Suomen kurjuuselämää ensi talvena – tyhjän jääkaapin ja kylmän talven ongelma

Minkälaista elämää vietämme ensi kevättalvena?

Ollaan loogisia. Ennakoidaan.

Pahimmillaan se on: bensanhinta on noussut yli 4 euroon litra. Työssäkäynnistä on tullut ylellisyyttä.

Poltto-öljyn kulutus on romahtanut sillä eläkeläiset eivät voi enää ostaa kaksi ja puolikertaiseksi kohonneen lämmityksen hintaa. Sähkön hinta on niin hirmuinen, että ihmiset nököttävät mielummin pimeässä ja kylmässä kodissa.

Putket halkeilevat pakkasessa ja polttopuita ei meinaa löytää mistään. Hallitus julistaa, että hylätyt ja asumattomat omakotitalot kuuluvat sille. Pakolaiskriisissä tarvitaan uusi asuntoja tulijoille – omistusoikeus häviää.

Puna-vihreä hallitus on innoissaan tapahtuneista muutoksista ja on säätää lain, jonka mukaan toimistojen lämpötilat pitää säätää 17 asteeseen.

Pääministeri julistaa, että ”vihreä siirtymä” on nyt hienoa todellisuutta samalla kun eduskunnassa säädetään lakia ”laittoman puunpolton” ja ”turhan saunomisen” estämiseksi.

Yle – tuo meidän kaikki maksama propagandalaitos – joka ei siis ole kiinnostunut faktoista vaan ilmiöistä – on kuitenkin kaikesta hyvin innoissaan. Suuri ”Gut-Mensch” visio on käymässä toteen.

Ikimuistoiset unelmat moni-arvoisesta Suomesta, ihqu-wokesta, hyvä-ideologiasta ja oikeaoppisuudesta ovat vyörymässä suomalaisten ylitse. Vastarinta on turhaa. Televisiossa esitetään Tik-Tok-mainoksia, jossa toivotaan työssäkäynnin, saunassakäynnin ja suihkuttamisen vähentämistä.

Identiteettitaistelu keskittynee teemaan: ”Luonnollisen haiseva turvallinen tila vs. patriarkaalisuuden eksyttävät lämmöt ja deodorantit” tai ”Luonnollinen tasa-arvo – se on ihan kainalosta”.

Ruuan kohoava hinta tuo nälkäkokemuksen takaisin Suomeen

Vakavasti kuitenkin: ruuan kallistuminen tulee järkyttämään tulevana talvena koko suomalaista yhteiskuntaa!

Jos Suomeen iskee katovuosi – kuten nyt näyttää – niin silloin ruuan hinta ei nouse vain 10% kuten on arvioitu. Korotus on yli 50%.

Miksi ja miksi Suomessa?

Kyseessä on osin kansainvälinen kriisi. Mustan mullan pelloilla ei tuoteta ruokaa vaan soditaan. Jo nyt – ennen satoa vehnän ja maissin hinta on noussut merkittävästi. David Beasley – YK:n ruokaohjelman johtaja totesi Financial Times lehdessä, että noin 300 miljoonaa ihmistä tulee marssimaan nälänhätää kohti. Monet maat kuten Intia ja Unkari ovat jo nyt ilmoittaneet, että eivät myy enää viljaa ulkomaille. (Kt. https://www.ft.com/content/17d7e07f-46c6-4c41-9202-e445928a405a; https://www.ft.com/content/bc0fab32-4edb-4018-9de4-cf330c66f5d8).

Nälän hallinnasta tulee politiikan tärkein asia Pohjois-Afrikan maille ja kehittyville maille. Siitä tulee myös ase – Venäjä pitää omasta tuotannostaan kiinni, samalla kun se estää Ukrainan tuotantoa pääsemästä maailman markkinoille.

Kyseessä on myös kansallinen kriisi, sillä meidän hallituksemme ei oikein tee mitään. Se on kyvytön hallitsemaan.

Meillä Suomessa maatalouden kriisi liittyy kustannusten nousuun ja siihen, että hallitus ei ole kyennyt kompensoimaan kohonneita kustannuksia tai auttamaan maaseutua.

Hallituksemme on unohtanut sen omassa ilmastohysteriassaan – kriisi koskee kallistuneita hintoja – lannoitteita, torjunta-aineita ja polttoaineita ja sitä, että säiden takia on mahdollista, että rehuviljaa ei saada tarpeeksi.

Mitä se merkitsee? Viljelijän rahat loppuvat – viljan kuivauskustannukset kohoavat pilviin, lannoitteiden hinnat mahdottomiin ja kasvisuojeluaineiden hinnat tavoittamattomiin.

Mitä se merkitsee? Se merkitsee sitä, että kun rehun hinta on katossa ei voida ruokkia karjaa ja teuraseläimiä. Sikatilat lopettavat syksyllä koska kannattavuutta ei ole. Ne menevät konkurssiin. Edes erittäin hyvä sato ei kykene pelastamaan niitä.

Se merkitsee syksyllä sitä, että kasvavat porsaat teurastetaan ja tilat menevät konkurssiin. Helmikuussa 2023 lihasta on tullut erittäin kallista – tavalliselle perheelle tämä merkitsee isoa kuluerää perheen kukkaroon – lihasta tulee ylellisyyttä ja puurosta arkipäivää. Lapsiperheiden köyhyys kuristaa kurkkua. (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008849439.html).

Kaikkien köyhimmille tämä 50% hinnannousu merkitsee tyhjää jääkaappia – siellä paistaa vain sähkölamppu – jos omistajalla on varaa maksaa sähkölaskunsa.

Mitä tämä merkitsee poliittisesti?

Elintarvikkeiden omavaraisuus on ollut maassamme kipeä kohta. Esimerkkejä on.

Kriisiaikoina kuten esim. vuosien 1866-1868 nälkävuosien aikaan nälkä näännytti ja taudit tappoivat. Yhteydet ulkomaille eivät toimineet eivätkä viranomaiset uskaltaneet reagoida. Poliittisista syistä.

Vuonna 1917 Venäjän vallankumous ja I maailmansota estivät viljantuonnin maahamme. Köyhimpien nälkä kuumensi tunteita. Sosiaalidemokraatit turvautuivat väkivaltaan ja yrittivät laittomasti kaapata vallan. Tuli vuoden 1918 punakapina. Jatkosodan aikana oli pakko kuunnella Saksaa sillä se avusti maatamme viljalla.

Entä vuonna 2023?

Hallitus joutuu kohtaamaan tylyn todellisuuden syksyllä. Nyt ei voi lainata, temppuilla tai kiikkeröidä kriisiä vuoden 2023 jälkeiseksi.

Elintarvike- ja huoltovarmuuskriisi tuottavat varmasti jonkinlaisen hallituskriisin; vihreät ovat nostaneet maahanmuuton hallituskysymykseksi. Nälänhätä generoi maamme rajoille niin Venäjän kuin Turkinkin kautta väkeä, jota hallitus ei kykene omassa päättämättömyydessään torjumaan.

Lyhyesti. Vuoden 2023 keväällä hallituksella on edessään a) stagflaatio b) kansalaisten rahoitusongelmat c) polttoaineiden ja sähkön korkeat hinnat d) elintarvikekriisi e) pakolaiskriisi f) turvallisuuskriisi.

Kansalaisten hätä on niin suuri, että epäilen sen varjolla olevan hankkeita, joissa haluttaisiin ”siirtää” eduskuntavaaleja 2023. Demokratiaa ei voi kuitenkaan manageroida kuten itänaapurissa – kansalaisten ääntä on pakko kuunnella.

Kansalaisten perustoimeentulo, turvallisuus ja huoltovarmuus ovat ydinkysymyksiä. Niistä on huolehdittava. Jos hallitus ei siihen kykene, on seuraavissa vaaleissa äänestettävä valtaan sellainen hallitus, joka kykenee hoitamaan asioita.

Ratkaisu on: vihersiirtymän sijasta – sinivalkoinen siirtymä!