Voisiko eläkeuudistuksessa harkita jonkinlaista eläkekattoa?

Viimeisten eläkemuutosten jälkeen ikäluokille on oma eläkeikänsä.  Oma eläkeikäni on työeläke.fi olevan laskurin mukaan n. 68 vuotta, ja alin eläkeikä n. 66 vuotta.  Eliniän odotteen mukaan eläisin noin 88-vuotiaaksi ja saisin eläkettä 20 vuotta.  Elinikäodote on selvästi korkeampi kuin tämänhetkinen keskimääräinen elinikä miehillä.

Ei ole mielestäni mitenkään sanottua, että eliniät nousevat odotteen mukaisesti. Lisäksi on huomioitava, että vaikka kehittyvän lääketieteen avulla saataisiin lisättyä viimeisiä elinvuosia, työkykyyn se ei samoin vaikuta.

Uhkana onkin, että käytännössä tehdyt eläkeuudistukset toteutuvat monelle eläkeleikkauksina. Koska jos töissä ei olla laskennalliseen eläkeikään saakka, eli eläkkeelle jäädäänkin täyttä eläkeikää ennen, eläke leikkaantuu.

Julkisissa puheissa on esiintynyt tarvetta tehdä jälleen eläkejärjestelmään uudistuksia järjestelmän maksukyvyn turvaamiseksi.  Ilmeisesti eläkeiän nostoon ei enää olla lähdössä. Eikä voitaisikaan, koska rajat alkavat käytännössä tulla vastaan.  Eliniän laskennassa on myös suuri puute siinä, että se on oikeassa elämässä täysin henkilökohtainen. Osa esimerkiksi kokee suuria vaikeuksia terveyden kanssa jo ennen eläkeikää.

Työeläke lasketaan kertyneiden vuositulojen ja elinaikakertoimen avulla. Eläkkeen suuruus on tietyssä suhteessa tuloihin, eli periaate on tavallaan se, että maksettujen maksujen suurus näkyy eläkkeessä.  Tämä on periaatteena kannustava, mutta toteutuuko se lopulta?

Muutoksissa on huomioitava, että järjestelmä ei kykene rahoittamaan kaikille kaikkea hyvää, vaan sillä on rajansa. Mikä on oikeudenmukainen tapa?  Eläkeuudistuksissa on tapana, että nuoremmat ikäluokat tulevat heikommin kohdelluiksi.

Mitä jos eläkejärjestelmässä olisikin tulevaisuudessa takaisinmaksuperiaate niin, että eläkettä saisi laskennallisen summan maksimissaan tietyn ajanjakson, esimerkiksi 15-20 vuotta?  Tämän jälkeen astuisi voimaan eläkekatto, joka laskisi korkeampia eläkkeitä tietyn laskennallisen rajan alle, tai tietyn summan ylittäviä eläkkeitä leikattaisiin tietyllä lasketulla prosentilla.  Nykyjärjestelmässähän elinajanodotemalli tekee tavallaan leikkurin kaikille, etupainotteisesti.

Koska eliniän odote määrittää tietyn oletetun ajan, jonka henkilö saa eläkettä, voidaan siitä laskea se määrä, jonka henkilön on laskettu saavan eläketuloa. Oikeassa elämässä osa saa selvästi vähemmän, osa selvästi enemmän.

Yksinkertaistetulla esimerkkilaskutoimituksella 20 vuotta 1500 €:n kk-eläkettä saavalla se olisi 360 000 € ja 3000 € saavalla 720 000 €.  6000 € kuukausieläkkeellä summa on jo 1,44 miljoonaa. Jos esimerkin korkeinta eläkettä saava saakin eläkettään 30 vuotta, mutta pienintä saava sen 10 vuotta, ei järjestelmä ole kohdellutkaan näitä tuloluokkia tai henkilöitä kovin tasa-arvoisesti.

Olisiko syytä selvittää uudistuksia tehdessä keskimääräinen tasa-arvoisuus siinä, miten eri tuloryhmät maksavat ja miten vastaavasti saavat eläkkeitä takaisin? Asia on ajankohtainen, koska seuraavalla eduskuntakaudella muutoksia tullaan todennäköisesti tekemään.

Nykyisiä myönnettyjä eläkkeitä uudistuksilla ei muuteta, mutta tulevia ehkä kyllä. Nyt puhutaan yhtenä vaihtoehtona eläkemaksujen nostamista.  Se lisää työn sivukuluja ja/tai leikkaa työstä käteen jäävää rahaa.  Eläkekatto tulisi olla sellainen, ettei se tietenkään leikkaisi tavanomaisia eläkkeitä.  Kuitenkin suuria eläkkeitäkin saadaan, tällä tarkoitan useamman tuhannen euron kuukausieläkkeitä (4000-5000€/kk tai enemmän).

Ennemmin jäisin esimerkiksi 64-65 vuotiaana eläkkeelle, jos elää saan, kuin koittaisin kitkutella työelämässä 70-vuotiaaksi. Se lisää todennäköisyyttä saada ns. ”Hyviä vuosia”, mutta kaikki on tietenkin tässä mielessä lopulta ”korkeamman kädessä”.