Ryssänmaalainen, rossijaani vai russakka?

Presidentti Putin on määrännyt valmisteltavaksi uutta lainsäädäntöä, jonka perustella Venäjälle luotaisiin uusi entiteetti –  ns. ”venäjänmaalainen kansakunta”. Meistä suomalaisista ajatus voi tuntua kummalliselta. 

Mikä tämä käsite oikein on? Kysymys on kuitenkin jo neuvostovallan ajalta tutusta termistä, jolle aiotaan antaa nyt uusi nimi. Silloinhan luotiin erityinen ”neuvostokansakunta” niminen termi, jonka piti lopulta yhdistää kaikki maan kansat samaksi kansaksi.  Kommunismin koittaessa kansojen piti sulautua ja menettää kansalliset erityispiirteensä; ehkä joku ruokalaji tai puku saattoi sopia juhlapäivinä. Kyse on siis samasta asiasta mutta toisella nimellä.

Neuvostoliiton aikana sana ”venäläinen” (russkij) oli etninen ilmaus. Sen lisäksi käytettiin sanaa ”venäjänmaalainen” (adj. rossiiskij/rossijanin). Kyseinen erotus on tärkeä sillä etniseksi venäläiseksi ei voi tulla muuten kuin niin, että on venäläisiä sukujuuria. Venäjänmaalainen tai Venäjän federaation kansalainen voi olla olematta venäläinen.

Ehdotus kyseisestä laista syntyi Venäjän kansantalouden akatemian parista ja sen johtajan Vjatseslav Mihailovin kynästä. Hänen mukaansa tämän uuden lain pitäisi ”yhdistää toisiinsa kaikki kansallisuuksien välisiin suhteisiin liittyvä innovaatiot”. Putin toi esille oman lämpimän kannatuksensa tälle asialle puhuessaan Astrahanissa kansallisuuksien välisiä suhteita käsittelevässä kongressissa.

Putin totesi, että asia on tärkeä ja että se on ”toteuttava niin tarkasti kuin mahdollista ja se (laki) täytyy realisoida”. Lain merkitys oli Putinin mielestä itsestäänselvä ja siksi siitä pitää työstää käytännön termein ja antoi suuntaviivan sen nimeksi: ”kyseessä on laki venäjänmaalaisesta kansakunnasta”.

Putin selitti kokousväelle tätä aloitetta myös lisää ja totesi, että tässä laissa voisi olla strategia tai ohjelma kansallisten suhteiden tulevaisuutta ajatellen. Presidentti nosti esille myös idean siitä, että jonkin vuoden voisi nimetä Venäjän kansallisen yhtenäisyyden vuodeksi.

Kirpeää arvostelua

Kirjailija ja sanomalehtimies Oleg Kašin kommentoi tätä hanketta Spektr-lehdessä 2 marraskuuta happamasti. ”Teillä on valta Vladimir ja valtanne on rajaton Venäjän federaatiossa, kukaan ei voi kanssanne riidellä…” (http://spektr.press/putin-sozdast-svoyu-naciyu-a-nam-ostanetsya-nasha-ma…)

Kunnioittavasta puhuttelusta huolimatta Kašin pilkkasi artikkelissaan suoraan maan presidenttiä. Hänen mielestään kysymys on vain siitä mistä kansakunnasta puhutaan. Puhutaanko nyt Putinin omasta kansakunnasta, jossa ajelee moottoripyörä-hurjimuksia kuten Kirurgi, tai puhutaanko nyt Ramzan Kadyrovin kansakunnasta tai Stalinin ja Šoigun kansakunnasta? Se kansakunta käy Kašinin mukaan sotaa Syyriassa, ohjailee Amerikan vaaleja tai sitten huhujen mukaan pyrkii anastamaan vallan Montenegrossa.

Kirjoittajan oma kansakunta on toisenlainen; sillä ei ole globaaleja ambitioita tai geopoliittisia kiinnostuksia eikä edes ”Ishkander” ohjuksia. Kun Putinin kansallinen intressi on vahvistaa vankilajärjestelmää, niin kirjoittajan mukainen kansallisen etu on tuhota vankilajärjestelmä ja antaa vapaus kaikille syyttömille vangeille ja kidutuksen uhreille.

Putinin luo nyt uutta järjestelmää

Kritiikistä ja ivasta huolimatta hanke etenee Venäjän duumassa. Presidentillä on vahva asema eikä mitään mitä hän todella haluaa, jätetä tekemättä. Eräs näistä hankkeista liittyy ns. kansallisen muistin puolustamiseen.

Maan turvallisuusneuvosto on kiinnittänyt huomionsa siihen, että nyt eletään maan tärkeitä historiallisia hetkiä ja että vihollinen haluaa tuhota maan kansallisen muistin.  (https://www.novayagazeta.ru/news/2016/10/31/126159-eksperty-sovbeza-zaya…)

Turvallisuusneuvosto on siten omasta korkeudestaan saakka kiinnittänyt huomiota siihen, että on ehdottomasti taisteltava ”historian väärentämistä vastaan”. Vihollisena ovat tässä taistelussa ulkomaalaiset ja kansainväliset valtiolliset organisaatiot, jotka harjoittavat antivenäläistä politiikkaa.

Nämä taas harjoittavat tarkemmin määriteltynä informaatiokampanjoita, joissa käytetään hyväksi nuorison historian tuntemattomuutta. Turvallisuusneuvoston asiantuntijoiden mukaan on joitain erityisiä aikakausia, joita pitää ehdottomasti suojella falsifikaatiolta.

Tässä dokumentissa suojeltavina kohteita mainitaan erityisesti Venäjän imperiumin kansallisuuspolitiikka, Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikka, NL:n rooli fasismin vastaisen sodan voitossa, Molotov-Ribbentrop sopimus, itä-blokin kriisit; erityisesti Unkarissa ja Tšekoslovakiassa. Turvallisuusneuvoston suurin huoli on kuitenkin vuoden 1917 vallankumouksen muistojen vaaliminen ja ennen kaikkea se, että se ymmärrettäisiin oikealla tavalla.

Venäjän turvallisuusneuvoston asiantuntijoiden kanta oli se, että maahan on perustettava erityinen keskus, joka voisi jatkaa vuonna 2012 lopetetun historian vääristelyä vastaan taistellutta komission perinteitä. Näyttää myös siltä, että tämä ehdotus on saamassa korkeata tukea presidentin hallinnolta.

Presidentin hallinnon kannanottojen mukaan kaikki pyrkimykset vuoden 2017 teemojen oikeanlaiseksi tutkimiseksi ovat ”tieteellisen yhteisön ensisijaisia tehtäviä”.  Näyttää siltä, että vuodesta 2009-2012 toimineen komission työtä jatketaan. Silloinhan sen johdossa toimi presidentin hallinnon johtaja Sergei Naryškin. Hänethän nimitettiin juuri Venäjän ulkomaantiedustelun SVR:n johtajaksi.

Venäjä paranoidinen politiikka luo paranoidisen historian

Näyttää siltä, että itänaapurimme on matkalla uudenlaisiin taisteluihin oman menneisyytensä kanssa. Viholliskuvien kasvu on saamassa Neuvostoliitosta tutut mittasuhteet ja vanhat termit omaksutaan uudelleen. On myös hyvä muistaa, että kun NL:sta loppuivat rahat alkoivat ihmiset vähitellen muistaa, että he olivat saksalaisia, burjaatteja ja venäläisiä. Kehityksen lopussa oli NL:n imperiumin tuho.

Kyse on uuden imperiumin luomisesta. Kun entinen Neuvostoliitto on kuollut, luodaan nyt sitten uusi sana – ”Venäjänmaalainen”.

Kuten totesin alussa, termi on vaikea ja hankala suomalaisille. Sen käyttö voi myös helposti kääntyä naurettavaksi. Toivottavasti kielitoimisto keksii hyvän termin tälle sillä olisihan se paha, jos maamme kansalaiset syyllistyisivät ”anti-venäjänmaalaisuuteen”.  Se ”neuvostovastainen” oli niin näppärä ja hyvä termi.

Tässä vähän akateemista pohdintaa. Autonomian aikana käytettiin ”Ryssänmaa” termiä. Keisari oli ”koko Ryssänmaan keisari”. Silloin ilmaisu olisi ”ryssäläinen”. Sana ei ehkä sovi. Toisaalta sana ”venäjäläinen” ei sovi; se tuntuu kielellisesti huonolta.  Entäpä sitten ”rossijaani”? Englanninkielellä: ”Rossian” tai ”Russonite”. Ehkä myös ”russack” olisi olisi sopiva. Suomeksi se ei vain tunnu hyvältä – russakat. Ehkä se ”rossijaani” olisi se paras ja poliittisesti korrektein termi?

Se sopisi myös geopoliittisen seuran leimuaviin puheisiin, jossa suomalaisista eroteltaisiin taas vuohet ja lampaat: "Suomessa on taas havaittu rossijaanivastaisuutta"?  "Ethän ole rossiaaninvastainen?" "selvää antirossijanismia!".

Onko muita hyviä ehdotuksia?

Dosentti Arto Luukkanen

Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtori

Helsingin yliopisto

Artikkeli ilmestyi Turun Sanomissa viime viikolla.

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu