Talouteen mallia Ruotsista ja Saksasta

Talouspoliittinen keskustelu pyörii euron ja Euroopan taloudellisen kriisin ympärillä. Vientivetoiselle Suomelle toimiva valuuttaunioni ja kysynnän takaava taloudellinen kehitys Euroopassa ovat tärkeitä asioita, ja niiden puolesta kannattaa ponnistella. Meidän on kuitenkin selviydyttävä myös silloin, kun Eurooppa ui sakeissa vesissä. Juuri nyt onkin aika panostaa omaan kilpailukykyyn.

Vuosia jatkuneen taloudellisen epävarmuuden aikana parhaiten Euroopan maista ovat selviytyneet Saksa ja Ruotsi, koska ne ovat tehneet oikeita kilpailukykyä vahvistaneita uudistuksia. Ruotsin työmarkkinauudistus palautti ahkeruuden kunnioittamisen, ja sen jälkeen työllisyysaste on ollut 4-5 prosenttiyksikköä Suomea korkeampi. Samalla työllisyysasteella Suomessa olisi 100 000 ihmistä enemmän töissä kuin nyt.

Ruotsin lääkkeet olivat yksinkertaiset. Ansiosidonnainen työttömyysturva porrastettiin, sairauspoissaoloihin sisällytettiin yhden päivän omavastuu, nuorille hyväksyttiin alemmat alkupalkat ja työvoimapoliittista koulutusta tehostettiin. Tulokset kertovat puolestaan. Kun nuoret saadaan työmarkkinoille, niin myös syrjäytymisen riski poistuu.

Saksan valttina on ollut maltillinen palkkapolitiikka ja tuottavuuden jatkuva kehittäminen työnantajien ja työntekijöiden välisellä yhteistyöllä. Suomessakin on tähän pyritty. Oikeaan suuntaan on menty, mutta askeleet ovat olleet riittämättömiä.

Suomen vienti oli viime vuonna ensimmäisen kerran tuontia alempi sitten syvimmän lamavuoden 1993.

Energiaveroleikkuri pelasti hetkellisesti metsäteollisuuden kilpailukyvyn, mutta rikkidirektiivi uhkaa heikentää koko vientisektoria 2015. Yritysverotuksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä, jotta yritysten ulosliputus Suomesta Viroon, Ruotsiin ja muihin vetovoimaisiin maihin loppuu.

Viennissä on edelleen suuria mahdollisuuksia. Vientimaidemme kärkijoukossa ovat läntisen maailman maat Ruotsi, Saksa, Alankomaat, USA ja Iso-Britannia. Vahvin kasvupotentiaali on kuitenkin Venäjällä, Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa ja muissa nousevissa talouksissa. Näiden maiden kanssa me emme voi kilpailla kustannustasossa, mutta voimme myydä sinne osaamistamme. Tässäkin voimme ottaa oppia Ruotsista, joka on jo pitkään ollut vahva Etelä- Amerikassa ja on saanut suuria investointeja myös Kiinasta.

Takavuosina Suomen viennillä oli neljä tukijalkaa: metsä, metalli, kemia ja Nokia-vetoinen ICT-sektori. Kun näistä nyt ainakin yksi horjuu, niin uutta tarvitaan tilalle. Peliteollisuus on nostanut vahvasti päätään, vaikka palveluvienti pääosin koostuukin myytyjen koneiden ja laitteiden palvelusopimuksista.

Uusiakin aloja pitäisi avata viennille. Esimerkiksi suomalaiselle koulutukselle ja terveydenhoidolle on olemassa maailmalla kysyntää ja maksukykyisiä asiakkaita, kun vain itse opimme myymään.

Nyt on jo kiire tehdä niitä poliittisia uudistuksia, jolla vientisektorin menestys ja työllisyys turvataan myös vaikeina aikoina.