Kokoomus ja ystävyys boa-käärmeen kanssa

Kansanedustaja Turusen suurloikka PS puolueesta ensin Uuteen vaihtoehtoon, sitten Sinisiin ja lopulta Kokoomukseen, paljasti poliittisen järjestelmämme rappiotilan.

Sen kunniattomuuden.

Äänestäjien kokonainen valtakirja

Kansanvallan ajatuksena on se, että edustaja saa äänestäjiltään neljäksi vuodeksi kokonaisen valtakirjan. Äänestäjät eivät anna ¼ ääniä tai 2/4 ääniä vaan kokonaisen äänen – yhden kauden yhdessä puolueessa.

Äänestetty edustaja on tilivelvollinen äänestäjilleen seuraavissa vaaleissa. Se ketä tässä petetään, on äänestäjä. Hyppijä, loikkari, petturi tai vakaumuksensa myyjä viilaa linssiin häntä äänestänyttä ihmistä.  

Loikkaaminen tai puolueen vaihtaminen on täysin mahdollista mutta se täytyy tehdä niin, että äänestäjillä on ”äänestystakuu”. Että he tietävät.  

Hyppääjä-Turusen sekä kaikkien loikkareiden kunniallinen vaihtoehto olisi ollut istua vaalikauden loppuun saakka ja sitten vaihtaa puoluetta.

Turunen ei toiminut kunniallisesti. Toisaalta, kokoomus ”söi sinisen lenkin” kunniattomasti.

Näin suomalainen politiikan slummi olla rehjottaa ja leviää.

Viimeisen vuoden bakkanaalit ja äänestäjien huijaukset

Politiikan härskien lehmänkauppojen todellisuus paljastuu aina eduskunnan viimeisen istuntokauden aikana – ennen vaalikampanjoita. Silloin on vielä aikaa suhmuroida, kehveltää ja raapustella pimeitä sopimuksia.

Puoli vuotta ennen vaaleja ts. joulukuussa 2018 pimistely pitää kuitenkin lopettaa – väliaikaisesti.

Kunniattomuus ja kunniallisuus ovat tässä pelissä huutolaispojan asemassa. Esimerkkinä tästä mainittakoon vaikka Sampo Terho, joka eilen nieleskeli kyyneleitään televisiossa ja valitti ”likaisesta pelistä”.  Terho – tämä loikkahyppyjen arkkimestari ja kesäkuun 2017 petoksen pääkokki – on nyt haavoitettu sankari.  

Kokoomus taas toimii koulukiusaajan röyhkeydellä ja syö toisen puolueen kansanedustajan samalla kun istuu sen kanssa samassa hallituksessa. Samaan aikaan kun ylistetään yksimielisyyttä, on mahdollista viiltää palasia toisesta – parhaasta ystävästä!

Kokoomuksen ystävyys on vähän kuin Boa-käärmeen ystävyyttä lampaan kanssa. Se on lampaan paras ystävä…siihen saakka kunnes sille tulee nälkä.

Juhan pimeät kalaretket!

Juha Sipilä taas samaan kalastaa sameissa vesissä ja hamuaa kohmeisin käsin pikkupuolueiden (ruotsalaiset ja kd) edustajien suosiota Sotelle. Nyt on hyvä luvata ja olla myöhemmin pitämättä lupauksia. Kaikki on kaupan aatteesta lähtien ja mitä enemmän on vastustanut Sotea, sitä paremman hinnan tuestaan pyytää.  

Nyt on demokratian suden hetki – ihmisten usko politiikan kunniallisuuteen on koetuksella ja monen usko häviää.

Kulisseissa liukkaasti uivat junapelurit eivät ymmärrä sitä, että politiikka perustuu kansalaisten luottamukseen ja jos se häviää niin sille käy kuin väärälle rahalle.

Se menettää arvonsa!

”Se on vaan tyhmää äänestää kokoomusta…”

Ehkä suurin häviäjä on kuitenkin se, joka äänesti vilpittömästi Kokoomusta.

Kylmäsydäminen kokoomus näyttää tässä loikkarisirkuksessa todellisen karvansa.

Entinen kodin, uskonnon ja isänmaan puolue on todellisuudessa rahan, periaatteettomuuden ja ylikansallisen hajaannuksen puolue.

Eniten petettiin sitä vilpitöntä, joka äänesti imagon takia, jolla ei ole kuin velkaa ja käytetty auto, ei verottomia osinkoja tai kevyesti verotettuja pääomatuloja, eikä osakkeita hallintarekisterissä.

Ainoa mitä konservatiivisella äänestäjällä oli, oli unelma paremmasta puolueesta.

Kuten eräs viisas mies Oulun puolesta tässä minulle eilen totesi: ”se on nyt vaan tyhmää äänestää kokoomusta!”