Iranin presidentin ja ulkoministerin kuolema vavisuttaa alueen poliittista tasapainoa

Iranin presidentin Ebrahim Raisin (Raisolsadati) ja maan ulkoministerin Hossein Amir-Abdollahin kuolema Azerbaidžanin rajalla helikopterionnettomuudessa 19 toukokuuta mullistaa Iranin ja lähialueen poliittisen tasapainon.

Helikopterionnettomuudessa surmansa saaneet teokraattisen maan korkeimmat johtajat symbolisoivat Iranin alueellisen suurvaltapolitiikan tavoitteita ja päämääriä.

Raisi – ”Teheranin teurastaja”

Ebrahim Raisi – vuonna 2021 presidentiksi valittu islamilainen uskonoppinut – oli tunnettu äärimmäisen ankarista otteistaan maan sisäpolitiikassa.

Hän toimi syyttäjänä maan pääkaupungissa ja toteutti ennen ajatolla Khomeinin kuolemaa tämän haluamaa Iranin poliittista puhdistusta.

”Teheranin teurastajaksi” nimitetty Raisi oli pitkään maan oikeuslaitoksesta vastaava aktiivinen poliitikko ja sai mainetta armottomana miehenä erityisesti vuonna 1988 toimiessaan ns. ”kuoleman komitean” jäsenenä, kun Iran hirtti useita maan poliittisia vankeja. Tarkoituksena oli päästä eroon poliittisesta oppositiosta kerralla.

Raisi kampanjoi vuonna 2017 maan presidenttiydestä mutta hävisi silloin Hassan Rouhanille. Vuonna 2021 Raisi onnistui paremmin ja hänestä tuli maan presidentti saaden 62,9% äänistä. Raisin tärkein tukija oli maan hengellinen johtaja Ali Khamenei. Raisista olisi epäilemättä voinut tulla hänen seuraajansa Iranin uskonnollisena ”korkeimpana johtajana” mikäli hän olisi elänyt.

Presidenttinä hän johti Iranin valtion kansallisen turvallisuuden neuvostoa ja oli läheinen maan ”korkeimman johtajan” Ali Khamenein kanssa. Näiden miesten saumaton yhteistyö oli aikaisemmin yhdistänyt niin hengellisen kuin maallisen vallan Iranissa sekä ennen kaikkea muodosti maan ns. alueellisen suurvaltapyrkimyksen perustan.

Khomeinin kuollessa vuonna 1989 Khamenei kykeni vakiinnuttamaan asemansa mullahien keskuudessa samalla kun Raisi toimi hänen uskollisena toimeenpanevana palvelijanaan. Raisin tehokkuus näkyi siinä, että hän pystyi pitelemään käsissään maan maallista hallintoa.

Jo ennen tuloaan presidentiksi hän oli kyennyt koordinoimaan tehokkaasti niin armeijan, erikoisjoukot (vaikutusvaltainen vallankumouskaarti) ja islamilaiset uskonoppineet yhteisen päämäärän taakse. Raisin linjana oli taistella lännen vaikutusta vastaan niin maan sisällä kuin ulkona. Tultuaan presidentiksi hän, toisin kuin edelliset presidentit, ei kilpaillut vallasta ”korkeimman johtajan” kanssa.

Raisin äkillinen kuolema vaikuttaa myös Khamenein asemaan. Mikäli Khamenei kuolee ennen kuin uutta presidenttiä on valittu, voi tilanne johtaa perustuslailliseen kriisiin. Tässä on Iranin teokratian ongelma: se sama voima, joka loi Iranin islamilaisen tasavallan voi tuhota sen. Katujen protesti voi syttyä helposti ja nyt ei ole Raisia murskaamassa mullahien vallan vastustajia. Vuosien 2020-2021 mielenosoitukset voivat toistua sillä maan taloudellinen tilanne ei ole hääppöinen ja nuoret sukupolvet haastavat entiset arvot. Raisi oli myös äärimmäinen konservatiivi; hän vastusti naisten ja miesten yhteistä opiskelua, vaati segregaatiota sekä vastusti homojen tai lesbojen aktivismia.

Mitä presidentin ja ulkoministerin kuolema merkitsee Iranin hallinnolle?

Kaiken kaikkiaan Khamenein on nyt luovittava eteenpäin ilman Raisin apua ja on nyt alttiina kaikille niille intrigeille, joita vallankumouskaartin tai armeijan välille voi syntyä. Teokratia on vaikea laji ja ilman vallan hallintaa voi edessä olla samantyyppisiä sisäisiä kumouksia kuin shiialaisten imaamien historiassa on ollut ennenkin.

Amir-Abdollah – Iranin ulkopoliittinen pitkän linjan vaikuttaja ja lännen vastaisen ”vastarinnan akselin” kannattaja

Armenialaisyntyisen Amir-Abdollahin kuolema oli kova isku maan alueellisille suurvaltapyrkimyksille. Hän oli toiminut Iranin ulkopolitiikan arkkitehtina jo ennen tuloaan ulkoministeriksi. Poliittisesti hän oli vuonna 2020 salamurhatun Qud’s-joukkojen kenraalin Quassem Suleimanin ystävä ja liittolainen.

Tämä kenraali oli vannoutunut Israelin ja USA:n vastustaja, joka pyrki horjuttamaan näitä ympäri Lähi-itää ja halusi muodostaa erityisen ”vastarinnan akselin” näitä vastaan.

Kun hänen edeltäjänsä Mohammad Zarif oli kyennyt neuvottelemaan USA:n kanssa, ei Amir-Abdollah halunnut jatkaa näitä neuvotteluita. Samoin hän myös parhaansa mukaan sabotoi aktiivisesti Israelin ja Saudi-Arabian välisiä diplomaattineuvotteluja sekä oli ydinhahmo Hamasin hyökkäyksessä lokakuun 7 pnä Gazaan.

Ulkopolitiikassaan niin Raisi kuin Amir-Abdollah olivat kovan linjan edustajia. Molemmat olivat aktiivisia Jemenin huthi-kapinallisten tukemisessa, kannattivat hartaasti Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja olivat molemmat mukana käynnistämässä Israelin vastaista ohjushyökkäystä.

Hän sopi myös henkilökohtaisesti Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun kanssa iranilaisten droonien viemisen Venäjälle kun Moskovan hyökkäys Ukrainaan takelteli. Amir-Abdollah piti tärkeänä myös sitä, että Syyriassa toimivat Hizbollah taistelijat pitivät painetta yllä Israelia kohtaan. Ulkoministeri myös tuki täydellä sydämellä presidentti Raisia vuonna 2022 kun Teheranissa syttyivät mielenosoitukset Mahsa Aminin kuoleman johdosta ja hallitus kohteli armottomasti mielenosoittajia. Amir-Abdollah kykeni myös luomaan paremmat diplomaattiset suhteet Saudi-Arabiaan.

Näin yhteenvetona voisi todeta, että ulkoministerin kuolema vaikeuttaa Iranin monimutkaista kansainvälistä peliä. Se myös vaikuttanee Venäjän ja Iranin väliseen asekauppaan. Ennen kaikkea, nämä kuolemat horjuttavat Iranin sisäistä tilannetta, joka saattaa kärjistyä tämän jälkeen.

EU:n ja Iranin väliset suhteet: tekopyhyyttä, kauppasuhteita ja sanktioita

EU:n ja Iranin välisten suhteiden kannalta ulkoministerin kuolema ei muuta mitään. EU on Iranin suurin kauppapartneri ja tämän asiaintila jatkunee vaikka EU onko turhaan huomautellut maan ihmisoikeustilanteesta.

Tekopyhyys näissä suhteissa on järkyttävää: julkisesti Iran tuomitaan mutta EU on luonut omat erityiskanavansa viennille Iraniin. Toisaalta EU on asettanut sanktioita, joillekin sen kansalaisille ja organisaatioille niiden ihmisoikeuksien vastaisesta toiminnasta sekä droonien viemisestä Venäjälle.

Tämä tekopyhyys näkyi myös EU:n reaktioissa Raisin kuoleman johdosta.

Meillä Suomessa Raisin kuolemaa on surrut julkisesti entinen presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

 

artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

EU-ehdokas. Täysillä Kotiinpäin!
www.artoluukkanen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu