Ulkoministeri Pekka lurahti laukalle

Kuten suomettumisen ajoista tiedämme, valtioiden välillä ystävyys on aina vaikeasti määriteltävä asia. Neuvostoliitto tyrkytti aikoinaan ystävyyttä meille ja Suomi pyrki presidentti Kekkosen johdolla rajaamaan sen tiukasti niin, että maan etu ei siitä kärsinyt.

Valtaosa kansalaisista tiesi tämän ystävyyden merkityksen – sen luonnetta oli hartaasti opiskeltu vuosina 1939-1944.

Eräs toinen Kekkosen periaatteellisista ajatuksista oli se, että Suomelle kaikki ystävät ovat tarpeellisia ja että vihollisia ei kannata hankkia. Loppupelissä reaalipolitiikka ja valtion etu aina saneli sen miten Suomi toimii. Paasikivi totesi tämän omalla tavallaan siten, tokaisemalla kerran, että hän ei allekirjoita YYA-sopimusta, jos saa tarpeeksi divisioonia.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Suomen on tultava toimeen kaikenlaisten valtioiden kanssa – jopa niiden, joiden johtajia tai hallintoa ei ole valittu vapaissa vaaleissa, saati sitten niiden maiden kanssa, joiden johto oli valittu vapailla ja demokraattisilla vaaleilla.

Unkarin ja Suomen suhteita on rakennettu pitkään

Nyt näyttää käyvän niin, että Suomi lopullisesti pilaa suhteensa Unkariin.

Asia on harmillinen, sillä Unkari ja Suomi ovat pitäneet yhtä vuosikymmeniä.

Näitä suhteita on rakennettu pitkään ja huolellisesti alkaen ennen II maailmansotaa. Niistä pidettiin kiinni sodan aikana ja myös sodan jälkeen. Yhteiset kohtalot on eletty yhdessä; talvisodan aikana meille oli tulossa tuhansia vapaaehtoisia puolustamaan tätä maata. Samoin Unkarin kansannousun aikana vuonna 1956 suomalaiset pyrkivät konkreettisesti auttamaan diktatuurin ahdistamaa Unkaria. Kylmän sodan aikana Unkari oli meille aina ”tärkeä poikkeustapaus”.

Vielä kerran: suomalaiset ovat arvostaneet ja kunnioittaneet Unkaria, sinne on solmittu tiedesuhteita sekä rakennettu kulttuurinsiltoja; sieltä on hankittu puolisoita ja sukulaisia rakkauden siteillä. Kylmän talven ahdistamat kansalaiset ovat hankkineet sieltä itselleen ”kesämökin”.

Suomi riemukkaana päsmärinä ja iloisena kiusaajana

EU:n koulukiusaajan ura aloitettiin innokkaasti vuonna 2019.

Sanna Marinin viher-vasemmistohallitus omaksui tällöin EU:n tottelevaisen ”piällysmiehen” osan. Suomen puheenjohtajakaudella ministeri Tytti Tuppurainen pyrki komentamaan Unkaria tottelemaan EU:ta tosimielessä. Se ei onnistunut. Kirveenä oli ns. ”oikeusvaltioperiaate” ja sillä elämöiminen, joka tarkoitti sitä, että Tuppurainen uhkaili tyhjällä. Kokemuksesta jäi kiusallinen ja hävettävä muisto; se kiusaajan rooli ei Suomelle oikein sopinut. Tuppuraisen johtama EU:n puheenjohtajakausi oli kaiken kaikkiaan mahalasku. Suomea ei juostu maailmankartalle. Se epäonnistui siksi, että hallituksen päämäärät olivat järjettömiä ja perustuivat lähinnä omiin toiveisiin.

Nyt toukokuussa 2020 koulukiusattiin lisää.

Kiusaajan roolissa toimi tällä hetkellä keskusrikospoliisin tutkinnassa oleva vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto. Hän allekirjoitti skandinaavisten kollegojen kanssa kirjeen Euroopan neuvostolle, jossa tuodaan esille maiden huoli koronakriisin varjolla käyttöön otetuista poikkeustoimista. Unkarissa. Kirje oli osoitettu tueksi neuvoston pääsihteeri Marija Pejcinovic Buric’lle, joka oli aikaisemmin todennut, että “määrittelemätön ja ei-kontrolloitu hätätila ei voi turvata demokratian perusperiaatteita” ja että ”perusihmisoikeuksien rajoittaminen hätätilan toimenpiteiden perusteella ei ole suhteessa viruksen uhkaan”.

Pekan allekirjoitus merkitsee sitä, että Suomi hylkää ajatuksen siitä, että me emme etsi vihollisia mistään vaan lähdemme moraaliposeerauksen tielle. Että meidän ainoat ystävämme löytyvät jostain al-Holin leiristä?

Skandinaviministerien huolen voisi kohdistaa kaikkiin tartuntataudin karanteeneja määränneisiin maihin. Ei ainoastaan Unkariin. Kuten muissakin maissa nämä toimenpiteet olivat parlamentin hyväksymiä ja se päättää niiden kestosta. Meilläkin hallitus päätti valmiuslain nojalla estää turhan liikenteen Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Eduskunta hyväksyi sen. Nyt koululaiset altistetaan ensi torstaista lähtien alttiiksi tartunnoille? Pitäisikö siis tämä kirje osoittaa myös Sanna Marinille?

Pohjoismaiden ulkoministerit eivät ilmeisesti tiedä, että EU:n oma viranomainen on todennut, että Unkarin toimenpiteissä ei loukata ihmisoikeuksia tai poliittisia oikeuksia. Kyse on tartuntataudin aiheuttamista rajoituksista, joita tehdään joka puolella maailmaa. (https://rmx.news/article/article/hungary-s-state-of-emergency-doesn-t-violate-european-regulations-admits-eu-vice-president-jourova).

Virus on kuten presidentti Niinistö totesi ”pirulainen”.

Sen leviäminen pitää tukahduttaa ja silloin on kiellettävä urheilukisoja ja tilaisuuksia.

Vihervasemmistohallituksen peippailu EU:n moraaliposeeraajien kanssa

Pekka Haaviston skandinaavisessa moraaliposeerauksessa tuoksuu imelästi vihervasemmistolainen farisealaisuus ja tekopyhyys. Unkaria pitää kuulemma opettaa tavoille, kun se ei kuulemma tottele kansainvälistä painostusta.

Tähän voisi sanoa, että eihän se Ruotsikaan tottele arvostelua. Ruotsissa pääepidemologi Anders Tegnell toimii villisti ”lauma-immuniteetti” politiikan ja ”anna mennä linjan” komissaarina. Ihmisiä kuolee paljon. Miksei Ruotsia vaadita tilille humanitäärisestä katastrofista? Ulkomaiden media hämmästelee ruotsalaisten kovapäisyyttä mutta ei kukaan tee siitä ulkopoliittista kysymystä. Samoin Venäjän ja Kiinan ankara karanteeni on jäänyt meiltä tuomitsematta. Eivätpä edes Ruotsi tahi Tanska ole siihen puuttuneet. Eikä EU.

On hämmästyttävää, miten Unkarin tapauksessa meidän vihervasemmistolainen hallituksemme löysi itsestään tottelevaisen koulukiusaajan. Selitys on ehkä se, että Suomelle Unkari on sopivan pieni ja vaaraton. Siksi toistellaan, että Unkari on vain kerta kaikkiaan paha. HS on tässä Unkarin vastaisessa ristiretkessä kovasti kunnostautunut ja komppaa Pekkaa täysillä. Ihmetystä herättää myös se, että vihervasen hallitus ei näytä hyväksyvän vapaiden vaalien tuloksia, jos niihin ei ole saatu hyväksyntää EU:sta. Puolensa valinneelle medialle ja vihervasemmistolle kelpaa vain yksi totuus. Vähän kuten aikoinaan Neuvostoliitossa.

Lopuksi. Keskusrikospoliisin tutkinnassa olevan Pekan diplomaattinen laukkafarssi kertoo siitä, että Suomen EU-suhteet pitäisi ehkä antaa presidentin johdettavaksi…. ja että vihreitä ei saisi ikinä nimittää ulkoministeriksi tai sisäministeriksi.

Paasikivi ei muuten koskaan halunnut koskaan kommunistia opetusministeriksi tai ulkoministeriksi.

Arto Luukkanen

**Unkarin suurlähettiläs György Urkuti antoi haastattelun 4.5. 2020 Alfa-tv:n ”Dosentti” ohjelmalle. Se tulee ulos 12.5.2020 klo 18.00.

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu