Populismin noitavasara

Pariisissa pidetyssä äskettäisessä OECD-foorumissa esiteltiin uusia kirjoja, joista ehkä mielenkiintoisin oli professori Yascha Mounkin kirja: ”The People vs. Democracy. Why our Freedom is in Danger and How to Save it (Ihmiset vs. demokratia. Miksi vapaus on vaarassa ja miten pelastaa se).

Tekijän mukaan liberaali demokratia marssi voitokkaasti eteenpäin aina 2011 saakka. Sen jälkeen liberaalin demokratian vaivoiksi levisi populismin syyhy, joka uhkaa nyt sitä joka puolelta. Hänen mukaansa populismi päästyään valtaan tuhoaa demokraattiset instituutiot ja pyrkii yksinvaltaan.

Tekijän inho populismia vastaan oli todella aito ja autenttinen. Kirja ei ollut mikään viileän objektiivinen tiedekirja vaan hyvin henkilökohtainen ja temaattinen.

Kirjan suuri kysymys oli: miten nitistää populismi?

Jos näin leikillisesti voi sanoa niin todettakoon, että ”Jaska Munkin” iso agenda oli varmistaa se, että liberaalin demokratian edustajat alkaisivat taistelemaan kaikilla keinoilla populismin lohikäärmettä vastaan. Viis keinoista.

Demokratiasta viis – populistit alas!

Minun täytyy tunnustaa, että harvoin olen nähnyt näin puhtaan ja vilpittömän asiaansa uskovaa ihmistä, joka välittää niin vähän demokratian hengestä.

Kysyttäessä, että eikö demokratian luonteeseen kuulu se, että eikö vaalien voittajaa pitää kunnioittaa ja samalla sitä enemmistöä, joka äänesti heidät valtaan, oli vastaus aika tyly.

Populistin vaalivoitto ei ole oikea eivätkä normaalit ”reiluuden säännöt” päde. Tekijän reseptinä oli se, että liberaalin demokratian kannattajien pitäisi ”linnoittaa” demokraattiset instituutiot, että populistit eivät pääse niihin käsiksi.

Tekijä ”populismi-pelkoa” voisi verrata keskiaikaiseen noitavaino-psykoosiin. Sekin oli aikansa parhaiden ”tiedemiesten” hommaa. Saksalaiset oppineet Heinrich Kramer and Jacob Sprenger kirjoittivat vuonna 1486 kirjan nimeltä “Malleus Maleficarum”, jossa neuvottiin viranomaisia tunnistamaan noitia, kuulustelemaan sekä tuomitsemaan niitä.

Tässä kirjassa on kyse nykyajan noitavainosta. ”Tunnista populisti ja tuhoa hänet” – tulee varmaan olemaan tulevaisuuden seuraleikki ja hupi. Demokratian kannalta se ei vain toimi. Yascha Mounk on samassa tilanteessa kuin Bertold Bercht’in kommentoima Itä-Saksan eliitti.

Kun työläiset alkoivat liikehtiä Stalinin kuoleman johdosta vuonna 1953, niin näitä vastaan käytettiin armotonta väkivaltaa. Brecht arveli kyynisesti, että eliitti oli ”menettänyt luottamuksensa kansaan – se piti hajottaa”.

Tällaista epäluottamusta on nyt ilmassa. Kansaan ei luoteta.

Populismin synti – luottamus kansaan?

Mikä se populistin suurin synti on? Kyse on yleensä puolueesta, joka nojaa kansan mielipiteisiin – ei eliitin. Sen suurin synti on se, että se haluaa kertoa asiat niin, että jokainen ymmärtää ne. Ja vedota ihmisiin. Sehän on demokratian perusydin – luottamus ihmiseen, jota kautta syntyy luottamus valtaan.

Ennen vaaleja kaikki puolueet ovat populisteja – jopa ärkoopee.

Äsken Italiassa presidentti ei halunnut EKP:n pääjohtajan soiton jälkeen populistipuolueitten muodostamaa hallitusta, ja koetti nostaa IMF-virkailijan uudeksi pääministeriksi. Mutta, kuinkas ollakaan, parlamentista ei löytynyt yhtään tukea miltäkään puolueelta.

Tuli Cottarellin fiasko! Hallitusta ei voi luoda ilman parlamentaarista tukea (vaikka meillä on yritetty).

Hahmottuvalla tuloksella O ääntä luottamuslauseäänestyksessä ei uskallettu lähteä hajottamaan kansaa. Ja niin sitten populistihallitus sittenkin kelpasi…

Todettakoon, että Italian tasavalta on perinteiltään perusdemokraattinen, kaiken sortin populistit ovat aina saaneet vapaasti tarjota sanomaansa ja päästä virkoihin vaalien mukaan.

Kansaan on jouduttu luottamaan siitäkin huolimatta, että saksalaiset ovat nyt ottaneet herjat aseikseen. Uutta populistihallitusta verrataan Der Spiegelin otsikossa wanhan rasistisen kaavan mukaan spagettiin ja että ”Italia tuhoaa itsensä”. (https://www.ilfattoquotidiano.it/2018/06/01/der-spiegel-ancora-allattacco-dellitalia-copertina-con-spaghetti-forma-di-cappio-e-la-frase-ciao-amore/4398635/).

Muuten artikkeli oli aika hyvä, se kannattaa lukea.

Jos olet populisti – nuku!

Vielä kerran: kirjaesittely Pariisissa oli metka kokemus.

Harvardin maineikkaassa yliopistossa töissä oleva ”Jaska” epäröi kuitenkin yhdessä kohdassa. Eräs australialainen tutkija kysyi olisiko Mounkin mielestä hyvä, että on pakko äänestää – kuten Australiassa. Siellähän saa sakon, jos ei äänestä kansallisissa vaaleissa.   

Yascha Mounk päätyi siihen tulokseen, että pakollinen äänestäminen ei ole hyvä asia, sillä silloin populistit saattaisivat saada liiaksi ääniä.

Populistien kannattajat ovat näet usein myös ”nukkuvia äänestäjiä”.

Eli jos olet haluat muutosta ja olet populisti! Nuku!

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu