Latausinfra verorahoilla?

Iltalehti uutisoi BMW:n tuovan vetyautomallinsa testiradoille (IL 12.9.2021). Jo aiemmin on useastikin uutisoitu Toyotan ja Kia/Hyundain kehitystyöstä ja jo myynnissä olevista malleista.  Ne ovat kehittäneet vetyautoja käytännössö koko 2000-luvun.

Lyhyesti vetyauto on sähköauto, jossa ei tarvita akkua, vaan polttokenno tuottaa ajoon tarvittavan sähkön tankatun vedyn avulla. Tankkaus tapahtuu minuuteissa, eli vähän vastaavasti kuin nykyisten polttomoottoriautojen.

Tällä hetkellä hybridit ja ladattavat sähköautot ovat uuden päästöttömän tekniikan kärjessä kuluttajatuotteina. Mutta ovatko ne kovin ”lopullisia” ?

Suomessa keskustellaan latausinfran rakentamisesta.  Tähän halutaan ja myös käytetään veroeuroja.  On myös keskusteltu sähkön riittävyydestä ja etenkin sähköverkoston riittävyydestä ja teknisestä kunnosta.

Suomessa ei päätetä sitä mikä teknologia ikäänkuin ”voittaa”.  Me tulemme käyttämään tulevaisuudessa hyvin pitkälle sitä autokantaa mikä maailmanmarkkinoilla valikoituu. Varmasti tulee olemaan päällekkäisiäkin tekniikoita kuten itse asiassa nytkin, mutta kun puhutaan maailman autokannasta tulee miettiä mikä on se jolla todennäköisesti vallataan markkinat.

Jos epäillään Suomen sähköverkon ja sähkön riittävyyttä, mitä se sitten on monissa väkirikkaissa maissa?  Suomesa mm. ”Sähkölämmityshistorian” johdosta verkosto on täällä verrattain ”tukevaa”.  Toki latausmäärien kasvessa täälläkin ongelmakohtia tulee löytymään, erityisesti talviajan pimeän ja kylmän aikaan.  Tieliikenteessä käytettävä energiamäärä on itse asiassa aika valtava eikä sen sähköverkkoon siirtäminen aivan tuosta käy. Mutta mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi USA:n isoissa kaupungeissa, tai esimerkiksi Intiassa?

Öljypohjaisia polttoaineita jaellaan markkinaehtoisesti syntyneen verkoston kautta. On huomioitava että latausinfran rakentamisessa voidaan ikäänkuin kilpailla näitä yksityisiä toimijoita vastaan, joiden avulla kuitenkin kerätään vielä mittavat verotuotot.

Sähköautoilu on tällä hetkellä melko erityisessä asemassa. Ostaessa ei juuri veroteta ja hankitatukiakin jaetaan, eikä polttoaineveroilla tarvitse osallistua teiden kunnossapitoon (2019 polttoainevero + alv n. 3,8 Mrd) jne.  Lisäksi yhteiskunta rakentaa tankkausinfraa esimerkkinä mm. Taloyhtiöt, joille ARA:n avustus voi olla jopa 50%.  Eipä monelle varmaan tulisi mieleen vaatia taloyhtiön parkkipaikalle bensan jakelua.

Tukirahoista puhuttaessa on tietenkin hyvä huomata että ainahan ne on myös pois valtion budjetista, jossa on muitakin menokohteita.

Tuon latausinfran rakentamisessa veroeuroin on kuitenkin syytä käyttää harkintaa.   Ensinnäkin kuinka paljon pitää sekaantua markkinoihin ja toisaalta jos esimerkiksi valtaosa autoista onkin 10-15-20 vuoden kuluessa vetypolttoaineella toimivia, latausinfra on niiden osalta tarpeeton, mutta taas vedyn tankkausverkostoa tarvitaan.

Muuttuva tekniikka kyllä huolehtii autoilun päästöjen putoamisesta.  Latausinfraa tulee tarvittaessa sähköautoilun myötä, ja Teslahan tässä on esimerkkiä näyttänyt. Tärkeintä olisi panostaa uudemman tekniikan käyttöönottoon, markkinoiden avulla kyllä hoituu yleensä loput, jos niiden vaan annetaan toimia.  Uudemmat polttomoottoriautotkin kuluttavat huomattavan vähän verrattuna vanhempiin.  En tässä siirtymävaiheessa ”unohtaisi” niitäkään keinona nopeisiin päästövähennyksiin.

 

+4
ArtoNurmi
Perussuomalaiset Pori

Kaupunginvaltuutettu
Sähkö - ja automaatiotekniikan insinööri
Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta pitkään jo kiinnostunut, mutta vasta vuonna 2012 kuntavaaleissa poliittisesti aktivoitunut perheenisä. Tykkään pohtia asioita, joskus vähän kriittisestikin, mutta se johtuu yleensä realismin kaipuusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu