Työ etusijalle

Vuonna 1987 Suomessa asui 4,9 miljoonaa ihmistä ja töissä oli 2,3 miljoonaa ihmistä. Tällä hetkellä Suomessa asuu 5,4 miljoonaa ihmistä ja töissä on edelleen 2,3 miljoonaa ihmistä. Huoltosuhteemme on siis heikentynyt merkittävästi ja samaan aikaan hoitotarve on kasvanut.

Parasta aikaa eduskunnassa väännetään kaikkien puolueiden yhteisesti ajamaa sote-uudistusta, jolla pyritään toteuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelut nykyistä kustannustehokkaammin laadusta tinkimättä. Käytännössä ollaan tekemässä maakuntamallia, jossa yhdistettäisiin erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito ja sosiaalitoimi keskenään. Ideana on saada hoitoketjut mahdollisimman toimiviksi. Vielä on liian aikaista sanoa ehtiikö tämä eduskunta ratkaista asian, jossa on myös perustuslaillisia ongelmia.

Julkisten palveluiden tehostaminen ja yksityisten palveluiden hyödyntäminen ovat tärkeitä asioita. Onnistuneella reformilla voidaan hillitä kustannusten nousua, mikä on tärkeää kuntien talouden kannalta. Koko Suomen hyvinvointiyhteiskuntaan ei kuitenkaan näillä reformilla pelasteta, vaan se edellyttää suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamista.

Suomalaisten työllisyysaste on nyt 67,4 prosenttia. Suomeksi sanottuna siis kaksi kolmesta työikäisestä ja työkykyisenä on töissä. Ruotsissa työllisyysaste liikkuu 73-74 prosentin hujakoilla eli siellä töissä on kolme neljästä ja talous tasapainossa. Yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteeseen tuo julkiseen talouteen 1,5 miljardia lisää. Jos Suomi saa nostettua työllisyysasteen 75 prosenttiin ja painettua työttömyyden 5 prosenttiin, niin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut on pelastettu. Tuli sote nyt tai koska tahansa.

Suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen edellyttää maltillisen tulosopimuksen jatkoa, johon kytketään tuloveron kevennykset. Se edellyttää myös tehokkaan työajan pidentämistä, jotta olemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä yksikkötyökustannuksissa. Se edellyttää lisäksi sosiaaliturvan uudistamista siten, että työnteko on aina kannattavaa ja myös sitä, että erityisesti nuorten työllistäminen on nykyistä kannattavampaa. Ja se edellyttää sitä, että yhä useampi kykenee elättämään itsensä yksinyrittäjänä myymällä omaa osaamistaan.

Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa unohtuu liian usein se, että hyviä palveluita voidaan taata kansalaisille vain, jos niiden rahoitus on kunnossa. Jokainen ehdokas haluaa taata ilmaisen koulutuksen, hyvän terveydenhoidon ja arvokkaan vanhuuden. Niin pitääkin, mutta hyvin harva kertoo miten aikoo ne palvelut rahoittaa, kun velkaantumisen tie on kuljettu loppuun. Helppoja keinoja ei ole. Siksi työ on asetettava etusijalle.