Vihreät änkyröityy, eristyy, kääpiöityy ja mitätöityy…

Vihreä puolue näyttää nyt vapaaehtoisesti pyrkivän kääpiömään itsensä. Tie ulos hallituksesta näyttää olevan valmiiksi katsottuna ja punaista mattoa rullataan jo valmiiksi.

Vihreiden äärikannanotot metsäasiassa ovat yhdistäneet muut puolueet. Tämä on myös paljastanut puolueen heikon kannatuksen: se on itsekseen kovin pieni tekijä, joka kiinnostaa yhä vähemmän suomalaisia.

Syy on yksinkertainen: ihmiset eivät yksinkertaisesti tykkää siitä, että joku neuvoo niitä nenäkkäästi siitä miten pitää syödä, minkälaisia vaatteita pitää pitää, miten lämmittää oma talo, millä ajella ja miten ajatella. Ihmiset eivät myös tykkää siitä, että vihreiden EU-edustajat toimivat Brysselissä omia kansalaisiaan vastaan; ihmisiä harmittaa se, että meillä on puolue, joka aikoo riistää ihmisiltä heidän metsäomaisuutensa.

Trendi on selvä. Vihreiden suosio hiipuu. Kulttuurivallankumous näyttää menettäneen energiansa ja puhti ”vihreälle siirtymälle” on nyt poissa. Jäljellä on vain puolueen kova ydin: isojen kaupunkien nuoret vihaiset naiset.

Muut suomalaiset ovat liittoutumassa metsäasiassa ns. ”terveen järjen koalitioksi”. Näyttää siltä, että tämä koalitio tulee yhdistämään näitä puolueita muutenkin.

Yhteinen vaara yhdistää. Vähän kuin talvisodassa.

Kommunistit eristäytyivät ja kääpiöityivät

Tällaista on tapahtunut ennenkin.

Aikoinaan kylmän sodan aikana NL:n käskyttämät kotimaiset kommunistit pyrkivät vallankumoukselliseen tilanteeseen 1970-luvun alussa. NL lähetti tänne kunnianhimoisia diplomaatteja (mm. Beljakov) joiden tarkoituksena oli edistää Suomen siirtymistä reaalisosialismiin. Näissä unelmissa odotettiin vallankumousta.

Vuonna 1974 presidentti Urho Kekkonen varoitti kirjeessään kommunistien Aarne Saarista ajamasta SKP:tä poliittiseen umpikujaan. Hänen mukaansa: ”Suomi ei ole sellaisessa vallankumouksellisessa esitilanteessa, että Sinisalon (SKP:n vähemmistö) luokkakantainen ortodoksisuus ja sen mukana SKP:n isoloituminen muusta yhteiskunnasta veisi tässä kehitysvaiheessa SKP:n asiaa eteenpäin…SKP isoloituu, se on nyrkki, ehkä voimakaskin mutta yksinään ei tarpeeksi voimakas. Ja nyrkin kanssa ei yleensä olla yhteistyössä”.

NL:n kaaduttua kommunistit kääpiöityivät ja hajosivat. Sen perinteen kantajaksi tuli ensin DEVA ja sitten vasemmistoliitto. Kyseisen vasemmistoliiton merkitys on vähenevä ja ideologisesti se näyttää – pardon, jos käytän tällaista kielikuvaa – kaluavan kommunismin vanhoja luita ilman mitään vaaraa oikeasta vallankumouksesta.

Vihreistä on tulossa nurkkaan haluava ”änkyräpuolue”?

Vielä kerran: vihreiden ja vasemmiston haluaman kulttuurivallankumouksen päivät näyttävät olevan takanapäin. Ilmastointihätätilaa ei julisteta ja ilmastopaketti ei näytä edistyvän sen epärealistisuuden takia. Metsiä ei sosialisoida, öljyä poltetaan ja kinkkua syödään. Eduskuntatalon eteen ei perusteta niittyä ja taitaapa käydä myös niin, että ne valkoposkihanhet päätyvät metsästäjien pataan; loppujen lopuksi.

”Änkyryys” eristää.

Tämä prosessin opetus on selvä: kulttuurivallankumoukset eivät yleensä menesty ilman fyysisen väkivallan käyttöä kuten esim. 1930-luvun NL:ssä tai 1960-luvun Kiinassa.

Ylen toimittajat eivät yksin riitä kulttuurivallankumouksen toteuttamiseksi eikä syyttäjälaitos voi rangaista terveen järjen käytöstä.

Vielä.

+17
artoluukkanen
Perussuomalaiset Järvenpää
Ehdolla kuntavaaleissa

Varakansanedustaja., valtuutettu
Olen työssä Helsingin yliopistossa ja toimin siellä Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorina. Palvelen järvenpääläisiä kaupunginvaltuutettuna ja perussuomalaisen puolueen varakansanedustajana (Uusimaa). Olen myös Järvenpään kaupunginvaltuutettu, opetus ja ja kasvatuslautakunnan jäsen, Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuutettu, Suomen Perustan ajatuspajan säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Pekasus opintokeskuksen rehtori. Jotkut saattavat muistaa minut Alfa-tv:n ”Dosentti” ohjelmasta, jossa haastattelen taiteen, tieteen, politiikan ja yhteiskunnan vaikuttajia. Haluan palvella kaikkia järvenpääläisiä järjellä ja sydämellä. Niin duunareita, yrittäjiä, lapsiperheitä, yksinäisiä ihmisiä, seniorikansalaisia ja koululaisia. Minulle on itsestään selvää, että Järvenpäässä sivistys, koulutus, osaaminen ja työ on asetettava kunniaan. Unelmani on taloudessa tarkka Järvenpää, joka ei unohda sen asukkaita! Ihminen edellä, ihmisen puolesta - tehdään Järvenpäästä kotoisa paikka asua!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu