Työmatkat eivät saa tulla liian kalliiksi
Työn perässä liikkuminen kasvaa koko ajan. Työpaikan vaihtuminen
johtaa yhä havemmin asuinpaikan vaihtumiseen. Moni valitsee muuton
sijasta pidemmän työmatkan. Toisaalta maaseudulla asuminen houkuttelee,
jos työssäkäynti ei tule liian kalliiksi. Talouskasvulle dynaamiset
työmarkkinat ovat elinehto. Dynaamiset työmarkkinat taas ovat
mahdollisia vain jos työmatkaliikenne on sujuvaa ja kohtuuhintaista.
Viime aikoina tapetilla ovat olleet kilometrikorvaukset, joita
päätettiin leikata 7 prosentilla eli 70 miljoonalla eurolla osana
kehysriihen säästöpäätöksiä. Säästösumma ei ole ylivoimainen, mutta
esitetty tapa on saanut paljon liikkuvat myynnin ja markkinoinnin
ammattilaiset takajaloilleen. Se malli, jossa korvaus olisi
täysimääräinen 15000 kilometriin asti ja vain puolet sen jälkeen, on
kohtuuton paljon ajaville.
Eduskunnassa onkin noussut kova keskustelu aiheesta myös
hallituspuolueiden sisällä. Säästöpäätös ymmärretään, mutta ei
toteuttamistapaa. Hyväksyttävämpi ratkaisu olisi juustohöylämäinen 3
sentin leikkaus kaikilta kilometreiltä. Se myös ohjaisi julkisen
liikenteen käyttäjäksi niitä, joilla on siihen mahdollisuus. Tämä malli
ei myöskään rankaisi kohtuuttomasti niitä paljon ajavia, joilla ei ole
tosiasiallista vaihtoehtoa oman auton käyttämiselle.
Kilometrikorvausten kohtuullisen tason lisäksi on välttämätöntä pitää
kiinni työmatkavähennyksestä, jota nyt voi saada maksimissaan 7000
euroa vuodessa 600 euron omavastuulla. Nimenomaan työmatkavähennys
mahdollistaa asumisen maaseudulla tai pikkukaupunkissa, vaikka työ
sijaitseekin suuressa kaupungissa. Jos työmatkavähennystä leikattaisiin,
niin se johtaisi todelliseen keskittämiskehitykseen ja näivettäisi
maaseudun. Samalla asuntojen hinnat keskuskaupunkissa ja sen
välittömässä läheisyydessä edelleen nousisivat.
Erityisesti lapsiperheiden on usein tilaa saadakseen hakeuduttava
kehyskuntiin, pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle, jossa neliöitä ja
tonttimaata saa selvästi halevmmalla. Yhteiskunnan kokonaiskehityksen
kannalta tämä on ihan positiivista. Useimmille lapsille pienempi yhteisö
on sopivampi kasvupaikka. Samalla tämä ” maalle muutto” – liike
tasapainottaa alueellista kehitystä. Kyläkoulutkin säilyvät, jos
muuttajien myötä on lapsia riittävästi.
Ilmastomuutoksen torjunnan nimissä ollaan usein hyvinkin
fundamentaalisia syyllistämään maaseudulla asuvia. Hyvä on kuitenkin
muistaa, että maaseudulla asuvien hiilijalanjälki on liikennettä
lukuunottamatta kaikilla muilla sektorilla kaupunkilaista pienempi.
Liikenteen päästöihin puolestaan voidaan parhaiten vaikuttaa autojen
tekniikkaa kehittämällä ja suosimalla verotuksessa vähäpäästöisiä
autoja. Oma auto on maaseudulla ja pikkukaupunkeissa välttämättömyys,
eikä sen käyttämisestä siten pidä syyllistää.
Jatkossakinnon hyvin tärkeää pitää siitä kiinni, että työssäkäynti
kauempaakin on taloudellisesti kannattavaa. Työmatkavähennykseen
panostamalla tuemme sekä dynaamisia työmarkkinoita, että pidämme kurissa
asuntojen hintakehityksen. Samalla mahdollistuu maaseudulla tai
pikkukaupunkissa asuminen niille, joiden elämäntilanteeseen se sopii.
Kreikkaan upotetuilla rahoilla saisimme tiestönkin vielä kuntoon ilman supistuksia työmatkakorvauksista.
Ilmoita asiaton viesti
Tervetuloa blogikirjoittajien joukkoon!
Jopa km-korvauksia suurempi ongelma syntyy kunnossapidon laiminlyönneistä. Alempi tieverkko on rapautunut jo vuosien ajan. Nyt valmisteilla olevassa hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa todetaan, että ”alemman tieverkon kunnossapito joustaa”. Suomeksi se tarkoittaa sitä, että rapautuminen jatkuu ja alempi tieverkko jää lähes oman onnensa nojaan.
Muutaman vuoden kuluttua korjausvelka on niin suuri, että vajetta ei enää kyetä kuromaan umpeen. Samalla liian huonoon kuntoon menneen tieverkon kunnostaminen vaatii peruskorjauksen, joka maksaa paljon enemmän kuin normaali kunnossapito.
Olisi kansantalouden, veronmaksajien ja tienkäyttäjien etujen mukaista huolehtia myös alemmasta tieverkosta. Jos rahaa ei ole, niin silloin on järkevän taloudenpidon kannalta suotavaa toimia niin, että isot tieinvestoinnit jaksotetaan pidemmälle aikavälille. Näin siis saataisiin rahaa kunnossapitoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Viime aikoina tapetilla ovat olleet kilometrikorvaukset, joita päätettiin leikata 7 prosentilla eli 70 miljoonalla eurolla osana kehysriihen säästöpäätöksiä.”
Työnantaja vaatii, että työntekijän on hoidettava työnantajan töitä omalla autollaan. Tästä hän maksaa kilometrikorvausta, joka määritellään keskimääräisten kulujen mukaan. Miksi työnantaja ei vaadi työntekijää ajamaan talon autolla? Koska nykyinen käytäntö on ollut työnantajalle edullista nykyiselläkin kilometrikorvauksella. Nyt ollaan laskemassa työnantajan kuluja, ja maksajaksi laitetaan omalla autolla ajava työntekijä! Eduskunta hyväksyy työnantajan kulujen siirtämisen työntekijöiden maksettavaksi. Sama linja näkyy esim. eläkerahoituksessa.
Miksi eduskunta ei vaadi, että työntekijän niin halutessa, on työnantajan hommattava talon puolesta ajoneuvo työntekijälleen? Miksi kuluja ei korvata todellisten kulujen mukaan?
Kyseessä on sisäinen devalvaatio! Tätä ei sanota ääneen, eikä tämä jää tähän. Tarkkailkaa tulevia muutoksia arvon kansalaiset.
Mikäli Arto Satonen on oikeasti asiasta huolissaan, niin tarttis varmaan tehdä jotakin!
Ilmoita asiaton viesti
Myös työntekijän matkustusajan korvattavuus on jo pitkään ollut kyseenalaistettu, ainakin krakakauloilla. Ajat siis aamulla anivarhain omalla ”kokonaistyöajallasi” omaa autoasi asiakkaisiin hevonkuuseen ja takaisin jo kymppiuutisiin.
Me tienataan tällä. Eri asia vaan ketkä ”me”.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein, tuntipalkka laskee, mutta saammehan päivärahan (vielä). Kilometrikorvauksia kritisoivat voisivat kokeilla itse tuota ihanuutta vaikkapa yhden talven. Laskemalla kilometrikorvauksia samalla kehotetaan hankkimaan halvempi auto. Turvallisuus unohtuu, vaikka Kyllönen haluaa esim. ”turvavyölukon”.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin pääkaupunkiseudulla haluan ajaa sellaista politiikkaa, joka suosii toimivaa joukkoliikennettä ja ihmisten asumista nykyisten ja tulevien raideliikenneyhteyksien läheisyydessä. Syrjäseudulle tai kehyskuntiin voi toki muuttaa halvempien asuntojen toivossa, mutta hankalammat työmatkat ja palveluiden huonompi saavutettavuus ovat se hinta, mikä siitä pitää maksaa. Ei ole poissuljettua, etteikö lähimpinä vuosikymmeninä pääkaupunkiseudulle tulisi myös tietullit.
Yllä olevassa blogikirjoituksessa paistaa läpi näivettyvän pikkukaupungin äänestäjien kosiminen kunnallisvaaleja ajatellen ja jyrkkä poikkeaminen yleisemmästä hallituksen linjasta.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en hyväksy centinkään höylää. Talvisaikaan varsinkin pitkät työmatkat ovat jopa hengenvaarallisia pimeässä, kaikessa loskapaskakelissä pysy skarppina, älä pääse hengestäsi äläkä naapuriautoilijan hengestä.
Hmmm….Nyt jos ajatellaan että joku ihmisryhmä tekee töitä 3 e/tunti, niin maalla asuvahan voisi tietenkin jäädä talvisaikaan kotiin ja hoitaa työnsä ns. vuokrauksen kautta. Siis palkka juoksisi edelleenkin omalle tilille, mutta rengille joka työn hoitaa menisi siitä 3 ekua/h.
Hih 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida olla talousasiat vahvoilla Eduskunnassa ?
Auton kiinteät kulut eivät muutu ajokm mukana eli kulut alenevat lineaarisesti ajokm kasvaessa.
Juustohöylä on yhtä epäoikeudenmukainen kuin tuo 15000km jälkeen tapahtuva alenema. Juustohöylä kohtelee kaltoin vähän ajavia
Oikeudenmukaisin olisi lineaarisesti alenava korvaus.
Koska sellainen on varmaan vaikea tehdä niin korvaus voisi aleta esim portaittain 5000 km portaissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeudenmukaisin olisi lineaarisesti alenava korvaus.”
Oikeudenmukaisin olisi korvaus todellisia kuluja vastaan. Miten siinä huomioitaisiin esim. auton arvon aleneminen, on minulle kyllä hepreaa. Nykyinen järjestelmä, jossa lasketaan keskimääräiset kulut, ovat minusta ihan hyvä ratkaisu. Vertailupohjaa voisi laajentaa, jotta todelliset kulut tulisivat paremmin huomioiduiksi. Uskon, että tällöin kilometrikorvaukset kasvaisivat.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen malli ei ole oikeudenmukainen, vähän ajavat kärsivät ja paljon ajavat hyötyvät.
Arvon alenema huomioidaan samoin kuin muissakin investointitavaroissa eli poistoina.
Ilmoita asiaton viesti
Satonen on pihalla tavallisten ihmisten elämästä kuin lumiukko.
Eivät ihmiset asu maaseudulla vaan taajamissa.Mutta muualla kuin Pääkaupunkiseudulla asunnon ja tontin saa kohtuuhintaan keskustan läheltäkin.Esim tyttäreni rakensi talon n kolmen km päähän kaupungin keskustasta ja sai tontin alle 10000 euron .
Talo tontteineen maksoi 130000 .
Suomi on harvaan asuttu maa ja asukasmäärä sopisi n 70×70 km alueelle omakotitaloihin 1000 m2 tonteilla. Ja vieläpuolet jäisi muuhun käyttöön.
Pääkaupunkiseudun asumiskulut johtuvat korruptiosta
Ilmoita asiaton viesti
Nykyinen malli ei ole oikeudenmukainen, vähän ajavat kärsivät ja paljon ajavat hyötyvät.”
Voisitko perustella.
Ilmoita asiaton viesti