Kuningas Petterin lunnaat – tunnin juna?

Avoin kirje pääministerille,

Arvoisa pääministeri, ihan näin tässä tavallisena kansalaisena ja kaduntallaajana rohkenen kunnioittavasti laittaa Sinulle pari riviä.

Ensiksi, HS:n ja Ylen toimittajien kehittelemä skandaali siitä, että asetit puolisosi syntymäpäivän kaiken edelle on aivan turha ja keinotekoinen. Minun mielestäni Sinun tekosi osoittaa syvää inhimillisyyttä ja myös rohkeutta.

Toiseksi, olen monen muun kanssa hyvin tyytyväinen tähän hallituskoalitioon. Vaihtoehtoja ei ole. Tämä koalitio voi toimia hyvinkin pitkään – vähän kuten Ruotsissa sosiaalidemokraattien valtakausi. Oliko se 40 vuotta kerralla? Vuoteen 2063? Kunhan demarit tulevat järkiinsä, pudistelevat lippunsa niistä… tai kun kepu löytää identiteettinsä niin heitä voi kierrättää apupuolueina mukana.

Tunnin juna ja soten rahat

Tämä pohdinta toi mieleen vuoden 2023 kevään. Laitan tähän omista muistiinpanoistani tähän autenttisen tunnelma ja erään duubion hallitusneuvotteluiden lopuksi.

”…hurraa, hallitus tulee. Sihteerien pöytä päätti työnsä ja mentiin kuvaan. Käytiin jopa istumassa Tuomiokirkon kahvilassa. Aperol-Spritz maistui. Juhannus tulee…N.B. Se Orpon edellyttämä juna Turkuun arveluttaa. Se on kuin kuninkaan lunnaat. Toinen on tämä sote. Riittääkö rahat? J.K. soitti ja pelotteli sillä. Käänsin keskustelun teologiaan…”

Se tunnin juna on todella kuin kuninkaan lunnaat.

Historiantutkijana tuli heti mieleen se rahasumma, joka Englannin piti maksaa kuningas Richard Leijonamielen (Cœur de Lion) vapauttamisesta.

Historia on tyly. Itävallan herttua Leopold oli ottanut ristiretkeltä palaavan kuningas Richardin vangiksi ja luovutti vankinsa keisari Henrik IV;lle.

Tällä oli rahapula ja hän vaati kuninkaan lunnaaksi peräti 150 000 hopeamarkkaa, joka vastasi Englannin kuningaskunnan 2-3 vuoden tuloja.

On hyvä huomata, että Richard oli Euroopan erään rikkaimman valtakunnan hallitsija. Platagenet-suvun hallussa oli hänen isänsä Henrik II luoma imperiumi, jossa oli mukana myös Normandia, Akvitania, Poitiers, Anjou, Maine ja Gascoigne sekä ristiretken aikana vallattu Kypros.

Kuninkaan lunnaat tuhosivat Englannin talouden. Hopeaa ja kultaa haalittiin alamaisilta väkipakolla. Papisto ja seurakuntalaiset maksoivat 1/4 omaisuutensa arvosta, kirkkojen arvokkaat metallit sulatettiin ja valtakuntaan julistettiin kaikenlaisia pakkoveroja niin aatelisille kuin rahvaalle. Rahat saatiin mutta valtakunnan rahat olivat loppu. Tämä merkitsi lopun alkua Englannin vallalle Ranskassa; hänen veljensä Juhana Maaton (Jean Sans Terre) menetti Bouvines’n taistelussa 1214 miltei kaikki ranskalaiset maansa.

Miksi ihminen on tärkeämpi kuin junarata?

Hyvä Petteri. Ihminen on tärkeämpi kuin tunnin juna. Se on kuin kuninkaan lunnaat. Rahan pitäisi riittää myös soteen. Ennen kaikkea ihmisten terveyteen.

Erityisesti siksi, että meillä on kunniavelka ns. suurille ikäluokille. He ovat täällä meidän kanssamme tilastollisesti vielä 10 vuotta. Ei heitä voi jättää. Älä Petteri jätä kaveria!

Olen monesti nähnyt – kun menen Järvenpäästä Helsinkiin aamusella – erään vanhemman seniorinaisen, joka tutkii kaikki roskalaatikot ja etsii pulloja. Minua hävettää kääntää pää pois.

Politiikassa pitää olla empatiaa!

Vielä kerran: kaveria ei saa jättää. Kun meillä on nyt tämän kovasydämisen kepun luoma hyytävä sote, niin se on pakko varustaa rahalla.

Saarikon & Kurvisen & consortiones-jengille oli aikoinaan tärkeintä saada niitä omia johtajien pataljoonia aluehallintoon ja satraapeiksi. Pyhää Raamattua mukaellen: ”täyttää maa” kepulaisilla pienjohtajilla. Sote alirahoitettiin ja ylibyrokratisoitiin. Kun se saatiin niin Kurvinenkin hyppelehti eduskunnan portailla. Ja pienjohtajia tuli! Mutta se ei ollut sangen hyvä…

Ei toisteta kepun kyynistä ja kylmäsydämistä virhettä. Tunnetaan empatiaa ihmisiä kohtaan!

Ei suunnata niitä rahoja siihen, että turkulaiset pääsevät hiukkasen nopeammin Hesaan vaan annetaan se siihen, että ihmiset pääsevät lääkäriin nopeammin. Suuret ikäluokat eivät ole murheenkryynejä vaan ihmisiä, jotka rakensivat meille tämän maan.

Vielä kerran Petteri hyvä – politiikassa pitää olla myös plusmerkkistä empatiaa. Ilman myötätuntoa ihmisiä kohtaan poliitikko menettää sielunsa. Ja kun tiedän, että Sinussa on syvää inhimillisyyttä niin uskon, että näet tämän asian merkityksen.

Uskon Petteri, että luovut näistä ”kuninkaan lunnaista” saat kansalaisilta ehkä oman lisänimen. Vähän kuin keskiajalla.

Petteri – Le Bien-Aimé? Petteri – Rakastettu?