Onko maallamme malttia vaurastua
Urho Kekkonen puolusti tällä teemalla aikoinaan suuria teollisuusinvestointeja Pohjois-Suomeen 50-luvun alussa, jolloin Suomen talous oli kriittisessä tilassa. Kekkosen ajatuksena oli, että jos maltetaan investoida ja odottaa sen hedelmiä, niin elintaso myöhemmin kohoaa huomattavasti korkeammalle kuin, jos kaikki pelivara käytetään heti.
Tämä poliittinen viisaus on hyvä muistaa tänä keväänä, kun vientivetoinen Suomi on taantumassa, jota vielä pitkittää vientimme rakenteen painottuminen investointihyödykkeisiin. Kansainvälinen taantuma ei ole poistanut globalisaatiota, vaan kiihdyttänyt sitä.
Uusi työmarkkinakierros lähti jo lupaavasti liikkeelle teknologiateollisuuden ja metallin välisellä sopimuksella, johon YTN lähti mukaan. Valitettavasti sen jälkeen otsikoissa eivät ole olleet uudet sopimukset, vaan työsuhderiidat ja laittomat lakot.
Matkalaukkukiista on aiheuttanut jo miljoonavahingot Finnairille, sekä Suomen kansainväliselle maineelle. Taitamattomasti on toimittu molemmin puolin pöytää. Onneksi omistajaohjausministeri Jyri Häkämies vihelsi pelin poikki ja Juhani Salonius sai sovun aikaan. Laukkukiistassa ei ole kyse pienestä asiasta. Jos Finnairin maine Aasian lentojen toimijana menee kansainvälisten asiakkaiden silmissä, niin Finnair taantuu pieneksi kansalliseksi lentoyhtiöksi ja silloin työpaikka menee alta monelta muultakin, kuin laukun järjestelijöiltä.
Matkalaukkukiistan ensimmäisessä vaiheessa 6,7 miljoonan euron vahingot aiheuttanut laiton työnseisaus johti 13 000 euron hyvityssakkoihin. Toimihenkilöunioni puolestaan on tuomittu jo ainakin yhdeksän kertaa laittomista työtaiteluista DNA-kiistassa ja liitto ilmoitti lakkojen jatkuvan edelleen, eli sakkojen kokonaissumma on noussut tähän mennessä (20.1.2010) jo yli 140 000 euroon.
Vaikka harvoin onkin yhden vika, kun kaksi tappelee, nämä esimerkit pakottavat harkitsemaan lakkosakkokäytännön muuttamista yleiseen pohjoismaiseen tapaan, jossa hyvityssakon lisäksi voidaan määrätä vahingonkorvaus, joka on jossakin suhteessa laittoman työtaistelun aiheuttamiin menetyksiin. Nykyinen lakkosakkotaso on niin pieni, että se ei estä ainuttakaan laitonta työtaistelua oli siten kyse mistä tahansa.
Julkisen sektorin työmarkkinatilanne on kevään neuvotteluissa vieläkin vaikeampi kuin yksityisen sektorin. TEHY-korotusten maksaminen myös TEHY:n ulkopuolella samaa työtä tekeville on ilman muuta oikein. On myös totta, että sairaanhoitajat eivät ole ainoa palkkakuoppaan jäänyt koulutettu naisvaltainen ala ja aitoja paineita muita aloja korkeampaan korotukseen on edelleen.
Samaan aikaan kuntien talous on poikkeuksellisen vaikea ja henkilöstömenot muodostavat valtaosan kuntien menoista. Lopputulos on helposti se, että isot korotukset vain lisäävät lomauttamispaineita, jolloin luu jää kasvavina työpaineina työntekijän käteen. Sen vuoksi pitkät sopimukset, jossa isommat korotukset painottuvat viimeisille vuosille olisivat tässä tilanteessa kaikkien etu.
Tuskin Tehy-korotusten maksaminen muihin liittoihin kuuluville tehykelpoisille paljokaan maksaa sen verran vähän tällaisia on ja hekin enimmäkseen sopijajärjestöihin järjestäytymättömiä. Kyllä tämä maksuvelvoite on työmarkkinoita tuntevien tiedossa ollut eli se ei ole yllätys.
Sen sijaan rahan löytäminen palkkakuopan täyttämiseen muille kunnan koulutetuille naisille taitaa muodostua pitkäksi prosessiksi, joka ei onnistu ihan yhdellä sopimuksella. Olenkaan se ei onnistu tasakorotuksin kaikille ryhmille. Ehkäpä kannattaisi ottaa, joku pieni ryhmä ja jatkaa siten kuopan tasoittamista.
Tosin epäilen, ettei se nykyisenkaltaisessa neuvottelujärjestelmässä onnistu. Lasku tästä kierroksesta maksetaan lomautuksilla ja väen supistuksilla. Tosin odotettavissa oleva poistuma eläkkeelle ehkä osittain korvaa irtisanomisilta.
Ilmoita asiaton viesti
Koskahan nähdään se tilanne, että kokkeli vaatii työnantajilta ja maajusseilta joustoja? Ei koskaan? Vanha kunnon lahtarihenki elää ja voi hyvin.
Ilmoita asiaton viesti
No kyllä hallituksen lähipiiri ainakin vaurastuu: yli tuhat miljoonaa kuukaudessa uutta velkaa; rahat pöhöhallintoon ja muutenkin raa’asti jakoon.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus jaksaa jauhaa tätä samaa levyä vuodesta toiseen!
Ilmoita asiaton viesti
Joopa joo, vai lakkosakkoja pitäisi nostaa. Kovaa ja raakaa on oikeistolainen politiikka. Ettekö te kokoomuslaiset ole jo tarpeeksi kurmuuttaneet ja nöyryyttäneet työtätekevää kansaa ja muita heikompiosaisia. Ek,n käskyläisinä te tietysti yritätte toteuttaa heidän kaikki toiveensa mitä he vain kehtaavat pyytää ja milloinkas porvareilla mitään häpyä on ollut kun työläistä on lyöty olan takaa.
Ilmoita asiaton viesti
On hienoa, että Arto Satonen ei kuulu minun vaalipiirini. Voisi jäädä Kokoomuksen äänestäminen väliin, jos pitäisi Arto Salosen eduskuntaan pääsemistä olla mukana varmistamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mee taas telkkuun munimaan ittes, kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
”TEHY-korotusten maksaminen myös TEHY:n ulkopuolella” – Jotain tässä on jäänyt epäselväksi.
Onko lain mukaan kiellettyä että julkisen sektorin työnantaja tekee työntekijän kanssa yksilöllisen työsopimuksen? Aiheuttaako jollekulle henkilölle tai ryhmälle maksettu korkeampi palkka velvoitteen maksaa korkeampaa palkkaa kaikille muillekin? Pitääkö kunnanjohtajan palkka nostaa sille tasolle mikä on korkein Suomessa maksettava palkka samalla tittelillä työskenteleville? Entä muut ammattiryhmät?
Yksityisellä puolelle erilaiset palkat ovat arkipäivää eikä ylärajoja tunneta. Rikkovatko työnantajat lakia, kun eivät nosta kaikkien palkkaa samalle tasolle kuin korkeimmin ansaitsevalla on?
Onko tilanne erilainen, jos työntekijä on liittoutunut toisten työntekijöiden kanssa vaatimaan keskenään samaa palkkaa? Eihän ammattiliittoon kuuluminen saa vaikuttaa suuntaan tai toiseen.
Ilmoita asiaton viesti
8# Kyllä se aiheuttaa, jos sopimus on yleissitova ja kysymys on palkanosista, joita työehtosopimuksella sovitaan. Nykyisin on käytössä runsaasti palkanosia, jotka ovat ns. työnantajarahaa, henkilökohtaisia palkanosia jne. nimitykset vaihtelevat.
Ilmoita asiaton viesti