Venäläinen ”False-Flag” operaatio ja ministeri Adlercreutz mahdollisena turvallisuusriskinä

Kiinalaisomistuksessa olevan ”Newnew Polar Bear” aluksen liikkeet ja toiminta viittaavat siihen, että Balticconnector-kaasuputken rikottiin ns. ”false flag” operaatiossa.

Se tarkoittaa sitä, että varsinaista operaatiota organisoiva taho käytti tietoisesti ”väärää lippua” peittääkseen oman vastuunsa.

Kyseessä on normaali rutiini, jonka käyttöä voi tiedustelu tai sabotaasitoiminnassa tutkia vaikka lukemalla ”Mitrohinin papereita” (kt. mm. https://archivesearch.lib.cam.ac.uk/repositories/9/resources/1716).

Näyttää siltä, että Suomen lahdella 8.10.2023 tapahtunut ”false flag”operaatio ei ollut mitään hienovaraista rakettitiedettä vaan kyseessä oli suorasukaisen rujosti toteutettu operaatio, jonka poliittisena tarkoituksena oli ilmeisesti tutkia sitä miten Suomi toimii tällaisessa tapauksessa.

Tapaus haiskahtaa vahvasti sekurokratian tekemältä provokaatiolta.

Merenpohjaan jätetty ankkuri oli viesti viholliseksi manatulle Suomelle: ”me teemme mitä tahdomme ja tätä tulee lisää”.

Toisaalta, on myös pienen pieni mahdollisuus, että kyseessä on myrskyssä tapahtunut ankkurin laahaaminen. Mentiin ns. ”piihin”?  

Asia kannattaa nostaa kahdenkeskiseen keskusteluun Pekingin kanssa

On hyvä, että UM viestii asiasta Kiinaa ja sen viranomaisia.

Kyseinen laiva ja sen takana oleva yhtiö liittyy Koillisväylään liittyvään liikenteeseen ja on selvää, että tätä operaatiota ei olisi voitu toteuttaa ilman kiinalaisen osapuolen muodollista hyväksyntää.

Viralliselle Kiinalle tällainen sabotaasi-piratismiin liittyvä toiminta on tietysti noloa.

Tässä on muutama asia, joita viranomaisten kannattaisi huomata:

Ensiksi, Kiina ymmärtää kokonaisvaltaista viestintää. Siinä kannattaa olla huomaavainen mutta päättävä sekä hoitaa asiaa ”kahden kesken”. Elämöinti kannattaa jättää pois. Asiasta ei varmaan ole tarkoitus tehdä arvovaltakysymystä?

Asialla on Suomelle suurta poliittista merkitystä. Kiinalainen Svolt suunnittelee Suomeen neljän miljardin euron investointia akkukennotehtaaseen. Valtiolla on jotain asiaan sanomista ja valtion omistuksista päättävä ministeri saa asian eteensä.

HS selvitti asiaa ansiokkaasti. Omistukset menevät tässä ristikkäin: kyseisen Svoltin suuri-osakkeenomistaja on Baoding Great Wall Holdings Group. Sillä on vahvat siteet autoyhtiö Great Wall Motoriin, joka toimii väkevästi Venäjällä. Omistukset ovat samoja mutta yhtiöt erillään.

Miten Kiina ajattelee tämän hankkeen etenevän tässä tilanteessa, jossa sen lipun alla on mahdollisesti harrastettu ”putkirikkoja” yhdessä Venäjän tiedustelun kanssa?

Toiseksi, nyt kannattaa olla tarkka. Hallituksen omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz näyttää nyt olevan vaarallisen jäävi hoitamaan tätä asiaa.

Miksi?

Hänen puolisonsa Venäjä-yhteydet (Turvanasta) yhtiön kautta voivat olla raskauttavat.

Miksi?

Siksi kun näissä sopimuksissa ja kaupallisissa transaktioissa saattaa olla ns. poliittisia miinoja.

Sekurokratian hallitsemat talousyhtiöt Venäjällä etsivät tarkoituksella poliittisia kytkentöjä ja tekevät mielellään sopimuksia, jotka voivat olla taloudellisesti edullisia. He eivät tee asioista pelkästään rahasta vaan ottavat ”maksun” muilla tavoin.

Näissä yhteyksissä saattaa olla vipu, josta voidaan painostaa ko. henkilöä hänen omaistensa kautta ja tätä kautta valtiota. Joten Antero hyvä…jätä tämä tehtävä pois.

Että asiassa ei jää edes epäilyksen häivää.

Kolmanneksi, kun provosoidaan niin ei kannata provosoitua itse. Venäjän sekurokratia etsii nyt vihollisia ja syitä voidakseen provosoida ja kärjistääkseen asioita. Tilanne on sille hankala. Tällaisena weak signal merkkinä tai ”kirjoituksena seinällä” toisin esille Avdiikan rintamilla tapahtuneet sotilaiden kieltäytymiset. Venäläisten ”refusnikkien” tai paremmin sanottuna – дезертиры – määrä ei ole vielä massiivinen mutta haluttomuus mennä ”lihamyllyyn” on kasvanut merkittävästi. Viittaan tässä vuosiin 1916-1917, jolloin tällaiset ”kieltäytymiset” alkoivat ensin vähäisistä määristä. Tilanne on vähän samanlainen kuin I maailmansodassa.