Vaalien siirtäminen – ensimmäinen askel diktatuuriin

Vaalien siirtäminen – ensimmäinen askel diktatuuriin…

Tiedotustilaisuuden hämmennys – numerot

Hallituksen tiedotustilaisuuden kulissit romahtivat tänään ikävällä tavalla.

Hämmästyksen ja epäuskon hetki koettiin ajassa 31.05 kun toimittaja Henri Forss (Svensk Presstjänst – SPT) kyseli Euroopan tautienehkäisy- ja –valvontakeskuksen tilastoihin (ECDC) viitaten sitä miksi Suomi on ministerien mukaan niin huonossa tilanteessa, vaikka meillä on EU:n pienimmät tartunta ja kuolinluvut. Hän luetteli tunnuslukuja, jotka ovat 10% muiden maiden vastaavista. Millä perusteella siirrytään poikkeusoloihin?

Kun katsotaan numeroita niin asiat ovat meillä vielä hallinnassa. Hyvässä hallinnassa. Siitäkin huolimatta, että hallitus on hidastellut ja pitänyt rajoja auki.

Pääministeri Sanna Marin pyyteli puheenvuoroa ja pälyili aluksi epätietoisena. Ruumiinkieli kertoi äkillisestä hämmästyksestä. Miten selittää se, että Suomen luvut olivat niin pieniä ja Euroopassa niin suuria – miksi sitten hötkyillä, höntyillä ja julistaa poikkeusolot  – peruuttaa vaalit?

Mahtava ja kiihottava ”valtiollisen vaaratilanteen” henki alkoi karista pois.

Sanna laittoi hermostuksissaan käsiä ristiin ja otti niitä pois. Vastaus oli sen mukainen – epämääräinen poliitikon vastaus.

Sisäministeri Ohisalo perusteli Suomen hallituksen paniikkiratkaisua hieman paremmin. Hänen mukaansa oli huomattava, että Irlanti oli ollut ensin hyvässä tilanteessa ja sitten oli tullut ”pystysuora nousu”. Ministeri Kiurun mukaan taas piti katsoa ”kokonaistilannetta” ja että Suomi on ”ajautumassa” vakavaan tilanteeseen ja että eurooppalaiset luvut ovat kaventuneet. (https://valtioneuvosto.fi/live, tallenne_0.mp, 25.02.2021; 31:05).

Tosiasiat olivat kuitenkin tylyjä. Miten selittää ne pois? Ne olivat numeroita. Ei niitä voi selittää pois. Miksi tämä äkillinen siirtymä tasolle 3? Miksi vihjaus siitä, että vaaleja siirretään.

Paniikin todellinen syy: gallupit ja pelko hallituksen kohtalosta

Halu siirtää vaaleja syntyi ilmeisesti noin 1,5 kuukautta sitten kun hälyttävät gallupit ilmestyivät.  (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dce6b446-72be-4623-94c5-08142d0053f1). Se mikä näissä gallupeissa häiritsi, oli se, että PS:n kannatus oli alkanut ”kehkeytyä” ts. uusia kannattajia oli alkanut ilmaantua ja vanhat kannattajat olivat varmoja kannastaan. Oli alkanut syntyä samanlainen aalto kuin vuoden 2018 marras-joulukuussa. Samoin keskustan kannatus oli romahtamassa sekä kokoomuksen oikea laita ryntäsi perussuomalaisiin. Tappio näytti nyt täysin varmalta.

Paniikki Apollonkadulla kuvastui pian myös lehtijutuissa ja median ”keskustalaisten” kannattajien parissa (https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/lykatako-vai-ei-kuntavaalit-voi-siirtaa-viime-tingassa-mutta-silloin-ollaan-todellisessa-pakkoraossa/). Keskustan johto alkoi ensin ärhennellä PS:lle, motkottaa sille mutta mikään ei auttanut. Mitä enemmän haukuttiin, sitä enemmän kansalaiset alkoivat mennä PS:n puolelle.

Lopulta kepun johto huomasi, että näin isoa aaltoa ei voi pysäyttää ja ainoa keino oli vaalien siirtäminen. Käynnistettiin operaatio ”Loppusuora” (suomeksi: hengähdysaika).  Samoin kaikki mahdollisuudet vaalien turvajärjestelyiden kehittämiseksi jätettiin sivulle: ei alettu organisoimaan vaalikontteja, autolla tapahtuvaa äänestystä ym.

Miksi?

Siksi kun pelkona oli, että rökäletappio murskaisi kepun aseman alueiden puolueena ja aloittaisi ns. kääpiöitymisprosessin. Kuten aikoinaan Ruotsissa.

Pahinta oli se, että omien joukossa rakoili – EU:n ”elvytyspaketti” on keskustalaisten inhokkiprojekti sillä kenttäväki ei pidä siitä. Turpeen alasajo harmitti vaikka siitä ei saanut puhua. Vihreät halusivat autot pois ja sekin harmitti. PS näytti saavan kaikista mahdollisista asioista pisteet.

Kepu tiesi, että huonon tuloksen jälkeen olisi tiedossa maakuntavaalit ja niiden voittajaksi tulisi tällä samalla aallolla PS. Eli se suuri ja himoittu saalis – muun Suomen todellinen ja lopullinen boakäärmemäinen hallinta – ei toteutuisikaan heille. Keskustan unelmoima rakenne joutuisi PS:n haltuun.

Lopullinen rutistus kohti kuntavaalien peruuttamista alkoi 2 viikkoa sitten. Nyt työhön oli komennettu myös ”uinuvat agentit”. Esimerkiksi virkamies, jonka tehtävänä on ainoastaan ja vain tarkkailla hallituksen toiminnan laillisuutta alkoi avoimesti vaatimaan vaalin peruuttamista. Kuin poliitikko.

Viesti vaalien siirtämisestä annettiin medialle samaan aikaan. Keskustan omat ovat alkaneet märehtimään tätä viestiä: vaalit eivät ole todelliset, niihin osallistuu alle 50%, vanhat eivät uskalla osallistua, perussuomalaiset ovat hämänneet kansalaiset uskomaan, että näillä vaaleilla ratkaistaisiin Suomen EU-linjaa…ym.

Hallitus menettää loistavan tilaisuuden velkaantua lisää

Hallituksen muut jäsenet ovat hyväksyneet päämäärän. Vaaleja on lykättävä sillä kysymyksessä ei ole ainoastaan keskustan kohtalo (siitä ei oikeasti välitetä) vaan hallituksen olemassaolo.

Jos hallitus kaatuu se menettää mahdollisuuden velkaantua vielä noin 20 miljardia euroa. Hyvät lainashoppailut menevät silloin pieleen. Jos hallitus kaatuu niin kansainvälisiä lainoja ei kysellä eikä raha enää sada.

Mitä seurauksia tällä on?

Matkalla kohti diktatuuria vaalien siirtäminen on aina ensimmäinen askel. Ensin vähäsen ja sitten enemmän. Sen jälkeen vaaleista aletaan tiputtamaan epämieluisia ehdokkaita pois. Lopulta huomataan, että vaaleja ei itse asiassa tarvitse pitää.

Olen useasti sanonut, että Suomi on parlamentarismin slummi. Siinä toteamuksessa on ollut kuitenkin aina pieni toivon pilkahdus; usko siihen, että yhdessä sovittuja sääntöjä noudatetaan.

Nähtävästi ei noudatetakaan. Kun panokset suurenevat on mahdollista sivuuttaa kansan ääni.

Samaan aikaan on ulkomailta alkanut kuulua yhä määrätietoisempia tivauksia siitä, että  EU:n ”elvytysvälineen” pitää olla valmis huhtikuussa – että päästään suunnittelemaan seuraavaa pakettia.

Täytyy sanoa, että oli valmistautunut ennennäkemättömän härskiin ja epäreiluun kampanjaan.

Olin väärässä.

En lapsellisuudessani ja luottamuksessani osannut arvata, että peli menisi näin härskiksi.

ps. Kesällä koronatilanne oli hallinnassa. Rajat kuitenkin vuotivat, ei testattu ja Skopjesta lenneltiin Suomeen urakkamiehiksi. Piti saada halpoja rakentajia ja oli pakko päästä lomalle ulkomaille. Kaikenkaikkiaan hallitus menetti epäröidessään kultaisen mahdollisuuden hallita koronaa. Se ei myöskään tehnyt mitään sen eteen, että vaalien toimittamisessa olisi voitu turvautua erikoisjärjestelyihin. Nyt sitten ollaan tässä; vatuloidaan ja odotetaan että tulisi 8.3.  ”Poikkeustilan” julistaminen on siten periaatteessa hyvä asia mutta se tuli liian myöhään…ja kuten tuossa edellä kirjoitan…näyttää siltä, että siinä on mukana poliittista laskelmointia.

+9
artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää

Varakansanedustaja., valtuutettu
Olen työssä Helsingin yliopistossa ja toimin siellä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorina. Palvelen järvenpääläisiä kaupunginvaltuutettuna ja perussuomalaisen puolueen varakansanedustajana (Uusimaa). Olen myös Järvenpään kaupunginvaltuutettu, opetus ja ja kasvatuslautakunnan jäsen, Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuutettu, Suomen Perustan ajatuspajan säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Pekasus opintokeskuksen rehtori. Jotkut saattavat muistaa minut Alfa-tv:n ”Dosentti” ohjelmasta, jossa haastattelen taiteen, tieteen, politiikan ja yhteiskunnan vaikuttajia. Haluan palvella kaikkia järvenpääläisiä järjellä ja sydämellä. Niin duunareita, yrittäjiä, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, seniorikansalaisia ja koululaisia. Minulle on itsestään selvää, että Järvenpäässä sivistys, koulutus, osaaminen ja työ on asetettava kunniaan. Unelmani on taloudessa tarkka Järvenpää, joka ei unohda sen asukkaita! Ihminen edellä, ihmisen puolesta - tehdään Järvenpäästä kotoisa paikka asua!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu