Rakasta entistä kepulaista!

Kepun puoluekokous alkanee kohta puolin. Jotain dramaattistä on kuitenkin ilmassa.

Minulle kesän ja alkusyksyn aikana tulleet runsaat viestit kertovat, että kepu on nyt kanveesissa.  

Ihmiset kertovat seuraavaa: että heidän entinen poliittinen kotinsa käryää savuna ilmaan. Ei ole enää aatteellisuutta – eikä maantaloustuottajaa tueta. EU ja Afrikka on tärkeämpi kuin oma maa. Hallituksessa sitkeästi istuvat herrakeput tavoittelevat innokkaasti ministerinasemaa, vihreää unelmaa, haluavat boikotoida Brasiliaa, märehtivät ilmastomuutoksesta ja haikailevat maahan lisää uutta väkeä. Puolueen nuorisosiipi taas haluaa käydä eläkkeiden kimppuun – ikään kuin eläke olisi jokin sosiaalietu.

Kaikissa minulle tulleissa viesteissä kaikuu se, että uskollinen kenttä on unohdettu. Puolueen lähtölaskenta – ainakin etelässä – on alkanut. Kaikkosen ja Kulmunin kampanjointi ei ole innostanut.

Tässä muutama täysin yksityisen ajattelun tuloksena syntynyt opetussana perussuomalaisille siskoille ja veljille, jotka mahdollisesti tapaavat ja juttelevat tällaisten ihmisten kanssa. Muutkin voivat lukea. Ei se haittaa)))

Sääntö 1: Kuuntele herkällä korvalla

Entisestä puolueesta eli kepusta luopuminen on pitkällinen prosessi. Edelliset sukupolvet ovat saattaneet olla ”kantakirjakepuja”. Luopuminen on aina vaikeaa. Siksi kannattaa kuunnella ja kuunnella vielä kerran näitä ihmisiä. Prosessin eri vaiheet ovat a) ärtyminen kepuun b) äänestämättä jättäminen c) äänestää PS puoluetta d) liittyy PS puolueeseen.

Tämän viimeisen askeleen ottaminen voi olla kova paikka eikä siinä kannata hoputtaa – jokaisella on aikansa. Siksi kannattaa vain kuunnella ja antaa toisen keventää sydäntään. Kannattaa kertoa, että isänmaalla on toivoa ja että Suomen suunta voidaan muuttaa. Usko politiikkaan on kallisarvoinen asia. Jos entinen oma puolue onkin pettänyt, niin ei pidä demonisoida kepulaisia tai Kepua. Ihmisiä me kaikki ollaan! Keskusteluissa kannattaa pitää yllä ajatusta siitä, että yhteistyö on ollut se voima, jolla Suomessa on pärjätty. On hyödyllistä myös todeta se, että puolueet eivät ole Suomessa mitään heimoklaaneja vaan ”perheitä”, joissa pitää kunnioittaa niin omia kuin toisiakin. Ollaan immeisiä! Antaa vihreiden ja vasemmistolaisten olla aggressiivisia vouhkaajia ja räheltäjiä.

Nyt on hyvä olla sielunhoitaja ja antaa sen toisen vain purkaa sydäntään. Kuunnellaan.

Sääntö 2. Ei hoputeta! Kunnioita kepulaisen entistä vakaumusta ja otetaan siitä ne asiat, jotka ovat hyviä.

Pettyneiden kepulaisten kanssa ei pidä hötkyillä. Ihmisille pitää antaa aikaa tulla katselemaan perussuomalaisia toritapahtumia. Siellä me olemme näytillä ja se miten perusmukavata meillä on ts. miten me käyttäydymme ja otamme huomioon kaikki, on parasta mainosta.

Ensimmäisenä positiivisena perussuomalaisena viestinä voisi olla se, että ”meillä kaikki ovat tasa-arvoisia”. Meillä ei ole ”kultapossukerhoa” eikä kermapersuja. Kansanedustajat ovat meillä oikeasti kansanedustajia. Kaikki voivat äänestää.

Toisena viestinä voisi olla se, että ”PS oikeasti välittää suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisesta puhtaasta ruuasta – ja sen tuottajista” eli te olette tervetulleita!

Ja vielä kerran – ei hoputeta eikä riepota sitä liittymistä puolueeseen.

Kaappipersutkin ovat tärkeitä. Monet epäröivistä jäävät kaappiin ja sekin on hyvä. Siellä voi vaikuttaa ja ennen kaikkea äänestää meitä. Ihminen liittyy puolueeseen sitten kun on valmis. Mutta kun se välttämätön tapahtuu, niin kannattaa olla tukena. Seuraukset saattavat olla dramaattisia – kepun organisaatio tietysti kostaa mutta aluksi se sosiaalinen paine voi olla vielä hurjempi. Helpotetaan sitä prosessia! Meille alkiolaisuus on aate, jonka hyviä puolia – ts. köyhän asia – arvostetaan!

Sääntö 3. Hidas sitouttaminen: kuntavaaliehdokkaaksi?

Näiden aatteellisten ihmisten saaminen esimerkiksi kuntavaali-ehdokkaiksi olisi mainio juttu. Aluksi vaikka sitoutumattomina. Siinä asiassa kannattaa rohkaista ja kuunnella lisää. Me olemme nyt Suomen suurin poliittinen puolue. Joukossa on voimaa.  Kun ensimmäinen askel on otettu, niin kutsutaan tulija järjestötyöhön ja ehdokkaaksi. Siinä työssä nähdään minkälaisia tekijöitä nämä uudet ovat.

Sääntö 4 – oma perusorganisaatio kuntoon!

Tässä pätee vanha sääntö: ei kannata kutsua ketään kotiin jollei se ole puhdas ja asiat kunnossa. On ilmeistä, että kepun puoluekokouksen jälkeen me saamme vieraaksemme näitä pettyneitä. Silloin on hyvä asettaa itselle kysymys: onko meillä kaikki kunnossa meidän omassa organisaatiossamme? Ylvästely ei ole hyvästä ja nöyrä asenne omaan tekemiseen on jokaisen vaalivoiton ehdoton edellytys. Sisäänpäin lämpiäminen vie jokaisen puolueen turmioon. Meillä ei ole perustajajäseniä tai erikoisjäseniä. Kaikki ovat samalla viivalla. Tasa-arvoisina. Ystävällisyys ja hymy ovat meidän valttejamme. Me välitämme: toisistamme, toisista suomalaisista ja Suomesta!

Ahkeran ja viisaan työn tuloksena: kepu häviää etelästä ja maaseudulle syntyy voimakas PS

Työ kannattaa. Jos toimimme järkevästi ja viisaasti, niin voimme vuonna 2021 todeta, että 1) Etelä-Suomen city-kepulaiset ovat romahtaneet kokonaan 2) maaseudulle on syntynyt vahva ps ulottuvuus näistä entisistä kepulaisista.

Se olisi Isänmaalle hyvä asia.

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu