Kepu suomalaisen maaseudun ”kuoleman kätilönä?

Häviääkö koulunuoriso Suomen maaseudulta vuoden 2023 jälkeen?

Pienet kunnat Suomen maaseudulla joutuvat yllättäviin ja ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin hyvinvointialueiden perustamisen myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että pahimmissa tapauksissa kunnilla ei ole varaa maksaa opettajien palkkoja vuodesta siirtymäkauden jälkeen – kun verorahat eivät riitä siihen.

Lyhyesti: suomalainen maaseutu, joka on jo kestänyt ns. ”talonpojan tappolinjan” – kuolee nyt lopullisesti.

Ylläoleva termi ”talonpojan tappolinja” on peräisin vuoden 1970 vaaleista. Niissä äänestäjät protestoivat voimakkaasti maaseudun perustuotannon alasajoa. Tällöin jo 1950-luvulta alkanut maaltapako kiihtyi – lehmät piti teurastaa ja pellot piti panna pakettiin.

Jotain maaseudulle kuitenkin jäi – yhä harvenevat mutta sitkeät koulut muistuttivat siitä, että maaseudun asujat uskoivat vielä tulevaisuuteen. Monille kunnille erityisesti oma lukio on muistuttanut siitä, että vielä täällä eletään. Härifrån tvettas!

Sote – susi jo syntyessään?

Nyt viedään nekin. Sote vie ne.

On vaara, että joidenkin pienten kuntien koulut ja opettajat pannaan lopullisesti naftaliiniin uudessa sotemallissa. Lyhyesti: koulutoimi lakkaa joissain pienissä kunnissa. Kiitos kepun ajaman sotemallin.

Miten valtionosuudet tulevat ”negatiivisiksi” uudessa sotessa?  

Miten se tapahtuu?

Selitän prosessin lyhyesti: valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuus koko maassa ts. esimerkiksi sen, että Puumalassa koulut toimivat. Valtionosuusjärjestelmä muodostuu kustannuserojen kompensaatiosta ja tulopohjan tasauksesta. Valtio on siis maksumies, tasaaja ja tasapainon valvoja. Etelä maksaa ja pohjoinen saa. Homma on toiminut jotenkin tähän saakka.

Sotessa se ei toimi.

Ensiksi, verotulojen tasausjärjestelmä iskee ”kunnollisiin kuntiin” ts. kunnan omien verotulojen kasvaminen verotulopohjan paranemisen takia pienentää kunnalle maksettavaa verotulojen tasausta merkittävästi.

Toiseksi, kun 2023 siirtymäkausi on ohitse, valtio-osuuksien kanssa voi hyvin käydä niin, että kuntien koulutoimi jää vähenevien verorahojen varaan. Miksi? Kun otetaan huomioon opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet, voi yksittäisen kunnan yhteenlaskettu valtionosuuksien määrä olla negatiivinen. Se ei siis aiheudu peruspalvelujen valtionosuudesta vaan siitä, miten kunta ylläpitää oppilaitoksia, ja siitä miten siirtymävaiheen tasausmekanismit toimivat.

Asiaa kannattaa katsoa täältä. Rahoituksen ”vinkurat” kunnilta hyvinvointialueelle kuvataan sote-uudistuksen sivulla Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat. (Soteuudistus). Sieltä löytyy linkki tiedostoon ”Kuntien rahoituslaskelmat (excel), toukokuu 2021”. Avatkaa välilehti: ”Valtionosuudet VM”. Sieltä näette kuntakohtaiset muutokset peruspalvelujen valtionosuuksissa.

Kyse on inhottavasta matematiikasta. Asiasta, jota ei vuoden 2023 jälkeen pahimmillaan opeteta esimerkiksi Puumalan kunnassa. Kun valtionosuuksia ei tule, on opettajien palkat maksettava kunnan verorahoista. Riittävätkö ne?

Kepulainen tulevaisuus pienissä kunnissa?

Laskuharjoitus on tyrmäävä ja hämmästyttävä. Miten tässä näin kävi?

Miksi kepu ei hoitanut tätä asiaa?

Vai oliko sen tarkoitus haudattu näihin laskelmiin ts. oliko kepun tarkoitus päästä eroon ”perspektiivittömästä” maaseudusta ja keskittää viimeisenä poliittisena tekonaan talonpojat kaupunkeihin vihertymään? Onko tämä sitä ilmastomuutostaistelua, jossa peltojen raivaaminen on rikos ihmiskuntaa vastaan?

Paljastunut ongelma asettaa virallisen kepun vaalipropagandan erikoiseen valoon? Onko se pelkkää ”vappusatasta”? Onko kepu muuttunut ”vihreäksi ja kokoomuslaiseksi” kun se tähtää siihen, että koulut loppuvat maaseudulta ja väki muuttaa lopullisesti kaupunkeihin?

Onko kepun tarkoituksena  luoda kouluton maaseutu  – vanhusten, köyhien ja kurjien reservaatti?

Toivon, että olen laskelmineni väärässä.

Sen ainakin tiedän, että perussuomalaiset eivät suostu maaseudun alasajoon

+7
artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla kuntavaaleissa

Varakansanedustaja., valtuutettu
Olen työssä Helsingin yliopistossa ja toimin siellä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorina. Palvelen järvenpääläisiä kaupunginvaltuutettuna ja perussuomalaisen puolueen varakansanedustajana (Uusimaa). Olen myös Järvenpään kaupunginvaltuutettu, opetus ja ja kasvatuslautakunnan jäsen, Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuutettu, Suomen Perustan ajatuspajan säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Pekasus opintokeskuksen rehtori. Jotkut saattavat muistaa minut Alfa-tv:n ”Dosentti” ohjelmasta, jossa haastattelen taiteen, tieteen, politiikan ja yhteiskunnan vaikuttajia. Haluan palvella kaikkia järvenpääläisiä järjellä ja sydämellä. Niin duunareita, yrittäjiä, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, seniorikansalaisia ja koululaisia. Minulle on itsestään selvää, että Järvenpäässä sivistys, koulutus, osaaminen ja työ on asetettava kunniaan. Unelmani on taloudessa tarkka Järvenpää, joka ei unohda sen asukkaita! Ihminen edellä, ihmisen puolesta - tehdään Järvenpäästä kotoisa paikka asua!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu