Selittelyä kyselytunnilla

Ehdein seurata kyselytuntia pitkästä aikaa.  Hieman mietityttää miksi hallituksen vastauksissa, erityisesti pääministerin osalta, selitetään asioita ihan kuin olisi juuri hoksattu vaikkapa talouden aivan perusasioita.

Kukapa tuolla istuntosalissa ei tietäisi, että palkankorotusten kierre voisi aiheuttaa vientiteollisuuden kilpailukykyvyn laskua?  Samassa puheenvuorossa pääministeri kyllä ehti kehumaan julkisen selktorin palkankorotuksia (ristiriita?) .

Kukapa salissa ei tietäisi että hintojen kova nousu on ongelma ja aiheuttaa kansalaisille haasteita?  Siis kenelle tämä tarvitsee kertoa?

Samalla kun kysytään että kun on yli vuosi tai jotain kuultu ”olemme huolissaan” että mitä nyt tehdään, niin vastauksessa todetaan ”vihreän siirtymän etenevän mutta se ei ole nopea tie”.

Todetaan myös että tarvitaan yleiseurooppalaisia ratkausuja. Useat euroopan maat ovat kyenneet esimerkiksi tekemään nopeasti väliaikaisen polttoaineveron laskun.  Pumppuhintoja on kyetty laskemaan kymmeniä senttejä.  Tällöin ne, joihin energian hinnan nousu suoraan kohdentuu, ovat saaneet helpotusta.

Suomen hallituksessa ilmeisesti katsotaan tämän olevan epäoikeudenmukaista. Siis sen että vaikka se aamulla 30km työmatkalle sillä kymmenvuotilaalla autollaan lähtevä lähihoitaja saisi vähän helpotusta rajusti kohonneeseen polttoaineen hintaan.  Oikeudenmukaista siis nousseiden energian hintojen aikana onkin se että tämä lähihoitaja maksaa koventuneen hinnan työmatkastaan, mutta kaupunkikeskustassa asuva toimeentulotukisaaja saa jonkun lisätuen polttoainehintojen takia.

Onkohan tällä hallituksella mitään velvollisuutta koskien budjetin tasapainoa?  Ajatella siis edes pikkuriikkisen seuraavan hallituksen käteen jäävää valtiontaloutta.  Se ottaa nyt nousuaikana tänä vuonna pelkästään 8-9 miljardia velkaa, ja käyttäytyy kuin mitä vaan ratkaisuja voidaan tehdä (kuten vähentää tuloja vähentämättä menoja).  Yhteensä velkaa on tullut nopeasti kymmeniä miljardeja ja on tehty suuresti julkisia menoja lisääviä ratkaisuja.

Työllisyysasteen nouseminen on yleiseurooppalainen ilmiö, ja johtuu kovasta eläköitymisestä (väestön vanheneminen) osaltaan, pandemian jälkeisen elpymisen sekä tukipakettipolitiikan eli valtaisan velkaelvytyksen tuomasta talouden kasvusta.   Hallituksen työllisyystoimilla ei ole siihen juuri vaikutusta, nehän eivät ole edes juuri alkaneetkaan, niin että tilastoihin ehtisivät. Aktiivimalli kakkonen eli haukutun ykkösen ”kopio” vasta alkoi juuri… Työllisyysasteen noususta iso osa selittyy myös lisääntyneellä osa-aikatyöllä.