Vihreät pyrkivät totaaliseen hallintaan – kuten kommunistit aikoinaan

Maria Ohisalo pudisteli tänään kepeästi poliittisen viattomuuden hunnun vihreiden kasvoilta.

Tutkija, joka oli aikoinaan tavallisena ihmisenä tuominnut poliittiset virkanimitykset, rikkoi ministerinä oman sanansa.

Tekopyhyys sai oman värinsä – vihreän värin.

Marialla on tänään paha mieli – hän rikkoi omatuntoansa vastaan

Ohisalo varmasti tietää asian oikean laidan. Myös moni rehellinen vihreä tuntee piston sydämessään.

Itsepetos tuntuu kipeältä. Omatunnon ääntä on vaikea pitää hiljaisena. Kun ei eletä niin kuin opetetaan.

Täytyy kysyä: miksi Ohisalo oli niin kepeästi valmis syömään sanansa ja pyhät periaatteensa? Miksi meillä on niin paljon vihreitä, jotka tukahduttavat kipeän ja huonon omatunnon?

Ymmärtääksemme Ohisaloa ja muiden vihreiden tuskaa, meidän on hyvä katsoa historiaan ja etsiä sieltä esimerkki tällaiselle toiminnalle. Mikä motiivi voi oikeuttaa oman itsekunnioituksensa tuhoamisen?

Itä-Euroopan esimerkki: kansandemokratiat

Ja sieltä se löytyykin: yhteiskunnan totaalinen hallinta!

Itä-Euroopan historia II maailmansodan jälkeen tarjoaa hyvän esimerkiksi siitä miten eräs poliittinen puolue etsi täydellistä ja totaalista poliittista hallintaa.

Kyse oli Stalinin johtamista Itä-Euroopan kommunisteista.

NL:n joukkojen tunkeutuessa Itä-Eurooppaan, NL pyrki rakentamaan aivan omanlaatuisensa järjestelmän, joka perustuisi teoriassa ns. ”antifasististen” voimien yhteistoimintaan. Luotiin kansandemokratiat, jotka olivat aluksi periaatteessa monipuoluejärjestelmiä.

Vapautetuilla alueilla koottiin kokoomushallituksia ja järjestettiin enemmän tai vähemmän vapaita vaaleja, joissa oli muitakin ehdokkaita kuin kommunisteja.

Kommunistit pyrkivät aina saamaan oman miehensä sisäministeriksi

Kyse oli kuitenkin välivaiheesta.

Kommunistit valmistelivat omaa ”oikeudenmukaista muutostaan” ja heidän metodinsa oli selvä. Oli päästävä sisäinen turvallisuuden herraksi.

Kommunistit pyrkivät ehdottomasti aina saamaan oman miehensä sisäministeriksi ts. sisäisen järjestyksen ja poliisin määrääjiksi. Kyseessä oli tulevaisuuden totaaliseen hallintaa valmistautuminen.

Totaalisen hallinnan aika tuli kun Kylmän sodan syttyi vuosina 1947-1948. Stalin lopetti silloin demokratia-peli ilveilyn ja käynnisti sarjan vallankaappauksia, joiden tuloksena Itä-Euroopassa kommunistit työnsivät ei-kommunistit leireille tai marginaaliin.

Alkoi totaalisen hallinnan aika

Vihreät = kommunistit

Vihreät muistuttavat kovasti kommunisteja; hekin pyrkivät totaaliseen hallintaan. Kommunistit seurasivat Stalinia – vihreät seuraavat omaa totalitaristista agendaansa.

Totaalisen hallinnan saamiseksi sisäasiainministeriö on avainasemassa, sillä sieltä käsin voi ryhtyä vyöryttämään wanhan yhteiskunnan perusteita.

Poliisin tuella voi ryhtyä masinoimaan tutkimuksia vääränlaisia kansanedustajia tai väärin ajattelevia kansalaisia vastaan. On selvä, että kuuliainen poliisi ja omanmielinen syyttäjä saadaan aina siihen suuntaan, johon ministeri ja kansliapäällikkö sitä patistavat. Ne, jotka ovat eri mieltä, siirretään syrjään. He eivät sovi totaalisen hallinnan toteuttajiksi.

Ja kun ilmeiset viholliset on saatu tuhottua, niin on aika kääntyä hallituskumppaneita vastaan. Hekin ovat sydämessään eri mieltä kuin vihreät.

Tätä varten voidaan uhrata periaatteet, runnoa epäpätevä virkaan, ilmiantaa vääränlainen kansanedustaja, vasikoida kaikista ja kyylätä jokaista.

Koska on se suuri päämäärä.

Yrjön yritys sisäministerinä

Edellinen yritys totaaliseen hallintaan epäonnistui.

Suomessa Yrjö Leinon johtama sisäasianministeriö ja kommunistien miehittämä Valpo ei kyennyt järkyttämään maata kohti kommunismia.

Syy tähän on yksikertainen: meillä oli silloin virkamiehistö, jolla oli omatunto ja armeija, joka totteli presidentti Paasikiveä.

Yrjö Leino pyrki aivan samalla tavalla kuin Ohisalo nimittämään omia miehiään avainvirkoihin niin poliisiin kuin ministeriöönkin mutta ei onnistunut. Isänmaalliset virkamiehet ja selkärankaiset poliitikot viivyttelivät, vetosivat pätevyysperiaatteisiin ja saivat näin estettyä kommunistien laajan vyöryn virkakoneistoon.

Siinä missä Yrjö ei aikoinaan onnistunut Maria näyttää nyt onnistuvan.

Marian kipeä omantunto

Tulevaisuuden totaalinen hallinta on se syy miksi Maria tulevaisuudessakin rikkoo pyhät periaatteensa. Tämä on se syy miksi vihreiden naamat ovat rytyssä vielä pitkän aikaa.

On vielä paljon virkapaikkoja ja kähmittävää.

Valitettavasti omatunto ei anna rauhaa.

ps. Miten kepulaiset voivat nukkua tämän hallituksen aikana näin sikeästi? Eikä heitä pelota se, että Ohisalon vihreä totaalisen hallinnan kone kääntyy myös heitä vastaan? Onko se ”johtajaperiaate” niin kova, että kaikki voidaan uhrata sen alttarille? Omantunto, puolue, isänmaa?

pps. On esitetty kysymys siitä miksi en antanut kommentoida tätä blogia tietyn ajan jälkeen. Kyseessä on täysin tietoinen teko: asialliset kommentoijat pääsivät tiettynä aikana ääneen. Sen jälkeen öyhötöötit saavat hoitaa öyhömainostuksen omilla blogeillaan. Tai vaikka perustaa kerhon. Jokainen voi tehdä omat johtopäätöksensä vertaillessaan näistä kommentteja.

artoluukkanen

Varakansanedustaja. Dosentti Arto Luukkanen. Vaalisivut: <a href="http://www.artoluukkanen.net" title="www.artoluukkanen.net">www.artoluukkanen.net</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu