Viesti Antti Rinteelle – nyt tuli puolikas piste!

Politiikan reiluun peliin liittyy se, että pitää osata antaa tunnustusta silloin kun aihetta on.

Pääministeri Antti Rinteen ulostulo Husugatessa oli hyvä alku.

Hän ansaitsi puolikkaan pisteen.

Hänen mukaansa ”En missään olosuhteissa keneltäkään halua kuulla sellaista, että ihmisiä arvioidaan äänestyskäyttäytymisen perusteella tai ylipäätään, että perusteetta ja tietämättä leimataan mihinkään suuntaan. Minusta meidän poliittinen kielenkäyttö ei kaipaa tällaista” (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/286163-il-antti-rinne-tuomitsee-husu-husseinin-tviitin-perussuomalaisista-en-halua-kuulla).

Sananvapaus on sellainen asia että siinä joko pelataan yksillä säännöillä tai ei pelata ollenkaan. Sananvapaus on kaikilla – tai ei kellään. Sanavapauteen ei pidä koskea. Se on sitä länsimaisen yhteiskunnan kovaa ydintä. Sanan pitää olla vapaa ja sen käytön pitää olla sallittu kaikille.

Siksi Husulla on oikeus mielipiteisiinsä. Se, onko se rangaistavaa, tutkitaan nyt poliisiselvityksessä. Siitä myöhemmin.

Mutta se onko Husun demonisointi sopivaa suomalaisen yhteiskunnan politikantekoon, on toinen asia. Ja siitä nyt seuraavaa:

Miksi Antti sai puolikkaan pisteen?

Se, mitä poliittiset puolueet sanovat toisistaan on tärkeää.

Leimaaminen ja demonisaatio ovat vaarallisia poliittisia aseita. Niiden käyttö voi tuntua helpolta ja kivalta. On houkuttelevaa harjoittaa moraaliposeerausta. On varmaan ihanaa käyttää sanoja ”Arvo” ja ”Pohja”. Samalla on selvää, että se oma puolue edustaa oikeita arvoja. Toinen ei.

Kyse on iltalehtitekopyhyydestä.

Voidaanko esimerkiksi todeta, että keskustan äänestäjät ovat kaikki korruptatiivisia siksi, että heidän avainhenkilönsä ovat syyllistyneet törkeään lahjuksen vastaanottamiseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen? Voidaanko kokoomuksen äänestäjiä kaikkia yleistää väkivaltamurhaajiksi, jos joku sen puolueen johtohenkilö on sattunut murhaamaan jonkin ulkomaalaisperäisen ihmisen? Ovatko kaikki demarien kannattajat vastuuttomia kiihottajia, jos Husu saa nyt jonkin sakkorangaistuksen?

Vielä kerran! Myös puolueita pitää arvostella ja kun ollaan vaalitaistelussa, niin rapatessa roiskuu. Mutta – on tärkeää pitää kiinni siitä periaatteesta, että puolueiden takana on oikeita …joskus ihan fiksuja ihmisiä. Joiden kanssa pitää osata tehdä yhteistyötä. Joita pitää kunnioittaa.  

Vielä kerran. Sopiiko moraaliposeeraus ja leimaaminen suomalaiseen politiikkaan, jossa on yleensä osattu tehdä yhteistyötä tolkun tavalla erilaisten puolueiden välillä?

Minusta ei.

Se, miten tähän on päädytty, johtuu siitä, että vuoden 2011 jälkeen meidän poliittiselle kartallamme ilmaantui uusi tekijä.

Perussuomalaiset.

Ensimmäisen jytkyn jälkeen wanhat poliittiset puolueet ja heidän toimittajakaverinsa huolestuivat asiasta. Alkoi mustamaalauksen ja demonisoinnin aika.

Ehkä paras esimerkki tästä refleksinomaisesta herjailusta on Pekka Haaviston möläytys ihmisvihasta perussuomalaisten yhteydessä (http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240088-epailen-pekka-haavistoa-vihapuheesta).

Kun näytettiin vihreää valoa, niin usein niin epä-älyllinen toimittajakuntamme ratsasti tähän vapaaseen jahtimetsästykseen riemumielin mukaan. Huraa – nyt saa olla ilkeä luvan kanssa!

Parjaus, herjaaminen ja mustamaalaaminen tulivat tavaksi. Joskus ne ”ulkoistettiin” (tämä siis muistutuksena Markku Huuskolle!).

Kun nyt Antti Rinne ihmettelee, että ” olen ylipäätään ollut tosi paljon huolissani tästä keskusteluilmapiiristä viimeiset vuodet. Siitä on hävinnyt tai häviämässä sellainen toisten kunnioittaminen ja arvostaminen” niin hän on oikeilla jäljillä.

Kyse on asiasta, johon hän voi suoraan vaikuttaa.

Anna Antti kenkää Husulle – saat toisen puolikkaan pisteen!

Antti hyvä! Anna Husulle kenkää!

Ansaitset silloin sen toisen pisteen. SDP voi nousta tekopyhyyden ja moraaliposeerauksen suosta ja erottaa reippaasti herra Husun joukoistaan.

Siinä olisi hyvä signaali kaikille. Markkukin ehkä löytäisi itsestään journalistin ja siivoaisi näitä saitteja kaikista turhista leimaajista ja vouhottajista.

Ilmapiiri puhdistuisi. Kohteliaisuus lisääntyisi.  

Yhteistyötä olisi helpompi tehdä suomalaisten parhaaksi. Vapaasti. Ilman demonisaatiota, ilman leimaamista ja pahanpuhumista.

Ja Antti hyvä! Tässä voisi olla myös mahdollisuus hämmästyttävään poliittiseen oppimiseen. Kun Antti annat Husulle kenkää, niin huomaat, että se yhteistyö voisi olla mahdollinen kaikkien tolkun ihmisten kanssa. Mieleen voi juolahtaa ehkä se, että eivät ne perussuomalaiset niin pahoja olekkaan.

Että perussuomalaisten leimaamisessa on kyse vain iltapäivälehti-vouhotuksesta ja erään piskuisen toimittaja-kuplan höttöisestä ajattelusta.  

Ajattele – että niiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä. Suomalaisen perinteen mukaan. Nyt voisi Antti olla mahdollisuus nousta valtiomiestasolle!  

Mitä mieltä Antti olet?

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu