Oivallushetki toimittaja Pekka Ervastille

Pedagogin eräs hienoimpia kokemuksia on antaa oivallushetkiä.

Se riemullinen hetki kun näkee oppilaan silmissä, että hän tajuaa.

Lahjoitan Sinulle hyvä Pekka heuristisen hetken.

Asia liittyy twitterviestintään, joka parhammillaan kiteyttää asioita mutta pahimmillaan tyhmistyttää ja banalisoi asioita.

Juttu alkoi siitä, että kirjoitin omalle seinälleni 8.6.2022.

”Juhlat ruton aikaan” – eilen melskattiin ja twitterin mukaan uhottiin, että oppositio saa vettä niskaansa. Tänään koronassa. Aamulla paha olo. Aluksi peruttiin kokoukset mutta sitten olo parani sen verran, että kokoustetaankin.”

Sinä vastasit.

Seurattuani politiikkaa toimittajana vuodesta 1985, niin sen voin sanoa, että ennen persujen tuloa näyttämölle, minkään puolueen edustaja – kommunista kokkariin – ei olisi ikinä lähettänyt tuollaisia terveisiä sairastuneelle kilpailijalle. Että semmosta uutta pol. kulttuuria.”

Kirjallinen viittaus – mitä se on?

Kun näin Pekka twiittisi olin valmis jo heti opettamaan Sinua mutta sitten maltoin mieleni.

Katsotaan mitä tästä tulee..ehkä Pekka kirjoittaa siitä vielä blogin tai kolumnin. Haukkuu vanhurskaasti? Lyö rintoihinsa? Kertoo miten pahoja persut ovat.

Oli selvä, että et ollut Pekka ymmärtänyt tätä viestiä ja sen konnotaatioita. Kyseinen ”Juhlat ruton aikaan” on kirjallisuuteen liittyvä viittaus, jolla ei ole loppujen lopuksi ole ns. negatiivista oletusarvoa.

Päinvastoin.

Aukaisen sen viittauksen merkityksen nyt kuten hyvä opettaja tekee. Toivon, että otat opiksesi tästä.

Puškin ja Boldinon syksy

Kyseistä ilmaisua käytetään kirjallisuudessa ja erityisesti Venäjällä kuvaamaan hirveän tilanteen ja kuoleman kauhun kohtaamista; ja lopulta ihmisen toiveikasta mahdollisuutta selvitä kaikkein pahimmistakin ongelmista ja kriiseistä. Voi tulla takapakkia ja ahdinkoa mutta kaikesta selvitään. Kuoleman edessä ei tarvitse olla hiljaa.

Ilmaus viittaa siis Venäjän suuren Runoilijan elämäntilanteeseen ja ennen kaikkea hänen neljään kirjalliseen pienoisrunoelmiinsa vuodelta 1830 ”Маленькие трагедии”, joista tietenkin se mihin tässä viitataan on ” Пир во время чумы” (Juhlat ruton aikaan).

Vuoden 1830 lopussa Aleksandr Puškin joutui jäämään eristyksiin isänsä maatilalle Boldinoon. Siellä oli pakko pysyä karanteenissa. Harmitti. Hänellä oli ollut aikomus mennä naimisiin ja järjestellä asioitaan Moskovassa. Mutta sinne ei päässyt. Paikasta tuli kuitenkin luomisen paikka 3 kuukaudeksi Runoilijalle ja syntyi runoja.

Runoelmassa pieni joukko miehiä ja naisia on kokoontunut istumaan iltaa kulkutaudin raivotessa seudulla. Puhutaan kuoleman kauhusta ja menehtyneestä toverista. Nostellaan maljoja vaikka:

Ныне церковь опустела;

Школа глухо заперта;

Нива праздно перезрела;

Роща темная пуста;

И селенье, как жилище

Погорелое, стоит, —

Тихо все. Одно кладбище

Не пустеет, не молчит.

…kirkko on autio, koulu tiukasti lukossa, viljapellot ylikypsyneet. Ainoastaan hautausmaa ei ole autio eikä hiljainen. Lopulta talon isäntä ehdottaa maljaa: ”Ylistys sinulle, Rutto, me emme pelkää haudan pimeyttä; meitä ei hämää sinun tehtäväsi – vaan kuohuvan lasin me kohotamme yhdessä!” Tämä siitäkin huolimatta, että paikalle tullut pappi vastustaa ilonpitoa. Pappi oli vähän kuten sinä Pekka tässä omassa twiitissäsi – tuomitseva ja asenteellinen.

Lyhyesti: kyseinen kirjallinen viittaus on positiivinen ja kertoo: ”vaikka kaikki menisi niin on hyvä pitää juhlia. On elettävä, jopa melskattava ja nostettava malja. Kuoleman kauhu ei voi meitä voittaa..”

Pekka hyvä – asenteellisuus on paha juttu

Ymmärsin heti että et ymmärtänyt twiittiäni. En syytä sinua siitä. Kaikkea ei voi tietää.

Kuten eräs kaveri totesi: ”et voi olettaa että suomalainen toimittaja ymmärtäisi tällaista kirjallista viittausta”. No ei tietysti voi. Enkä suinkaan syytä sinua. Päinvastoin: olet ihan toimittajien eliittiä mutta kannattaa aina katsoa eikä olla niin asenteellinen. En syytä sinua syväsivistymättömyydestä (sori vähän livahti twitterissä) enkä kysele mistä yliopistosta valmistuit.

Totean vain: ei kannata olla asenteellinen.. Ja kirjallisuuden lukeminen helpottaa myös toimittajan työtä. Laitan tähän toisen kirjallisen vertauksen sinulle kotiläksyksi: siili ja kettu. Kumpi sinä olet? Osaatko yhden asian hyvin vai monta asiaa? Ota selvää keneltä kirjailijalta ja katso mitä se merkitsee. Voi laittaa minulle privaviestinä vastauksen.

Pekka hyvä. Kannattaa perehtyä maailman kaunokirjallisuuteen: myös Raamattuun ja klassiseen kreikkalaiseen kirjallisuuteen: Ilias ja Odysseia & näytelmäkirjailijat ynnäs muut.

Pekka hyvä!

Lukeminen kannattaa aina!

+2
artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää

Varakansanedustaja., valtuutettu
Olen työssä Helsingin yliopistossa ja toimin siellä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorina. Palvelen järvenpääläisiä kaupunginvaltuutettuna ja perussuomalaisen puolueen varakansanedustajana (Uusimaa). Olen myös Järvenpään kaupunginvaltuutettu, opetus ja ja kasvatuslautakunnan jäsen, Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuutettu, Suomen Perustan ajatuspajan säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Pekasus opintokeskuksen rehtori. Jotkut saattavat muistaa minut Alfa-tv:n ”Dosentti” ohjelmasta, jossa haastattelen taiteen, tieteen, politiikan ja yhteiskunnan vaikuttajia. Haluan palvella kaikkia järvenpääläisiä järjellä ja sydämellä. Niin duunareita, yrittäjiä, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, seniorikansalaisia ja koululaisia. Minulle on itsestään selvää, että Järvenpäässä sivistys, koulutus, osaaminen ja työ on asetettava kunniaan. Unelmani on taloudessa tarkka Järvenpää, joka ei unohda sen asukkaita! Ihminen edellä, ihmisen puolesta - tehdään Järvenpäästä kotoisa paikka asua!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu