Pelastetaan lottopotti Järvenpään kaupungille

Eräs ystäväni kerran kysyi, että… "mitä ihmettä te teette siellä kaupunginvaltuustossa? Isot miehet ja viisaat naiset lätisette turhanaikaisia keskenänne ja saatte siitä palkkaa!  Saisitte aikanne paremmin kulumaan tuottavassa työssä."

Minä myhäilin mutta sanoin, että kyllä siellä tehdään ihan oikeata työtä. Ja pelastetaan kaupunkilaisten rahoja.

Ajattelin laittaa hänelle esimerkin siitä miten poliittisessa prosessissa on mahdollista säästää 4,1 miljoonaa euroa. Rahaa, joka kaupungin asukkaiden on pakko maksaa verorahoina.

Minun mielestäni kunnallista itsehallintoa tarvitaan ja samalla tarvitaan myös yhteistyötä, jossa viisailla argumenteilla ja luvuilla vakuutetaan muut oikeasta politiikasta.

Me tarvitsemme yhteistyötä enemmän kuin toraa. Me olemme ystäviä – emme vihollisia. Turha suukopu ja riidanlietsonta ei sovi kun toimitaan yhteisten asioiden puolesta!

Tässä seuraavassa puhe tämän päivän Järvenpään valtuustossa.

Yritämme säästää 4,1 miljoonaa euroa eli parahultaisen lottopotin kokousta summaa kaupunkilaisille. Ja yritämme saada muita ryhmiä mukaan tähän lottopotin hankintaan. Luotamme järkevään politiikkaan.

**

Järvenpään kaupungin valtuustonkokous – 25.3. 2019

§ 12 Konsernipalveluiden henkilöstön tilajärjestelyt ja moduulin hankinta

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että ratkaisua etsitään työskentelytapoja kehittämällä mm. etätyön keinoin sekä markkinoilla olevista vuokratiloista.

Perustelu tähän muutosesitykseen on seuraava.

Tilojen tarve on selvitettävä loogisesti. Ensin katsotaan, paljonko tarvitsemme tilaa. Tämä vaihe edellyttää palvelupisteiden ja muiden välttämättömien työ- ja laitetilojen tarpeen laskemista. Siihen sisältyy mm. samanaikaisesti välttämättä paikalla olevan työntekijämäärän kartoitus. Onko tällainen kartoitus tehty? Jos on, milloin ja millaisin tuloksin?

Seuraavaksi tarvetta verrataan olemassa oleviin kelvollisiin tiloihin ottaen huomioon työtiloista annetut normit. Onko tällainen vertailu tehty. Jos on, milloin ja millaisin tuloksin? Esityslista-aineistosta tällaista ei löydy.

Jos tällainen vertaus osoittaa lisätilan tarvetta, sen jälkeen ryhdytään miettimään lisätilan hankintaa selvittämällä elinkaarimalleilla ja muilla analyyseillä erilaisia vaihtoehtoja, joista lopulta valitaan jokin sieltä riskittömimmästä ja taloudellisimmasta päästä. Onko kaupungin valmistelussa nyt hypätty suoraan tähän vaiheeseen unohtaen nuo kaksi ensimmäistä? Missä on tällaiseen miljoonaluokan investointiin tavanomaisesti kuuluva riskianalyysi?

Kun rahat ovat kiinni tarpeettomissa seinissä, neliöissä ja kuutioissa, ne ovat samalla poissa palvelutuotteista ja työskentelyolojen tai -tapojen kehittämisestä. Me valitsimme kaupunginjohtajaksi vuosi sitten henkilön, joka työhaastattelussa kertoi pärjänneensä edellisessä tehtävässä ilman nimikkotyöhuonetta.

Useiden tutkimusten mukaan optimoitu tila per tietotyöntekijä on 12 m2/henkilö. Toimistotyössä suositeltava vähimmäiskoko yhden hengen työtilalle on tosiaan 10–12 neliötä. Avotilassa yhdelle hengelle tulisi varata 7–8 neliötä. Nyt käytössä olevia neliöitä tarkastellen meillä on runsaasti tilaa.

Ilman kaupungintaloa, jossa nyt vielä on töissä 40 henkilöä, nykyisiin muihin tiloihin siis Seutulantaloon, Yhteiskouluntielle, Postikadulle ja Mannilantielle – mahtuisi normien mukaan valtavasti enemmän toimistotyöntekijöitä, kuin meillä on.

Hövelisti laskettuna 15 neliömetriä per työntekijä – siis reilusti yli normien minimin – sinne pitäisi mahtua lähes 140 työntekijää enemmän, kuin siellä nyt on. Ja nyt siis haetaan tiloja 40 kaupungintalolla vielä työskentelevälle työntekijälle.

Jos tyydyttäisiin vain Seutulantalon ja Yhteiskouluntien tiloihin, niihin pitäisi mahtua em. hövelinrunsaan normin mukaan noin 290 työntekijää – eli lähes 50 enemmän kuin meillä puheena olevia työntekijöitä on.

Nykyaikainen toimistotyö on sellaista, että ns. toimistotyöntekijät voivat osin tai kokonaan tehdä työnsä muualla kuin kiinteässä toimistossa. Yritykset ja myös valtiotyönantaja on havahtunut siihen, että monet työpisteistä ovat jatkuvasti tai osittain tyhjänä.

Silti vuokrat sekä lämmitys- ja siivouskulut juoksevat joka kuukausi. Etätyö on lisääntynyt – joidenkin selvitysten mukaan jopa 20 % toimistotyöntekijöistä tekee sitä yrityssektorilla. Teetämmekö toimistotyötä nykyaikaisesti? Onko etätyön konsepti, jota kaupunginhallitusedustajamme on suosittanut jo monien vuosien ajan, liian vaikeaa Järvenpään kaupungille? Valtiolle se ei ole. Siellä siihen kannustetaan.

Onko Järvenpäässä tutkittu etätyön mahdollisuuksia ja vaikutuksia tilatarpeisiin? Jos on, milloin ja millaisin tuloksin? Saavatko valtuutetutkin asiasta tietoa?

Jos aloittaisimme etätyöprojektin, johon alkuvaiheessa osallistuisi vaikka vain kolmasosa nyt puheena olevista työntekijöistä – siis noin 80 henkeä – ja he tekisivät puolet töistä muualla kuin työpaikan toimistohotellissa, vapautuisi työtiloja jo tuon kaupungintalon 40 työntekijän verran. Vain tällä yksikertaisella toimenpiteellä, eikä tarvittaisi lisätalousarviota.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän käsityksen mukaan suunniteltu hanke on tarpeeton, varsin kallis eikä sitä ole valmisteltu loogisesti tai huolellisesti.  Emme tarvitse 4,1 miljoonaa maksavaa toimistohotellia tässä taloustilanteessa, jossa kaupunki on muutenkin ensisijaiseen palvelutuotantoonsa tehtävien investointien osalta äärimmäisillä rajoilla. 

Seutulantalolla, jossa tilaa on – on joidenkin tietojen mukaan riittämätön ilmanvaihto. Tässä yhteydessä on kysyttävä: onko aivan oikeasti tutkittu sen ilmanvaihdon muuttamista niin, että sinne voidaan sijoittaa lisää ihmisiä. Onko selvää tutkimusta asiasta? Miksei sitä ole esityslistan aineistossa?

Kaupunki tarvitsee hyviä työntekijöitä ja heille hyviä tiloja ilman terveysriskejä. Näistä asioista olemme valtuustossa varmasti yksimielisiä.

Mutta onko kaupungin ydintehtävä ostaa ja vuokrata toimistotilaa, kuten nyt aika lailla yllättäen esitetään? Kun on poikkeukselliset ajat – kuten nyt – silloin pitää tutkia poikkeuksellisia ratkaisuja.

Olemme siksi tulleet siihen tulokseen, että jos haluttaisiin nähdä hieman vaivaa etätyön mahdollistamiseksi ja Seutulantalon kapasiteetin ottamiseksi käyttöön, niin se olisi mahdollista.

Vielä kerran. On kysyttävä, onko tässä suunnitelmassa lähdetty vähimmän vaivan ja kalliimman vaihtoehdon politiikalla. Luotetaan siihen, että valtuustolta saa tuosta noin puolen kuntaveroprosentin vastaavan valtuuden. Ettei tarvitsisi tehdä järjestelyjä, jotka vaatisivat hieman vaivaa muutamilta johtavilta virkamiehiltä?

Kyllä 4,1 miljoonan menolisäyksen välttäminen olisi hyvä palkinto järkevästä suunnittelusta ja vaivannäöstä.

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu