Hötkyily seis, järki käteen ja rajat haltuun

Suomen itäraja vuotaa kuin seula.

Venäjän federaation tiedustelupalvelu (FSB) ja sen rajavartiontiin on avattu tietoisesti käytävä, jota pitkin nämä tulijat kulkevat.

Miten tämä on mahdollista?

Itäraja on FSB:n näpeissä

Venäjän rajan vartiointi ja sen kontrolli on itänaapurissa annettu maan turvallisuuspalvelun – FSB:n – haltuun Se ulottuu Viipurin tiellä 20 kilometriä, muualla pitemmällekin 50 kilometriin saakka itäänpäin.

Kyseessä on FSB:n ”läänitys” jossa se on yliherrana myös talouselämälle. Virallisesti kyseessä on ”puskurivyöhyke”, jossa olisi mahdollista saada kiinni ”terroristeja”, ”huumekuriireja”, ”salakuljettajia”, ”salametsästäjiä” ja ”laittomia siirtolaisia”.

Kyseiselle alueelle meneviltä tarkistetaan pääteillä passit kontrollipisteissä. Venäjän kansalainen voi tulla sinne passilla ilman erikoislupaa mutta vain kolmeksi päiväksi.

Kolmas rajakontrolli pysäyttää ei-toivotut rajan ylittäjät  

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vyöhykkeelle ei pääse ei-Venäjän kansalainen ilman matkustuspapereita. Juuri ennen tuloa raja-asemalle sitten on toinen tarkastuspiste, jossa erityisesti katsotaan, että liikennevälineessä ei ole ylimääräisiä ihmisiä. Tähän viimeistään tyssäisi sellaisen ulkomaalaisen matka, joka olisi jopa osannut kulkea metsäpolkuja pitkin raja-aseman liepeille.

Itse raja-aseman jälkeen sitten koko tie ympäristöineen Suomen rajalle on täydellisen kontrollin alla, ohi Venäjän raja-aseman ei kukaan pääse Suomen puolelle.

Selko-suomeksi tämän tarkoittaa sitä, raja-aseman läpi a) ei mene ketään jota ei sinne haluta b) jonka henkilöllisyyttä ei tiedetä.

Raja-alueella voi harjoittaa elinkeinoja ts. muuta toimintaa vain yliherran eli FSB:n luvalla. Se vastaa siitä, että alueella noudatetaan Venäjän lakeja ja sen omia asetuksia. Alueella toimiva tulli on tärkeä toimija ja sen hankkimat varat ovat eräs merkittävä Venäjän valtion tulojen lähde. On huomattava, että myös se noudattaa FSB:n määräyksiä aina vuodesta 2016 lähtien. Sitä ennen se oli talousministeriön alainen.

Raja – FSB:n epävirallisen ja virallisen vaurauden lähde

Kyseisten alueiden hallinta tuottaa suuria voittoja. Perinteinen ”huumeita länteen” ja ”aseita itään” reitti kulkee länteen Afganistanista tai Keski-Idästä. Kabulin torilla myyty raaka-oopiumikilo maksaa lännessä monikymmenkertaisesti enemmän. Tutkimusten mukaan suurin osa tästä huumeesta kulkee virallisten tarkistuspisteiden kautta ts. joku rikastuu huomattavasti.

Nykyään tähän ”huumeita ja aseita” trafiikkiin on tullut ihmiskauppa, jonka etuna on sen tuottavuus. Venäjällä tarvitaan vierastyövoimaa, joka tekee 12 tuntia ja 7 päivää viikossa raskaimpia rakennustöitä. Moskovaan onkin muodostunut ihmiskaupan keskus samalla kun kaupungissa on miljoonia ihmiskaupan ”myyntituotteita”. Jos FSB:n käsky käy, niin sieltä voi tulla Suomeen satoja tuhansia ihmisiä yhdellä puhelinsoitolla. Ja halukkaita löytyy varmasti kuin meren mutaa, sillä vaikka Venäjän palkat ovat Keski-Aasiaa ym. selvästi parempia, ovat ne mitättömiä suomalaisiin verrattuna.

Kyse on siis rahasta. Ja sitä osataan tehdä ihan mistä vaan.

Otan tässä esimerkin.

Kun vuonna 2014 EU aloitti pakotesodan Venäjää vastaan, merkitsi se sitä, että Valko-Venäjän ja Kazahstanin rajoille luotiin ns. talousalueita, jonne EU:n maat kuten esimerkiksi Saksa veivät omia tuotteitaan – ilman pakotteita ja ilman huonoa omaatuntoa. Sieltä tuotteet vietiin Venäjälle. Bisnes kukoisti täysin normaalisti pakotteista huolimatta.

Ainoana poikkeuksena oli Suomi, joka lopetti nöyrästi EU:n määräyksestä oman vientinsä itään eikä turvautunut vippaskonsteihin. Suomi menetti yli 500 miljoonan meijerituotteiden markkinat, kun oli rehellinen. Saksa ja muu Eurooppa ei ollut.

ASYLYM – tuo taikasana

Juuri alkanut itärajan pakolaisralli perustuu siihen, että ”Suuri Silmä” on suvainnut kääntää katseensa pohjolaan. Tämä huomion kasvu on näkyvissä niin ns. sotabloggareiden, virallisten vihansaarnaajien (Solovjov ym.) ja muiden kommentaattoreiden lähetyksissä. Suomen tekemät päätökset ovat ärsyttäneet samalla kun on ruvettu miettimään mitä se Ruotsin liittyminen Natoon oikein tosiasiallisesti merkitsisi.

On ilmeistä, että on päätetty reagoida.

Käytännössä tämä merkitsee a) koepalloa, jossa tutkitaan miten Suomen viranomaiset ja hallitus kykenevät toimimaan. Samalla myös epäilemättä b) kartoitetaan voiko tänne haluttaessa tuoda massamäärin ihmisiä.

Mikäli Suomi on kyvytön poliittisesti toimimaan, niin tämäkin tieto otetaan vastaan kiitollisena Venäjällä. Ja Suomen linjana näyttää ikävä kyllä olevan, että kaikkien ankarien rajoitusten ohella, millä Suomi estää Venäjän tavallisten kansalaisten matkailua Suomeen, taikasanan ”asylum” lausuja otetaan vastaan punaisen maton kanssa.

Venäjän kannalta järkeily on seuraava: miksi meidän rajavartioiden pitäisi aikaa tuhlaten estää heille itselleen tarpeettoman ulkomaalaisen tai venäläisen muuttaja-aineksen maastapoistuminen. Jos joku ei tykkää opiskella tai tehdä työtä Moskovassa ja haluaa seikkailla niin pois vaan Suomeen.

Jos Ja lisäksi, ainahan tällaisen joukon sisälle voi kätevästi ujuttaa muutamia agentteja…

Kyseessä on myös taloudellisesti kannattava yritys, jossa joku taho Moskovan FSB:ssä ansaitsee ja rajalle annetaan muutamia murusia tästä rahavirrasta. Operaatiossa lyödään Suomea näpeille ja ansaitaan rahaa. Moskovassa riittää Irakin ja Afganistanin vanhan eliitin ”häntien” jälkeläisiä ja ihmisiä, joista halutaan päästä eroon. Venäläisten kannalta asia näyttää siltä, että kun suhteet on pantu jäihin, niin miksi estää Suomeen tulo? Antaapa tsuhnien kärsiä, kun eivät osaa sanoa pyhille lehmilleen ”njet”!

Hötkyily pois, järki käteen

Suomen kannalta tärkeintä on oman kansallisen edun laaja ymmärtäminen. Myös suhteessa Venäjään.

Ensiksi, hötkyily pois.

Jos Venäjä avaa rajaliikenteen portit asiattomille, niin pitää välittömästi EU:n poikkeusaikaoikeuksia hyväksikäyttäen sulkea raja kaikilta pakolaisuuden hakijoilta ja ottaa vastaan vain aukottomat matkustusasiakirjat omaavat. Rimpuilu tai ahdistunut huokailu ei käy. On toimittava. Heti. Välittömästi.

Toiseksi, järki käteen.

Nyt tiistain uutisten perusteella näyttää siltä, että hallitus ottaa asian hyvin vakavasti ja järkeä käytetään. Bravo.

Itse pohdin sitä pitäisi tehdä jonkinlainen pohdinta siitä, mikä se meidän suhteemme Venäjään oikein on. Onko järkeä estää luvallinen ja järkevä tavallisen kansan ja tavallisen pienbisneksen liikenne Suomen ja Venäjän välillä? Pitäisikö meidän löytää jonkinlainen reset-piste suhteessa Venäjään?

Eihän Suomen tarkoitus ole toimia tavallisia venäläisiä (saati karjalaisia, vepsäläisiä ym. sukukansojamme ja muita ei läheskään aina Venäjän valtioon ihastuneiden vähemmistökansojen edustajia) vastaan vaikka emme pidä naapurin brutaalista sodasta Ukrainaa vastaan? Onko meidän provosoitava silloin kun provosoidaan?

Onko esimerkiksi järkevää, että Suomen ja Venäjän ystävyyden seuran rahoittaminen lopetetaan?

Kyseinen seura ei ole mikään ”putinistien salaseura”. Siellä kannattaa kyllä suorittaa erikoistilitarkastus ja sen toiminnan evaluaatio mutta kyseisen seuran lopettaminen suoraan tällä tavalla on suoraan ”Putinin pelikirjasta”. Venäjän suomalais- länsimais- ja demokratiamieliset myös kokevat Suomen politiikan, jolla heitä jopa estetään matkustamasta Suomen kautta sellaisiin EU-maihin, joihin pääsevät, märkänä rättinä itseään, arvojaan -eikä suinkaan Putinia kohtaan.

Miksi myös Suomi on omana erikoisnumeronaan keskeyttänyt kirjepostin jakelun Suomen ja Venäjän välillä, kun esim. Saksa ei sitä ole tehnyt? Pelätäänkö jonkun tietokonetta omistamattoman karjalaisen mummon kirjeitä sukulaisilleen Suomeen?

Se kärjistää. Ja nyt sitä halutaan virallisilla tahoilla idässä ja osittain myös meillä.

Meillä tätä suhteiden kärjistymistä toivoo ns. ”Suomen Yhtynyt Venäjä Puolue” (SYVÄP). Tämä joukko kaipaa kärjistämistä, provokaatioita ja mullistuksia maahamme. Meillä riittää entisissä vanhoissa puolueissa poliitikkoja, jotka ovat ajaneet Venäjän etuja maassamme. Kirjoitan niistä keväällä lisää. Niitä on eri puolueissa ja ryhmissä.

Näille nyt visusti poteroissa kyyhöttäville poliitikoille olisi kiva, että emme ajaisi kansallisia etujamme suhteessa Venäjään. Heidän etunsa on se, että tilanne kiristyisi ja että hallitus ajaisi tässä karille.

1. Huomasin, että demarit olivat pari päivää sitten huolissaan rajavartioiden saamasta rahoituksesta. Onkohan se sattuma?

Sisäministeri Rantanen televisiossa! Loistavaa. Suomella on ollut vaikeina aikoina hyvä herraonni: niin myös nyt: Purra, Rantanen, Meri…

Heppoisina aikoina: x ja y.