Ruotsin ja Suomen globaalista kilpailukyvystä luoda työpaikkoja

Ruotsalaisessa taloushistoriassa tämä kevät muistetaan pitkään, kun Ruotsin teollisuuden symbolista Volvosta tuli osa kiinalaista Geely-konsernia. Myyjänä eivät tosin olleet ruotsalaiset, vaan amerikkalainen Ford-konserni, jolle Volvo oli jo aiemmin siirtynyt.

Ruotsalaisomistuksella ei siten ole ollut pitkään aikaan merkittävää roolia Volvossa, vaikka Volvo onkin yksin Ruotsin teollisuuden kivijaloista. Autoteollisuuden ja koko alan klusterin merkitys Ruotsille on edelleen erittäin suuri. Ennen taantumaa siitä sai leipänsä yli 200 000 ruotsalaista.

Volvo on iso toimija, mutta silti liian pieni toimiakseen maailmalla yksin. Volyymit eivät yksin mahdollista riittäviä panostuksia tuotekehitykseen. On myös avattava jalansijoja uusille markkinoille. Siksi uuden omistajan löytyminen Kiinasta ei ole yllätys.

Se kuitenkin osoittaa, että globaalilla bisneksellä ei ole isänmaata, vaan tuotantoa, tuotekehitystä ja markkinointia tehdään siinä osassa maailmaa, jossa se on kannattavinta. Ruotsin autoteollisuudelle omistajaa tärkeämpi onkin sen aito kilpailukyky. Jos ollaan kilpailukykyisiä, niin joku tulee ja panostaa. Jos ei olla kilpailukykyisiä, niin poistutaan vähin äänin markkinoilta.

Volvon tarina on hyvää oppia myös suomalaisille. Meilläkin on jo kokemusta mm. korealaisten omistamasta laivateollisuudesta. Loistoristeilijöitä ja monikäyttöjäänmurtajia tehdään edelleen Suomessa, koska meidän suhteellinen kilpailukyky on sillä alalla maailman paras. Jos tämän edun menetämme, niin tuotanto siirtyy muualle. Juuri sen vuoksi kilpailukyvystä on jatkuvasti pidettävä huoli.

Poliittisten päättäjien mahdollisuudet vaikuttaa kilpailukykyyn rajoittuvat taustalla oleviin asioihin. Julkista rahaa voidaan satsata koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sekä huolehtia kohtuuhintaisen energian saatavuudesta.

Kilpailukykyä voidaan myös tukea maltillisilla tuloratkaisuilla ja huolehtimalla siitä, että lakoilla ja muilla häiriötekijöillä ei vaaranneta toimitusvarmuutta. Paljon jää kuitenkin kunkin alan toimijoiden innovatiivisuuden, kyvykkyyden ja ahkeruuden varaan. Globaalissa tuotanto kilpailussa kansallisuudella ei enää ole väliä, vaan työt päätyvät niille, jotka omalla osaamisalueellaan ovat kustannustehokkaimpia.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole siirtymässä isoille kansainvälisille toimijoille. Samalla kun markkinat globaalisti keskittyvät, niin työtä jaetaan uudella tavalla eri alojen sisällä. Aina on tilaa pienille ja ketterille toimijoille. Sinne pieniin yrityksiin syntyvät myös uudet työpaikat.

Tässä globaalin kilpailun myrskyssä onkin huolehdittava siitä, että meillä on hyvä kasvualusta innovatiivisille, pienille yrityksille. Verkottumisen kautta se välillisesti parantaa myös isojen Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä ja pelastaa työpaikkoja.

artosatonen
Kokoomus Sastamala

Kansanedustaja Arto Satonen (kok)
Julkaisen valittuja - erityisesti työvoimaa ja taloutta koskevien - tekstejäni tässä Uuden Suomen blogissa.
Varsinainen blogini - jossa käsittelen myös muita aihepiiirejä - jatkaa edelleen omilla sivuillani osoitteessa www.satonen.fi/blogi.
Odotan innolla kommentteja ajatuksistani ja keskustelua eri paikoissa - ja totta kai myös rakentavaa kritiikkiä!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu