Kaksi kuukautta toreilla: turvallisuus, oikeudenmukaisuus ja rauha

Olen ollut kiertämässä toreilla ja turuilla EU-kampanjaani noin kaksi kuukautta.

Vierailupaikkoja tulee tämän viikon jälkeen 60 aina Rovaniemeltä Kotkaan, Lappeenrannasta Seinäjoelle ja Vaasaan.

Takana on tuhansia, tuhansia kilometrejä.

Haluan kiittää kaikkia keskustelijoita ja rupattelijoita avoimista ja rehellisistä neuvoista. Juttelin, keskustelin ja samalla myös talletin tutkijana mieleeni kaikki mitä sanottiin – analysoin ja pohdin.

Otanta on varsin suuri.

Laitan tähän näitä huomioita ja pohdintoja.

Mitä ihmiset ovat puhuneet.

Turvallisuus ykkönen – ei sodanlietsojille

Ihmisten ensimmäinen ja tärkein huoli on turvallisuus. Ukrainan kriisi huolestuttaa ja sen voin todeta, että maanpuolustustahto on huipussaan.

Näiden keskustelujen perusteella voin todeta, että tänne ei kannata kenenkään hyökkääjän tulla – tulee äitiä ikävä.

Mistä tahansa suunnasta tuleva vihollinen tuhotaan. Ainoa kerta kun vihollisen kenraali näkee Helsingin on sotavankina.

Samoin suhde täällä oleviin ukrainalaisiin on ymmärtävä: jokainen tajuaa, että sodan keskellä ei voi elää. Ukrainalaisten työmotivaatio on kova ja se on huomattu. Työihmistä kunnioitetaan – laiskoja lurjuksia ei. Sitä, että Ukrainaa tuetaan aseilla ja rahalla pidetään reiluna politiikkana.

Turvallisuus – niin sisäinen kuin ulkoinen on ehdottomasti se asia, joka puhuttaa.

Päinvastoin kuin EU:n siansaksa. Se ei ole herkkua. Parlamentit, ministerineuvostot, komissiot, kreetit % pleetit & subsidiaarisuus tai solidaarisuusperiaate eivät herätä luottamusta – niistä ei tiedetä hölkäsen pöläystä.

Ne eivät kiinnosta millin vertaa.

Voin myös todeta, että ihmisillä ei riitä ymmärtämystä minkäänlaiselle sodanlietsonnalle. Vihreiden lempiajatus siitä, että suomalaisia joukkoja lähetettäisiin Ukrainaan tyrmätään. Maria Ohisaloa ei tässä asiassa oikein arvosteta.

Samoin entisten evp-upseereiden ajatuksia suomalaisten lentokoneiden lähettämisestä Ukrainaan pidetään eläkeläisten ”horinana”.

Suomen puolustaminen on luonnollista ja oikein. Sotariekkuminen ei ole oikein. Jos sen kauniin lievästi sanoisi niin vihreiden sotakiihkoa pidetään mikropuolueelle sopivana rääväsuisuutena ja poliittisena idiotismina.

Motivaatiota hyökkäyssodalle ei ole muualla kuin Kallion kapakoissa. Tosin sieltä ei kukaan oikeasti lähde hyökkäämään mihinkään. Kansa pitää Orpon harkintaa ja Stubbin rauhallista linjaa viisaana.

Kuten minäkin pidän.

Miksi italialainen Luigi saa 100 000 euron ilmaisen remontin EU:lta ja suomalainen Pekka ei saa?

Oikeudenmukaisuus ja reiluus kyllä kiinnostavat.

Se, että italialaiset saivat EU:n yhteisvelasta n. 200 miljardia ja että rahat käytetään ilmaisiin remontteihin harmittaa vietävästi!

Itä-Suomessa se ärsyttää erityisesti kun raja rappeutuu ja liike-elämä kuihtuu. Kun toreilla puhuu italialaisen Luigin onnesta remonttien suhteen se herättää kaikki – jopa kaljaterasseilla istuvat ihmiset.

Hekin näyttävät peukkua. ”Hyvä Arto! Oliko se numero yhtä paljon kuin korttipakassa on kortteja?”

Kukaan ei halveksu tai vihaa italialaisia – heitä pidetään ovelina ja toivotaan, että suomalaiset mepit kykenisivät samaan.

Kyse on vain reiluudesta – miksi me maksamme itsemme kipeäksi?

Meillä on rahat lopussa ja eläkeläiset eivät pääse lääkäriin. Mitä ihmettä nämä meidän mepit ovat laiskotelleet kun ainoa uudistus on ”kirottu pullonkorkki-uudistus”. Mitä niillä turhakkeilla tehdään?

Rauha – ajatus palaamisesta normaaliin

Itä-Suomessa, Kaakkois-Suomessa, Lapissa ja joka paikassa ollaan sitä mieltä, että on hyvä, että rajalle viedään rautaa, että EU:sta tulisi Suomeen rahaa. Oikein kunnolla eikä vain murusia. Toive on oikeutettu ja reilu. Sinne on saatava rahaa nopeasti. Ilman näitä seutuja Suomi on puoliksi elossa.

Lopulta kaikki haluavat, että päästäisiin normaaliin. Että tulisi rauha. Jokainen kuitenkin ymmärtää tämän ajan vaikeuden eikä kukaan ole kiistämässä hallituksen linjaa.

Väki on tyytyväistä, että jos rajalle saataisiin tiukka laki, joka ohjaisi verovaroilla eläjät ja mahdolliset tihutyöntekijät heti pois. Yhteiskuntarauhan rikkojat, elonkaappinat, riekkujat, arvokeskustelijat ja pääkaupunkiseudun vouhkaajat eivät ole kovassa kurssissa.

Demarien halua arvofarisealaisuuteen pidetään huvittavana. Mikä ihmeen laitaoikeisto ja IKL. Mikä se IKL oikein oli?

artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

EU-ehdokas. Täysillä Kotiinpäin!
www.artoluukkanen.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu