SOTEssa on ”kohtuusvaje” – se on kallis, turhake eikä pelitä

Kesällä kuntien valtuustot ovat järjestäytyneet ja on käyty tiiviitä neuvotteluja luottamuspaikoista.

Suomalainen kuntademokratia on näyttänyt voimansa: suhteellisen vaalitavan soveltaminen näiden luottamuspaikkojen hankkimiseen on ollut suomalaisen kansanvallan voima.

Selkosuomeksi tämä on merkinnyt sitä, että enemmistö ei voi sanella omaa tahtoaan suoraan ja että myös vähemmistöä on kuunneltava. Tämä on pakottanut kuntapäättäjät kohtuullistamaan omia vaatimuksiaan – yhteistyö yli puoluerajojen on ollut pakollista ja kasvattavaa. On päästy kompromisseihin ja pystytty sopimaan.

Järki on lopulta voittanut.

Kohtuudesta on pidetty kiinni. Poliittista vastustajaa on kunnioitettu ja toiminta on ollut kollegiaalista.

Nyt ollaan kuitenkin luomassa järjestelmää, jossa kohtuus on kaukana.  SOTESSA tullaan – pelkään pahoin – päsmäröimään ja määräämään.

Soteuudistuksessa ei toimita kunnallisten perinteiden mukaisesti vaan siellä hallituspuolueet määräävät.

Ensin faktoja.

Hyvinvointialueita perustetaan heinä-elokuussa 2021 yhteensä 21 kpl ja Helsingin kaupunki. Uudellemaalle perustetaan 4 hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin muodostama erikoissairaanhoidon HUS-yhtymä. Hyvinvointialueet vastaavat perusterveydenhoidosta, erikoissairaanhoidosta, ikäihmisten palveluista, sosiaalipalveluista ja palo- ja pelastustoiminnasta. Henkilöstö yli 225 000 työntekijää.

Nykyiset kuntien ja kuntayhtymien palvelut loppuvat 31.12.2022. Kunnanvaltuustojen rahoitus- ja järjestämisvastuu loppuu 31.12.2022. Suurin osa kunnallisvaalien 6/2021 tuloksesta, luottamushenkilöpaikoista katoaa 1.1.2023 alkaen. Hyvinvointialueiden aluevaltuustot valitaan 23.1.2022 vaaleissa. Vaaleja ei käydä 23.1.2022 Helsingissä. Helsingin aluevaltuusto valittiin kuntavaaleissa 6/2021 eli hesalaisille maakuntavaalit ovat vuonna 2022 passé.

Maakuntiin syntyy ”vallattomia pikkueduskuntia”, joille on siirrettävä rahaa

Vuoden 2022 tammivaaleissa mielenkiintoisin poikkeus on se, että Helsingin poisjääminen heikentää kokoomuksen ja vihreiden valtakunnallista vaalitulosta. Suurin hyötyjä keskusta, koska se on heikko Helsingissä.

Entä mikä tämä uusi konklaavi on ja mitä se tekee?

”Maakuntaparlamentit” koostuvat 59-89 valtuutetusta ja ensimmäiset  istuvat 1.3.2022-31.5.2025. Tähän asti on ajateltu, että aluevaltuuston puheenjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja voivat olla kokopäiväisiä luottamushenkilöitä ja saavat palkkion tai palkkaa. Samoin valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajat ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja kokopäiväisiä tai puolipäiväisiä.

On kuitenkin miltei varmaa, että näiden ”pikkuparlamenttien” ympärille syntyy sihteeristöjä ja byrokratiaa sillä valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan. Sinne pitää palkata avustajia, avustajien avustajia, ”kreetejä ja pleetejä” aina toimistoähkyyn saakka.

Virallisesti aluevaltuusto päättää ja pitää asiakas- ja käyttömaksut. Mutta mistä se loppuraha tulee?

Valtiolta. Valtio verottaa lisää – maakuntaverolla.

Kyse on siten valtavasta taloudellisesta rahansiirrosta sillä ns. ”hyvinvointialueiden” kokonaisrahoitus vuonna 2023 on yli 22 miljardia euroa. Kuntien yhteinen rahoitus on vain 10-11 miljardia euroa ts. valtio rahoittaa erotuksen avokätisesti kuten kommunismissa muinoin. Rahojen hankkimiseksi tulee maakuntavero, joka voi pahimmillaan nostaa kokonaisveroastetta monilla prosenteilla.

Lasku on suolainen ja me maksamme enemmän. Verotus tulee raskaammaksi.

Kuka oikeasti päättää?

Entä kuka sitten päättää näissä ”pikkuparlamenteissa”? Onko rahojen käyttö todella demokraattista ja reilua? Näyttää siltä, että raha puhuu – loppujen lopuksi eduskunta, valtioneuvosto ja ministeriö päättävät rahoituslain mukaisesti hyvinvointialueiden tavoitteet ja rahoituksen. Eduskunnan oppositio vikisee ja hallituspuolueet päättävät näistä ns. ”isoista rahoista”. Maakuntaparlamentit eivät loppujen lopuksi siten ole niitä ylimpiä vallankäyttäjiä vaan niistä syntyy jonkinlainen poliitikkorälssin ”broilerihautomo”, jossa 2 ketjun väki ja nuorisopoliitikot harjoittelevat politiikantekoa.

Kuntien rahoituksesta siirretään hyvinvointialueille 21-22 miljardia euroa (luvut 2021 tasossa, tarkastetaan 2022). Vuonna 2030 rahoitus on noin 30 miljardia euroa ja näyttää, että maakuntien rahoituksen osuus valtion budjetista 25 -30%. Kun rahaa on näin paljon, niin hallituspuolueet pyrkivät yhdistämään voimansa näissä ”pikkuparlamenteissa” ts. siellä ei lopulta päätetä muuta kuin sitä mitä hallituspuolueet päättävät.

Entä kunnat?

Kunnille jää lopuksi vain päätettäväksi vain kunnan maankäyttö, koulutus ja uimahallien lippujen hinnat. Aika menee kahvitteluun.

Haaste

Haastan nyt arvoisia Uuden Suomen keskustelijoita miettimään sitä minne se valta karkaa näistä ”vallattomista pikkuparlamenteista”?

Toimiiko niissä kohtuus ja suhteellisen vaalitavan ja kuntapolitiikan traditioiden tuoman järkipolitiikan perinne?

Näyttää myös siltä, että nyt avataan lopullisesti tie ns. kahden kerroksen terveyspalveluille. Helsinki näyttää esimerkkiä ja siellä yksityinen/työterveyshuolto kehittyy. Siellä pääsee parhaimmillaan hoitoon nanosekunnissa. Muilla alueilla toimisi sitten malli ”Botswana” ts. terveyskeskukseen saa jonottaa ja mikään ei oikein toimi.

Kulut karkaavat. Samalla kun maakuntien terveyspalvelut yhdistyvät haistavat myös terveysalan ”saalistajat” hetkensä. Syrjäseutujen asujat kärsivät eniten kun nykyiset toimivat järjestelmät tuhotaan.

Eli lyhyesti: Sotessa ei toimi kohtuus, ei pelitä demokratia, eikä raha riitä mihinkään. Verotus kiihtyy ja kasvaa, rikkaat yksityistävät terveytensä ja tavikset kärsivät.

+4
artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla kuntavaaleissa

Varakansanedustaja., valtuutettu
Olen työssä Helsingin yliopistossa ja toimin siellä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorina. Palvelen järvenpääläisiä kaupunginvaltuutettuna ja perussuomalaisen puolueen varakansanedustajana (Uusimaa). Olen myös Järvenpään kaupunginvaltuutettu, opetus ja ja kasvatuslautakunnan jäsen, Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuutettu, Suomen Perustan ajatuspajan säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Pekasus opintokeskuksen rehtori. Jotkut saattavat muistaa minut Alfa-tv:n ”Dosentti” ohjelmasta, jossa haastattelen taiteen, tieteen, politiikan ja yhteiskunnan vaikuttajia. Haluan palvella kaikkia järvenpääläisiä järjellä ja sydämellä. Niin duunareita, yrittäjiä, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, seniorikansalaisia ja koululaisia. Minulle on itsestään selvää, että Järvenpäässä sivistys, koulutus, osaaminen ja työ on asetettava kunniaan. Unelmani on taloudessa tarkka Järvenpää, joka ei unohda sen asukkaita! Ihminen edellä, ihmisen puolesta - tehdään Järvenpäästä kotoisa paikka asua!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu