Kokoomus ja Putinin Venäjä – Osa II – kun perussuomalaisille haluttiin antaa vaalirahaa
Edellinen esseeni Uudessa Suomessa käsitteli Kokoomuksen ja Putinin Venäjän välisiä unohdettuja suhteita. (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/artoluukkanen/kokoomuksen-ja-putinin-venajan-salattu-yhteinen-menneisyys/).
Palaute oli sanalla sanoen tympeää. Kokoomuksen Atte Kalevan mukaan tällainen tapa käsitellä lähimenneisyyttä johtaisi sinipunahallitukseen ts. kokoomuksen ja SDP:n yhteiseen hallitukseen.
Tämä siis jo ennen vaaleja.
Kokoomus näyttää tanssivan galluphurmiossa.
Puolue on nyt niin arrogantti ja ylimielinen, että se valitsee jo hallituskavereitaan – ei vaalien tulosten mukaan vaan sen mukaan mikä tuntuu kivalta.
Olin pahoillani tästä ylimielisyydestä. Minusta menneisyydestä kannattaa puhua.
Miksi Kokoomuksen on tärkeä sanoutua irti suhteestaan ”Yhtenäinen Venäjä” puolueeseen?
Kuten edellisessä esseessä kävimme läpi kuinka kokoomuksen ja Jedro-puolueen (Edinnaja Rossija) välinen yhteistyö eteni yhteiseen seminaariin ja aatekeskusteluun saakka.
Venäläinen osapuoli halusi yhteyksiä puolueisiin EU:ssa ja vaikuttaa EU:ssa sisältä käsin.
Se mikä tällaisessa ”aatteellisessa” dialogissa on vaarallista, liittyy poliittisen korruption vaaraan. Venäjällä sekurokratian aikana poliittiset puolueet ovat ajautuneet tiukkaan liekaan, jossa olennaisena tekijänä on vallalta saatu raha. Venäläispoliitikot ovat nyt riippuvaisia vallan antamasta rahasta.
Mihail Hodorkovski yritti muutosta ennen vuoden 2008 presidentinvaaleja; hän lahjoitti rahaa kaikille poliittisille puolueille, jotta ne voisivat olla riippumattomia Kremlistä. Kun öljymiljardööri Hodorkovski kertoi hakevansa ehdokkuutta vuoden 2008 presidentinvaaleihin ja halusi kehittää Venäjästä liberaalia demokratiaa, hänet pantiin vankilaan.
Lyhyesti: kokoomuksen ja Yhtenäisen Venäjän yhteinen aatteellinen dialogi ja keskustelu oli vaarallista siksi, että se tarjosi mahdollisuuden ns. venäläisen poliittisen korruption mallin hiipimiseen suomalaiseen politiikkaan.
Olen käsitellyt tätä vaaraa jo vuonna 2011 Suomen Kuvalehdessä, jossa tarkastelin viiden (5) artikkelin voimin vaaliraha-skandaalien historiallisia juuria. Ks. mm. (https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/; https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/vaaliraha-sarja-vapaus-maksaa-nain-poliittinen-korruptio-alkoi-suomessa/)
Suomalaisessa vaalirahakeskustelussa ja sitä seuranneessa lainsäädännössä pyrittiin saamaan tätä ilmiötä kuriin. Järjestelmä ei ole kuitenkaan aukoton ja jotkut tahot – joiden rahoituksen alkuperästä ei voi olla aina varmuutta – ovat halunneet rahoituksen avulla ”ostaa” suomalaispoliitikkoja (mm. Kehittyvien Maakuntien Suomi).
Kaikesta hälystä huolimatta lainsäätäjä ei ole kuitenkaan voinut täysin pysäyttää epämääräistä vaalirahaa – kaikenlaiset vanhoja puolueitä lähellä olevat puulaakit ohjailevat rahoja ilman pienintäkään häpeää tai katumusta.
Kerron esimerkin, miten puoluettamme haluttiin ”tukea”.
Sain puhelinsoiton 23.8.2022 noin klo 14.00 – Vaalirahaa perussuomalaisille!!
Sain elokuussa puhelun, jota olin jo parin sekunnin jälkeen lopettamassa.
Luulin, että kyseessä oli joku kaupustelijayritys, joka haluaa myydä tuotteitaan perussuomalaisille.
Ymmärsin kuitenkin pian, että kyseessä oli toisenlainen yritys.
Kyseessä oli yritys ”antaa perussuomalaiselle puolueelle” vaalirahaa ns. pro-markkinatalous nimisen yhteisön kautta (https://www.promarkkinatalous.fi/).
Kysyjä kertoi, että rahaa saadakseen on puolueen tehtävä ”anomus”, jossa se kertoo perustelut hakemukselleen ts. kertoo omasta sitoutumisestaan ”markkinatalouteen”. Rahaa on jaossa 1,5 miljoonaa.
Lainaan tässä ko. firman kotisivuja.
”…Pro Markkinatalous tukee markkinatalousmyönteisiä ehdokkaita ja puolueita 1,5 miljoonalla eurolla ensi kevään eduskuntavaaleissa. Vaaliavustusta voi hakea yhdistykseltä 15.9.2022 alkaen. Haku tapahtuu yhdistyksen nettisivuilla promarkkinatalous.fi olevilla lomakkeilla. Ensimmäisen hakukierroksen tuet ovat haettavissa aina 31.10.2022 asti. Yhdistyksen hallitus tekee ensimmäiset päätökset tuettavista marraskuussa 2022. Pro Markkinatalous ry aikoo tukea ensi kevään eduskuntavaaleissa markkinataloutta edistäviä puolueita, puolueyhdistyksiä ja ehdokkaita yhteensä 1,5 miljoonalla eurolla.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tuomo Raasio:
– Yhdistys edistää markkinataloutta ja sitä varten tulemme tukemaan sellaisia ehdokkaita ja puolueita, jotka kannattavat ja edistävät uudistuvaa ja vastuullista markkinataloutta. Siksi toivomme saavamme mahdollisimman paljon hakemuksia sellaisilta ehdokkailta, jotka korostavat niin työteon, yrittämisen kuin omistamisen merkitystä Suomen menestykselle…”
Ilmaista rahaa, ilmaista rahaa, ilmaista rahaa?
Sekunnin sadasosassa tajusin mistä oli kyse.
Meidän puolueemmehan on luonnollisesti yrittäjien ja palkkaa nauttivien duunareiden puolella. Me olemme suomalaisen työn puolella aina. Arvostamme yrittäjyyttä ja ahkeruutta. Markkinatalous on sinänsä hieno asia. Eikö tällä tavalla saataisi mukavasti lisää mainoksia ja hyvää näkyvyyttä? Meidän osamme olisi tietysti suhteessa parlamentaariseen kokoon – saisimme ehkä pari sataatuhatta riihikuivaa rahaa, jonka alkuperä olisi jossain liike-elämässä – olisi peräti EK:ssa? Mikä mainio mahdollisuus uudelle puoluesihteerille kunnostautua!
Tämä ei ole kuitenkaan meidän tiemme.
Perussuomalaisia ei voi ostaa. Apostoli Pietarin sanoin: ”ei kullalla eikä hopealla”.
Meidän rahoituksemme on kristallinkirkkaasti a) jäsenmaksuissa ja b) puoluetuessa.
Muuta rahaa ei ole. Me emme saa rahaa muualta. Ei ulkomailta eikä kotimaasta. Ei ruplan ruplaa, ei pennin jeniä eikä yhtään lännen taalaa.
Tutkimusten mukaan puoluetuen muodossa tapahtuva suora julkinen rahoitus vahvistaa poliitikkojen itsenäisyyttä, ehkäisee poliittista korruptiota ja lisää taloudellista läpinäkyvyyttä. Se tarjoaa poliittisille toimijoille riittävät resurssit demokratian toteutumiseksi ja luo edellytykset vakaudelle. Kolmanneksi se turvaa yhdenvertaisuutta ja kilpailua politiikassa.
Olemme toisiin puolueisiin verrattuna köyhiä, mutta käytäntömme varmistaa sen, että vaalien jälkeen en saa puhelinsoittoa, jossa puoluesihteeriä ”ohjeistetaan” tekemään niin tahi näin.
**
Lopetin puhelun ja halusin saada siitä konkreettisen todisteen. Tekstasin seuraavasti:
”Kiitos. Emme voi ottaa vastaan tarjottua rahoitusta. Arto Luukkanen – puoluesihteeri (ps).” Totesin myös kysyttäessä: ”sama koskee ehdokkaitamme”.
Ilmaisia lounaita tai harmittomia aatekeskusteluja ei ole
Pro-markkinatalous julkistaa epäilemättä omat tuettavansa pian, nyt marraskuussa. He tekevät sitä minkä katsovat oikeaksi.
Mielestäni tällaisen rahan vastaanottaminen ei tee hyvää politiikalle. Joudumme samanlaiseen tilanteeseen kuin Venäjällä, jossa valta omistaa poliitikot. Ja ostaa ne.
Minusta sellainen sopii kovin huonosti kansanvaltaan. En halua Suomesta banaanitasavaltaa.
Ja siksi toivoisin, että Petteri Orpo sanoutuisi nyt irti puolueensa Venäjä-kytkennöistä ja kieltäisi kaikenlaisen ”veljespuolue”-tyyppisen toiminnan. Elämme todennäköisesti pian Nato-Suomessa, jossa ei pidä ruveta ”minisuomettumaan”. Kremlistä ei enää heru myötätuntoa. Puheenjohtaja Petteri Orpolla ja kokoomuksella (Yhtenäisen Venäjän sisarpuolueena) on siksi paljon selitettävää Suomen kansalle.
- Ja siitä Ottawan sopimuksesta kokoomus varmaan tällä kertaa oikeasti haluaa irrottautua? Ole Petteri rohkea.
Kommentit (0)