Suomi muuttuu neukuiksi? Laittomuus uhkaa!

Suomi muuttuu neukuiksi? Tie laittomuuteen?

Suomalainen yhteiskunta on perustunut vuosisatoja laillisuuteen.

Nyt tilanne on kuitenkin toinen.

Oikeusministeriö on suoraan ja avoimesti kehottanut rikkomaan vaalilakia. Siitäkin huolimatta, että Suomi kertoo virallisesti olevansa ”oikeusvaltio” ja hyppii sormi ojossa tuomitsemassa muita.

Sen kirjeessä vaalilautakunnille todetaan: ”…oikeusministeriö suosittelee, että keskusvaalilautakunnat jättävät tekemättä vaalilain 36-41 ja 43-44 §:n mukaiset toimet…” (https://www.verkkouutiset.fi/usu-oikeusministerio-kehotti-kuntia-rikkomaan-vaalilakia/).

Ero päätökseen vaalien siirrosta on, että se oli sentään vielä nykyisen (viime vuosina huononnetun) lainsäädännön kirjaimen, vaikka ei hengen mukainen.

Nyt tehtiin ratkaiseva läpimurto: siirrytään avoimeen laittomuuteen.

Ja kyseessä ei ole vain nämä vaalit, vaan myös ennakkotapauksen luonti tulevia vaalimanipulaatiota varten.

Kun kirjeen sisältö äkkiä paljastui, kiirehti oikeusministeriö toimittamaan uuden kirjeen, jossa ei enää suoraan kehotettu rikkomaan lakia suoraan vaan… käyttämään omaa harkintaa. Ei ihme, että oikeusministeri kiirehti tämän jälkeen suoraan sairaslomalle.

Kuten aikaisemmassa blogissa totesin, virkamiehen on aina noudatettava voimassaolevaa lakia. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Muuten vajoamme ns. laittomuuden yhteiskuntaan… tai kuten tässä todistelen, mahdollisesti vajoamme neuvostolaillisuuteen.

Suomi matkalla Neuvostoliitoksi?

Laki on taikinaa, jota voi leipoa?

NL:ssa laki palveli NKP:n yksinvaltaa. Puolueen diktatuuria. Kokonaisuuden vaatimukset ratkaisivat eikä yksilön oikeuksilla ollut merkitystä.

Varhaiset neuvostolaillisuuden asiantuntijat kuten Jevgeni Pašukanis tähdensivät sitä, että laki oli suhteellinen asia, joka perustui talouteen ja hallitsevan luokan etujen puolustamiseen. Pašukanis joutui vuonna 1937 teloitusryhmän eteen – ei siksi, että olisi ymmärtänyt neuvostolaillisuuden väärin – vaan siksi, että hänet havaittiin stalinistisessa terrorissa ”trotskilaiseksi tihutyöntekijäksi”.

Neuvostolaillisuuden toteuttajiksi tulivat suorasukainen syyttäjä Andrei Januarjevitš Vyšinski, joka oli sitä mieltä, että ”oma tunnustus on todisteiden tsaaritar” ja stalinistinen turvallisuusministeri Lavrenti Berija, jonka mukaan yksi yö hänen tyrmässään ja ”käsittelyssään” riitti siihen, että aamulla ihminen tunnustaisi olevansa Englannin kuningas.

Laki NL:ssa ja Venäjällä on ollut ja on tavallisten ihmisten mielikuvissa ihmisten vihollinen ja vallanpitäjien työkalu. Lakia inhotaan ja halveksitaan. Sankari on se, joka kykenee puolustamaan itseään ja läheisiään lakia vastaan tai kiertämään sitä.

Neuvostoliittolainen parlamentarismi – kumileimasin

Neuvostoliitossa oli muodollisesti ylin valta sen kaksikamarisella parlamentilla, Korkeimmalla Neuvostolla. Mutta tosiasiallinen ylin päätösvalta oli NKP:n keskuskomitean politbyroolla ja sen pääsihteerillä.

Kun päätökset oli tehty politbyroon (kunnon suomeksi käännettynä puoluesihteerikokouksen) toimesta, olivat ne heti valmiita käytettäväksi.

Kunnon byrokraatit eivät jääneet odottamaan, milloin harvoin kokoontuva Korkein Neuvosto ehti tehdä yksimielisen päätöksensä raikuvien aplodien kera, jolloin siitä tuli oikeasti lainmukainen.

Korkein Neuvosto teki kumileimasimena vain akklamaatiota, eikä oikeita päätöksiä.

Tällaiseksi jälkikäteiseksi kumileimasimeksi ollaan siirtämässä nyt myös Suomen eduskuntaa.

Sen pitää tehdä akklamaatioita eikä päättää mistään.

Lain merkitys Suomelle: se on varjellut maata

Tunnustan, että pelkään suomalaisen yhteiskunnan olevan vajoamassa neuvostolaisuuteen.

Nykyinen Suomen hallitus näyttää kulkevan neuvostolaisuuden teitä.

Suomalainen yhteiskunta puolusti itseään laillisuuden periaatteeseen nojaten autonomian viimeisinä vuosina. Samoin Lapuan liikkeen vuosina demokratiaa puolustavat voimat perustelivat aina toimintaansa ”laillisuuden näkökulmasta”. Lapuan liikkeen riehujat joutuivat selittelemään, että ”he rikkovat lain kirjainta mutta ei sen henkeä”. Se ei suomalaisiin vedonnut. Me kunnioitamme lakia.

Samoin vaaran vuosina, II maailmansodan jälkeen suomalainen yhteiskunta selvisi mm. virkakoneiston lahjomattomuuden, suoraselkäisyyden ja laillisuuden periaatteen takia. Kommunistifanaatikkojen yritys vyöryttää yhteiskuntaa sisäasianministeriön ja Valpon avulla ei onnistunut (vrt. paralleeli – nykyinen toiminta). Laki esti sen. Poliittisesti tietysti presidentti Paasikiven laillisuuslinja ja silloisten sosiaalidemokraattien isänmaallisuus (Tanner) olivat ratkaisevia tekijöitä.

Ei edes ”rähmälläänolon” huippuvuosina pyritty rikkomaan lain kirjainta. Poikkeuslaki Kekkosen valitsemiseksi vuonna 1973 oli kyllä ”poliittinen smuglaus”, kuten tämä meidän 2021 kuntavaalien siirto, mutta siinä – toisin kuin nyt – ei rikottu lakia suoraan. Se ajettiin läpi 5/6 enemmistöllä, kuten kuuluu, ja nähtiin iso vaiva tämän muodollisuuden täyttämisessä. Sitähän varten piti saada aikaan repeämä poikkeuslakia vastustavan SMP:n riveissä.

Ja kaikki tehtiin riittävän ajoissa laillisuuden kannalta.

Lakia ei muodollisesti rikottu.

Nyt rikotaan.

Suomi matkalla neuvostobarbariaan?

Tämän pitkän johdannon jälkeen totean perustellusti, että suomalainen yhteiskunta on nyt suuressa vaarassa. Sen laillisuuden traditio on uhattuna.

Hirmuisinta on se, että nykyinen hallitus näyttää pyrkivän horjuttamaan laillisuuden periaatetta. Kyseessä on koko yhteiskuntajärjestystä ja lakia uhkaava hanke.

Erityisesti, koska silmiinpistävästi ei edes yritetä noudattaa laillisuutta. Tämä panee epäilemään, että nimenomaan halutaan ennakkotapaus myöhempää käyttöä varten.

Ei olisi ollut kovin vaikeaa ryhtyä nykyiseen operaatioon viikkoa tai kahta aikaisemmin, varsinkin kun koronaluvut olivat jo silloin samanlaiset kuin nyt, eli ainakin yhtä hyvä veruke. Mutta ei viitsitty…

Ehdokaslistojen hyväksyntä lakimääräisenä päivämääränä on lain itsensä vaatimus ja sen jälkeen ei voi niitä millään muuttaa, ei edes kuolemantapauksissa. Mutta nyt aletaan voida…

Koska olen vannonut sotilasvalan niin tuon tämän hankkeen nyt viranomaisten tiettäväksi.

”…minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa…”

Tieto on nyt täten välitetty viranomaisille.

Vastuu on heillä.

Kohta on muuten klo 16.00. Silloin katsotaan miten vaalilautakunnat ovat noudattaneet voimassaolevaa lakia.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu