Meillä ei ole hallitusta?

Suomen puuttuva
hallitus ja ”koe-eläinpuisto”

Maamme hallitus kokoontuu juuri nyt tiistaina 28.2. 2012 Säätytalossa
pohtimaan leikkausten suuruutta ja sitä minne ne kohdistetaan. Tehtävä ei ole
helppo. Syy tähän piilee vuoden 2011 eduskuntavaalien tuloksessa ja sitä
seuranneissa pitkissä hallitusneuvotteluissa.

Vuotta 2011 edeltävät Vanhasen hallitukset (Kiviniemeä ei
lasketa tähän) syntyivät Keskustapuolueen johdolla ja sen sanelemassa
marssijärjestyksessä. Pääministeriksi aikova Matti Vanhanen ilmoitti
hallituskumppanit ja tulevan hallitusohjelman suuntaviivat; hallitsemaan
aikovat muut hallituskumppanit seurasivat kiltisti ja lojaalisti näitä ohjeita.
 

Kun äänestäjiä ei
kuunneltu

Keväällä ja kesällä 2011 kaikki oli toisin.

Vaalien suurin voittaja
ei halunnut tulla hallitukseen myöntämään rajatonta luottoa eurooppalaisille
pankeille suomalaisten veronmaksajien selkänahasta.  Kokoomuksen oli siksi suurimpana puolueena
ommeltava hallitus kasaan hävinneistä puolueista mutta nytpä ei ollut enää halukkaita
”toiseksi hallituspuolueeksi” eikä Kataisen poliittinen johtajuus vaikuttanut enää
niin selvältä.

Kun Perussuomalaiset eivät halunneet kantaa heille tarjottua
roolia ja vastuuta, niin kokoomus oli pulassa. Valtaa janoava SDP:n johto ei
suostunut kulkemaan tottelevasti perässä ”toisen puolueen” polkua vaan pyrki
päämäärätietoisesti ohittamaan pääministerin.

Sovinto kuitenkin syntyi kun Katainen alistui; pääministeri joutui
tinkimään asemastaan. Valta jaettiin tiukkoihin reviireihin ja sovittiin, että
jokainen saa tehdä omallaan mitä haluaa. Menetelmä oli sama kuin saalinjaossa –
toisella osapuolella ei ollut oikeutta huomautella toisen asioista.

Uusi ”sikspäkki
ei ollut siten rakkausavioliitto – ei edes järkiavioliitto vaan kysymys oli
rosvokopla-lojaliteetista ja siitä, että hallituspuolueiden ratki-onnelliset
ideologit ja ulkomaisten konsulttien riivaamat virkamiehet saivat nyt vapaat
kädet harrastella ja toteuttaa villeimpiäkin ideoita Kataisen nimissä.

”Ei auteta porvaria!”

Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että Kataisen hallituksen
sisäinen lojaliteetti on minimaalisen pieni ja halu toteuttaa omia ”projekteja”
on maksimaalisen suuri.  

Etenkään vasemmisto
ei missään vaiheessa ole aktiivisesti tukenut hallituksen yhteistä linjaa. On
seurattu henkisen nakertamisen ja luokkataistelun linjaa: ”miksipä sitä
porvari-Kataista auttamaan, hoidetaan vaan omia aatoksia jaloja”. 

SDP:lle tämä on kelvannut paremmin kuin hyvin. Vaikka
demarit ovatkin kahlanneet vaalitappiosta toiseen, he saivat he salkkujaossa
mehevimmät palat. Vihreät, vasurit ja ruotsalaiset ovat taas saaneet kerrankin
vapaat kädet toteuttaa omia hankkeitaan aivan rauhassa.

Entinen tiukka
pääministerin hihna on nyt tosi löyhässä ja vähän kerrassaan nämä mikropuolueet
ovat saaneet maistaa rajoittamattoman vallan ihanuutta.  Vihreät ovat jopa uskaltautuneet uhkailemaan
jos heidät haluamaansa vaalipiiri-uudistusta ei tehdä.

Hallituksen sijasta
Puolan valtiopäivät ja koe-eläinpuisto

Kataisen hiipuva auktoriteetti on ollut puolueille mieluisaa
mutta kansakunnalle tuhoisaa. Suomessa ei ole ollut hallitusta kesästä 2011
lähtien sen todellisessa merkityksessä. Yhden kokonaisen kabinetin sijasta
meitä onkin kesästä 2011 hallinnut 12 ministeriötä ja 6 puoluetta.

Hävinnyt johtajuus on myös merkinnyt yhteisen
vastuun pakoilua ja alituista sivuille vilkuilua: eihän toinen vaan saa
liikaa? 

Suomea on siten kesästä 2011 alkaen johtanut Puolan valtiopäiviä  (1652–1791) muistuttava löyhä liittokunta,
jossa jokaisella hallituspuolueella on ollut ”liberum veto” Jokainen puolue on saattanut estää minkä tahansa
päätöksen hyväksymisen. Tällainen oikeus on tehnyt asioista päättämisen miltei
mahdottomaksi ja ainoastaan hallitusneuvotteluissa säädettyjä hankkeita on
voitu edistää. 

Kun koko maan etua valvova etu on ollut hukassa, niin on
päädytty hallinnolliseen ”koe-eläinpuistoon”.

Tämä on tarkoittanut sitä, että puolueet ovat vapaasti mellastaneet omilla
hallinnon-aloillaan kuin yli-innokkaat tiedemiehet ja toteuttaneet omia
ideologisia päähänpistojaan tai nuoruuden näkyjä.  Kärsijöinä ja kärsivällisinä koe-eläminä ovat
toimineet tavalliset kansalaiset tai puolustuskyvyttömät instituutiot.

Koe-eläinpuisto hallintomalli on merkinnyt myös sitä, että
puolueet ovat voineet lähteä toteuttamaan avoimesti kansakunnalle tuhoisia
hankkeita. Tuhoisimmat näistä ovat kunta-uudistus ja aseistariisunta.

Rääkätyt koe-eläimet:
kuntademokratia ja puolustusvoimat

Kunnallinen demokratia on ollut liian itsenäinen palanen
suomalaisessa päätöksenteossa. 
Tavallinen ihminen on voinut tätä kautta vaikuttaa tehokkaasti ja
suoraan – päättäjät on voinut tuntea ja heidän päätöksiään on voinut
kyseenalaistaa.

Nyt tätä ei enää suvaita. Uudistus tarjoaa myös mainion
mahdollisuuden lyödä lopullisesti Keskustalle luu kurkkuun. Pienten kuntien
keskustavalta loppuu kun luodaan suuria mammuttikuntia.

Toinen institutionaalinen koe-eläin on ollut maamme puolustusvoimat.  Ennen nykyistä kokeellista aseistariisuntaa
on maassamme ollut tapana pitää yllä uskottavia puolustusvoimia erittäin
vähäisellä budjetilla.

Miten tässä tehtävässä on onnistuttu suomalaisen
veronmaksajan kannalta?

Parhaana asiantuntijana tässä kysymyksessä voisi
käyttää J. Stalinia, joka yritti parhaansa mukaan tuhota kansamme ja puolustusvoimamme
kaksi kertaa vuosina 1939-1940 ja 1941-1944.

Mikä oli hänen käsityksensä
asiasta?

”Kansojen isä” ja ”ihmiskunnan nero” piti kenraaliensa
kanssa huhtikuussa 1940 yhteenvedon, jossa hän totesi Suomen olevan ”rikkaan”
mutta että se ei halunnut rahoittanut armeijaansa tarpeeksi. Stalinin suuntaviivojen mukaan voisi todeta
että kansalaisemme ovat saaneet pikkurahalla suuren hyödyn; mini-armeijamme on vähäisillä
penneillä saanut aikaan sen mitä on toivottu: uskottavan puolustuksen.

Puolustusvoimat pystyi aikoinaan vähillä resursseilla puolustautumaan
vihollisia vastaan.

Nykyistä hyökkäystä vastaan se on aseeton. Vanhoja
ideologisia keitoksia lämmittävät maailmanparantajat, kykenivät vuonna 2012 saavuttamaan
sen mitä Stalin ei vuosina 1939-1944 taistelukentillä onnistunut.  Kun Kataisen hallitus on ollut niin voimaton,
niin myös presidentti otti ohjat käteensä.

Hämmästyttävintä tässä oli se, että ylipäällikkö
Halonen uskalsi paljastaa ohjaavan roolinsa puolustusvoimien alasajossa helmikuun
lopussa näytetyssä Lauantain Ykkösaamussa (TV1). 

Kärjistäen voisi todeta, että Puna-Tarja repi naamion kasvoiltaan
aivan virkakautensa lopussa ja kantoi julkisesti vastuunsa puolustusvoimien
tuhossa. Kataisen hallituksen heikkous ja puuttuva johtajuus mahdollisti
presidentin huseeraamisen ja näin isänmaamme otti päättäväisen askeleen kohti ”parempaa
maailmaa”.

Suomella pitää olla
hallitus

Hallituksemme ”koe-eläinpuiston” säästöleikkaukset, rahan
lapioiminen eurooppalaisten pankkien molokin-kitaan
ja muut edellä mainitut instituutionaaliset älynväläykset ovat herättäneet
tavalliset ihmiset.

Kansalaiset ovat eri puolilla maata jo ryhtyneet
keskustelemaan laillisen vastarinnan mahdollisuudesta.

Mitä tehdä jos hallitusta ei ole edes
olemassa? Onko nykyinen hallitus laiton vai ainoastaan äärimmäisen kyvytön?
Entä jos hallitus ei jostain syystä kykene hallitsemaan tai siellä ei ole
oikeaa johtajuutta? Entä miten laiton hallinto on kumottava? Entä jos hallitus
toimii ”laittomasti”? Merkitseekö se sitä, että kansalaisetkin voivat toimia
laittomasti?

Kysymykset ovat perustavanlaatuisia ja niihin pitää löytää
laillisuutta ja yhteiskuntarauhaa tukevat vastaukset.  

Kaikesta huolimatta nämä kysymykset ovat perusteltuja: kansalaisilla
on oikeus omaan hallitukseen.

Poliittinen järjestelmämme on kriisissä, jos
eduskunta ei kykene selvittämään kenellä käsissä se poliittinen johtajuus ja
kenen sylissä se poliittinen vastuunkanto oikein todella lepää.  Tarvitaanko nyt puhdistavaa kriisiä tai uutta
hallitusta, joka toimisi päättävästi ja kantaisi vastuun?  Keskustapuolueen ja Perussuomalaisten
päättäväisen yhteistoiminnan eduskunnassa luulisi selkiyttävän tilannetta.

Dosentti Arto Luukkanen,

Helsingin yliopisto

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu