KEUSOTE – 4 vuotta – mitä jäi käteen?

Laitan tähän omakohtaisia kokemuksiani aluevaltuutettuna Keusotesta. Ne ovat henkilökohtaisia ja edustavat omia ajatuksiani. Kokemusasiantuntijan pohdintoja. Ei ketään vastaan.

Ensiksi, aloitetaan positiivisista asioista.

Neljässä vuodessa Keusote ja soteasiat yleensäkin tulivat tutuiksi. Samoin se valtava työmäärä, jota sen työntekijät tekevät. Budjettien käsittelyn mukana aluevaltuutettu voi seurata sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vaativaa työtä. Kaikki nämä tarvitsevat toisiaan; sairaanhoitajat, hoitajat, ja terveydenhoitajat ym. ovat palkkansa ansainneet. Terveys ei tule ilmaiseksi.

Toiseksi, sitten ne negatiiviset asiat.

Keusotessa on demokratiavaje. Se ei toimi. Monet valtuutetut –  useista puolueista – perehtyivät asioihin mutta turhaantuivat niiden käsittelyyn ja siihen miten vähän pääsi itseasiassa vaikuttamaan. Asiat oli puljattu etukäteen ja toisissa pöydissä.

Tässä oli kaksi isoa ongelmaa: 1) Keusote näyttää toimivan moitteettomasti vain ylimpien johtajien palkanmaksussa. He saavat enemmän kuin ministerit tai kansliapäälliköt.

Keusotessa todellista valtaa käyttää kokoomus ja sitä peesaa apupuolue demarit. Niin virkamiesten kuin valtuuston enemmistön kautta. Esimerkiksi HUS:n yhtymän johto on kokoomuksen ja rkp:n oma monopoli. Kukaan muu ei päätä. Ja sen seurauksena väki saa kyytiä!

Kun rahat on loppu, merkitsee se huonojen käytänteiden korostumista. Esimerkiksi Keusoten hyvinvointijohtajan ympärillä tanssittu masurkka hämmästytti; entisen notoorinen lähtö ja siihen liittyvät salailupykälät olivat mielestäni demokratian hengen vastaisia. Tuli sellainen olo, että kun ei heti saatu sopivaa niin sitten kyllä kohta saatiin.

2) Leikkauksien perustelut olivat aina ylimalkaisia ja joskus kun jostain Gogolin romaanista. Esimerkki: erään sairaalan kohtalon päättivät kaksi nuorta konsulttia. Nämä ”reviisorit” eivät olleet edes käyneet ko. paikassa ja kysyttäessä kertoivat tehneensä ”konsulttityönsä” 10 000 e hinnasta. Kokoomuksen leikkausfasadi romahti istuntosalissa kuin teltta myrskyssä mutta siitä huolimatta ja hammasta purren kok-demari ”hyväveli-akseli” äänesti asian puolesta. Kysyminen oli populismia ja tärkeintä on päästä rakentamaan, rakentamaan, ja vielä kerran rakentamaan…ja leikkaamaan, leikkaamaan…

Kysymysten kysymys: jätetäänkö kaveri vai ei jätetä?

Kolmanneksi, Keusoten valtava alijäämä merkitsee sille eksistentiaalista kriisiä. Mutta se kysymysten kysymys on: hoidetaanko nämä ”suurten ikäluokkien” ihmiset vai ei? Veteraanien asiat on hoidettu mutta tämän seuraavan sukupolven heitteille-jättäminen olisi skandaali. Olisi hyvä nyt suoraan kysyä ehdokkailta ja puolueilta että a) hoidetaanko asiat vai b) leikataanko kaikki pois ja jätetään heitteille.

Vielä kerran: kysymys on rahasta: muut kysymykset ovat toissijaisia. Puheenjohtaja Riikka Purra nosti tämän asian esille ennen 2022 vaaleja. Siitäkin huolimatta, että toimittajat huusivat kitapurjeet heiluen: ”ei saa puhua rahasta, rahaa on”.

Ei ole.

Demokratiaraha on puolueiden apuraha

Mielestäni sote ei saisi olla puolueiden rahoituksen lisäkanava. Epäilen, että vanhoissa puolueissa demokratiarahaa käytetään härskisti vaalityössä. Tässä on kaksi tapaa miten rahaa saadaan.

Kokouspalkkiot pieniksi ja demokratiarahat suuriksi

Se ”pienennyspopulismi” johon tässä viittaan näkyi aikoinaan esimerkiksi EP:n hyvinvointialueen perustavassa kokouksessa, jossa kokoomuksen linjana oli kokouspalkkiot hitusen pienempänä ja ns. demokratiarahat kovin suurina (https://yle.fi/a/3-12379697). Tämä sama linja on välähtänyt myös kokoomuksen nuorissa. (https://www.kaleva.fi/kokoomusnuoret-paheksuvat-oulun-hallituspalkkioide/1879193).

Palkkioita voidaan ennen vaaleja vaatia pienemmiksi ja harjoittaa kaikenlaista demagogista silmäpeliä äänestäjien hämäämiseksi mutta näiden vanhojen puolueiden todellinen intressi on yksinkertainen: varsinaista kokonaissummaa puolueiden tukemiseksi pitää kasvattaa.

Vielä kerran: vanhat puolueet haluavat kasvattaa rahantuloa muodossa tai toisessa. Ennen vaaleja demagogiassa voi olla erilaisia painotuksia tai jopa ”pienennyspopulismia” mutta se ydin on siinä, että mikään vanha puolue ei halua kajota itse ongelmaan. Jopa se, että aluevaltuustoissa istuttaisiin pro bono varmaan sopisi mutta itse aluehallintoon menevä kokonaissumma aluehallintoon tulee vaalien jälkeen kasvamaan…jos heidän äänestäjänsä luottavat heihin.

Demokratia-rahat vaalikampanjointiin?

On kiistämätön fakta, että edellisen eduskunnan hallituspuolueet loivat aluevaltuustoista kolminkertaisen rahantekokoneen. Ensin luotiin ajatus ns. demokratiarahasta (kukahan partokraatti keksi tämän sanan?). Kyseinen raha on korruptiorahaa ja suoraa tukea puolueille (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8ec08394-e684-41bf-9c96-0f8f488b93a6). Tämän lisäksi rahaa tulee aluevaltuustojen ja hallitusten istunnoista. Puolueveron kautta.

Lopuksi kokoomuksen, keskustan ja sosiaalidemokraattien puoluesihteerit sopivat vielä siitä, että aluevaltuustoihin luodaan lautakuntia ym. joiden istunnoista saadaan lisää rahaa puolueverojen muodossa. Toistan tässä: ainoa puolue, joka on halunnut pitää niin kokouspalkkiot kohtuullisina ja kieltää demokratiarahan kokonaan on perussuomalainen puolue.

Kaikkien puolueiden pitäisi luvata: a) demokratia-raha pois, b) johtajien määrä 25% pois yt-menettelyllä

Nyt olisi syytä keskittyä siihen, että Keusoten kaikki puolueet yhdessä lupaisivat: a) torjua demokratia-rahan b) hoitaa suurten ikäluokkien terveysongelmat. Että puhuttaisiin rahasta kun edellisissä aluevaaleissa siitä ei saanut puhua.

Silloin sanottiin: rahaa on. No…ei ole.

Puhutaan asioista suoraan: demokratiaraha on puhdasta ja suoraa puoluetukea. Sillä rahoitetaan kampanjointia. Piste.

PS on vastustanut sitä ja toivon, että sitä ei otettaisi vastaan vaikka sitä saataisiinkin äänestystappion jälkeen. Kyse on arvoista. Kumpi on tärkeämpää: soten rahoitus vai aplikoidut t-paidat valtuutetuille? Pitääkö elää niin kuin opettaa? Minusta pitää. Entä onko sillä moraalilla mitään merkitystä? Entä onko sairailla ja vanhuksilla merkitystä? Kun punnittavana on vanhuksen kyynel tai artesaanipitsa niin kyllä se kyynel painaa enemmän.

Kyseisellä säästetyllä summalla ei pelasteta alijäämiä mutta on tärkeä antaa merkki siitä, että olemme tosissamme.

Samoin johtajien määrää on laskettava. Jos Keusote olisi pörssiyhtiö niin sen johtajat olisivat joutuneet yhtiökokouksen päätöksestä vihreän veran ääreen ja johtajien määrää olisi huimasti laskettu. Samoin jos tämä olisi pörssiyhtiö ja pelattaisiin kapitalismin säännöillä niin johtamisen kriteerit olisivat perustuneet rationaliteettiin ja faktoihin. Mutta kun emme ole pörssiyhtiö niin äänestäjien on nyt annettava oma tukensa sille, että Keusote parantuu A) johtajaähkystä ja B) demokratiaraha syyhystä. Se on kaikkien puolueiden arvopohjan ja eettisen toiminnan lähtökohta. Tai ainakin pitäisi olla. Eli viestin pitäisi olla kaikilta puolueilta: haluamme yt-neuvotteluiden kautta vähentää pomo-pataljoonia 35%. Antaa viestin: arvoisat sote-päärit ja hallinto-herttuattaret – haluamme päästää teidät yksityiselle sektorille tekemään työtä yhteiskunnan hyväksi!

Äänestäjä: äänestä ja paranna Keusote johtaja-ähkystä ja demokratiaraha syyhystä

Kiersin keväällä ja nyt vähän syksyllä toreja. Siellä on halukkuutta ”heittää pallo” meille. Kysymys on vain siitä, osaammeko me ottaa kopin ja tehdä pallolla jotakin. Äänestäjien ei kannata murjottaa ja jäädä kotiin. Silloin valtaa käyttää joku toinen sinun mandaatillasi.

Käy äänestämässä niin alue- kuin kuntavaaleissa!

Ei jätetä kaveria!

Arto Luukkanen

artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää

Pyhiinvaeltaja kesällä 2024

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu