Velka kasvaa ja verot nousee?

Eri medioista on voinut seurata eduskunnassa käytyä talouskeskustelua. Siinä oppositio on käynyt edelleen rajusti velkaantuvan valtiontalouden ”kimppuun” .

Hallitus taas penää oppositiolta leikkauslistaa.  Tämä on sinänsä vähän epäreilua, koska valtion talousarviot laaditaan pääosin viranhaltijoiden voimin niin että raamitukset ja suuntaviivat tulee poliittisilta päättäjiltä.  Ei poliitikkojen tehtävä ole käydä paksua budjettikirjaa ikäänkuin rivi riviltä läpi yksityiskohtaisesti ja käydä budjettikokonaisuudesta huutokauppaa eduskuntatalon istuntosalissa.

Hallituksella on avustajajoukon lisäksi apunaan ministeriöt joiden virkatyönä paksu budjettikirjakin käytännössä syntyy. Talousarvio on siis ennenkaikkea hallituksen vastuulla.  Jos se on sallinut lähes 7 miljardin alijäämään, hallituksen ohjauksessa se sitten syntyy.  Oppositio ei siitä vastaa.

Suurempi huolenaihe kuin yksittäisen vuoden velkaantuminen on pysyvien menojen lisääminen, vaikka toki n. 30 miljardin velanotto lyhyessä ajassa onkin ”melkoista menoa” .  Pysyviä menoja on nyt lisätty siitä huolimatta että taloushaaste on ollut ilmiselvä jo ennen koronaa.  Yhtenä elementtinä voi mainita hyvinvointialueiden rahoituksen eli ns. Sote-ratkaisun. Tehtyä ratkaisua on moitittu jopa kustannuksia lisääväksi, vaikka koko SoTe-ratkaisun tausta on ollut nimenomaan se että kustannuksien kasvua kyettäisiin leikkaamaan.

On lisäksi tullut mm. oppivelvollisuuden lisäämistä, hoitajamitoitusta, kehitusavun kasvattamista, ilmastotoimien rahoittamista ym.  Lukuisia, monia ihan periaatteessa kannatettaviakin asioita on tehty ikäänkuin ajattelematta miten ne rahoitetaan jatkossakin.   Kaikesta tehdään koko ajan kalliimpaa.

Mistä siis rahat jatkossa? Tänään olemme saaneet kuulla ruoan hintaa uhkaavista korotuksista ja varoitellaan kuinka sähkön ja muun energian hintaa uhkaa rajusti nousta.   Tämä lisää ihmisten taloudellista ahdinkoa ja vähentää myös mahdollisuutta nostaa veroja, vaikka kulutusverojen tuotto voi hinnannousun myötä hieman noustakin.

Suunta näyttää siltä että velka kasvaa ja verot nousee tavalla tai toisella.  Lopputulemana on tällöin köyhtyvä kansa.  Kun Suomeen puuhataan maakuntaveron kaltaista elementtiä (hyvinvointialue), myös EU-tasolla puuhataan verotuksesta ratkaisua yhteisön rahantarpeeseen.  Nythän meillä on käytännössä jo sovitty velkaa eu-tasollakin.  Tukipaketin tulopuoli virtaa 2-3 vuotta, mutta maksupuoli on sitten joskus 2027 alkaen.

Kun hallitus on arvioinut että velkaa kasvaa 2025 mennessä vielä toiset 30 miljardia lähes 170 miljardiin, voi toivoa ettei tähän soppaan astu korkojen nousu.  Kun menoja lisätään alijäämäisellä (talouskasvun) aikakaudella voi kysyä onko velkavetoisesta budjetista tulossa ”uusi normaali” ? Joskus velkaa on ikäänkuin pakko ottaa, mutta onko tämä enää kokonaisuudessaaan sitä?  Korona ei ole kokonaan selittänyt edes viime vuoden velkaantumista.

 

 

 

 

 

 

+3
ArtoNurmi
Perussuomalaiset Pori

Kaupunginvaltuutettu
Sähkö - ja automaatiotekniikan insinööri
Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta pitkään jo kiinnostunut, mutta vasta vuonna 2012 kuntavaaleissa poliittisesti aktivoitunut perheenisä. Tykkään pohtia asioita, joskus vähän kriittisestikin, mutta se johtuu yleensä realismin kaipuusta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu