Muistutus kylmästä
Monet Euroopan maiden kansalaiset tulivat yllätetyiksi Venäjän ja Ukrainan kaasukiistan johdosta. Osa on joutunut jopa värjöttelemään kylmässä talvipakkasella ja osassa maista on jouduttu rajoittamaan teollisuuden kaasunkäyttöä.
Muistutus kylmästä tuli opettamaan myös Euroopan suurille maille omavaraisen energiatuotannon tärkeyden. Nyt maksetaan hintaa siitä, että ei ole ollut poliittista rohkeutta rakentaa uusia ydinvoimaloita ja siten turvata omaa energiantuotantoa.
Kaasukriisi on selkeästi osoittanut Euroopan Unionin maiden riippuvuuden itäkaasusta. Oli vika sitten kaasuntoimittajassa tai välikäsissä, niin haavoittuvia joka tapauksessa ollaan. Maailman energiavarat ovat pääosin poliittisesti epävakaiden tai epädemokraattisesti johdettujen valtioiden hallussa.
Euroopan Unioni ei voi rakentaa omaa tulevaisuuttaan energiariippuvuuteen näistä maista. Onneksi Suomessa on jo herätty ruususen unesta, kun omavaraisuutta parannettaan investoimalla ydin-, bionergia- ja tuulivoimaan. Vielä tarvitaan päätökset uusista vesivoimahankkeista, jotta energian kustannukset pysyvät kurissa. Pääasia on kuitenkin se, että energiansaatavuus turvataan.
http://www.markusreed.julkaisee.fi kommentoi:
Siinä tulikin iso kentällinen asiaa, jonka ruotimisessa menisi varmaan muutama päivä, mutta yritetään selvitä vähemmällä.
En ole kaikilta osin asiantuntija, mutta uskon kuitenkin olevani joiltakin osin taas sitäkin enemmän, joka asia selviää sinulle, kun luet ”Loppuraportin” ja ”Kaksi jatkoraporttia” sivuiltani.
Uskon, että teollisessa maailmassa on nähty nyt huippulukemat koskien sähkön kulutusta.
Siksi pitää olla harkitseva, miten paljon syöksyy sitä ydinvoimaa, edes suunnitelmissa, kaavailemaan.
Sen lisäksi parhailta populisteilta on jo unohtunut se 38 % uusiutuvan energian osuutena vuonna 2020.
Vanhempia ydinvoimayksiköitä tosin pitää ilmeisesti piakkoin ryhtyä uusimaan, niiden tullessa käyttöikänsä päähän.
Tuulivoimasta puhuminen on kyllä jo populismin puolelle menemistä, jonkinlaisten ongelmien ratkaisijaehdokkaana. Harrastellahan sitä kyllä voi.
Pitää muistaa vielä hyvin tärkeä seikka, yltiöpäisesti ydinvoimaa lisäiltäessä. Monet teollisuuden valmistusprosessit vaativat lämpöä, ja sen tuottamiseen usein poltto on huomattavastikin helpompi ratkaisu kuin sähkö.
Itäkaasu ei varmaan ole EU:lle mikään suurenpi riski kuin monet muut vaihtoehdot, joita ei riskeiksi haluta edes mainita. Tämä jo vuosia jatkunut mielenkiintoinen yleismaailmallinen, ja selvästikin johdettu, venäjä vastainen ja sen uskottavuuden kyseenalaiseksi tekevä kampanja saisi muutamalla jämerällä sanalla jo loppua, jotta päästäisiin niihin oikeisiin töihin.
Gazprominkin omistajakunnasta löytyy tahoja ympäri maailman
50 %:n osalta ja uskoakseni ne ovat olleet tyytyväisiä. Tietyin välein Yhdysvallat on yrittänyt aiheuttaa uskon menetystä, uskollisen lakeijansa Ukrainan toimesta. Nyt alkaa senkin mahdollisuudet tähän tihulaistyöhön pienetä, kun erilaisia kaasun kuljetusreittejä valmistuu lisää.
Vaikka olisi kuinka hyvä tavaran toimittaja, niin asiakkaat sitten puolestaan tai välittäjät saattavat olla ongelmallisia.
Meidän kaasukuljetuksemme ei ole tietenkään uhattuna mitenkään.
Tässä yhteydessähän onkin tilaisuus kysyä sinulta, kaikkien ollessa kuulemassa, että mitä ajattelet tästä Pekkarisen ministeristön toiminnasta jo vuosien takaa, kun se hankki sen oudon lausahduksen joltakin konsultilta, että turve on hitaasti uusiutuvaa energiaa, vaikka EU:kaan ei yleisesti pidä sitä sellaisena, vaan fossiilina polttoaineena.
Ilmoita asiaton viesti