lihan tieltä!

Tai sitten EU rupeaa EU:ksi.  

Dosentti Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

ps. artikkelin runko ilmestyi pari päivää sitten Etelä-Suomen Sanomissa

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu