Kreikka on kuin ylivelkaantunut kuluttaja

Arkielämän kokemuksesta tiedämme, että rahoituslaitosten kanssa eivät joudu vaikeuksiin ne, jotka hoitavat taloutensa kunnolla. Sen sijaan ylivelkaantuneet joutuvat varmasti ongelmiin, eikä siitä selviä syyttämällä lainantajia, vaan laittamalla oman taloutensa kuntoon.

Itse asiassa Kreikan tilanne on täysin rinnastettavissa yksityistaloudessa ylivelkaantuneeseen kansalaiseen. Siis henkilöön, joka on ottanut liiallisia kulutusluottoja suhteessa omaan maksukykyynsä. Ylivelkaantumisen alkuvaiheessa lainarahaa saa enää vain riskisijoittajilta, jotka ottavat antamastaan rahasta riskin mukaisen koron.

Kun ylivelkaantuminen menee riittävän pitkälle, niin luotonsaanti loppuu ja edessä on ohjaus velkaneuvonnan kautta velkajärjestelyihin. Kreikka on nyt tässä vaiheessa. Muiden euromaiden sille antamaan lainaan sisältyy kovat ehdot, joilla lainan takaisin maksukyky on tarkoitus varmistaa. Jos Kreikka ei noudata vaadittavaa politiikkaa, niin sen luotonsaanti keskeytetään jo kesken prosessin.

Kreikan velkaantuneisuuden taustalla on se, että valtio on vuosikausia peräkkäin tehnyt alijäämäisiä budjetteja. On siis otettu syömävelkaa, aivan kuin yksittäinen kuluttaja kulutusluottoja. Lisäksi Kreikka on onnistunut tilastoja väärentämällä hämäämään todellisen tilanteensa, joka on ollut paljon kerrottuja lukuja huonompi.

Valtiontalous ei perusperiaatteiltaan eroa yksityistaloudesta. Velkaongelmaa ei ole, jos menot sovitetaan tulojen mukaan. Velkaa voidaan ottaa investointeihin, josta on myöhemmin odotettavissa velan kustannuksia suurempia tuloja. Sen sijaan syömävelkaa voidaan hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ottaa huonoina aikoina vain, jos sitä hyvinä aikoina Keynesin idean mukaisesti maksetaan takaisin.

Liian monessa valtiossa takaisinmaksu on unohtunut. Tavaksi on tullut, että huonoina aikoina otetaan lisää velkaa ja hyvinä aikoina tehdään tasapainossa olevia budjetteja. Tämä johtaa väistämättä ylivelkaantumiseen. Kreikan, Portugalin ja Espanjan esimerkit osoittavat, että nyt ollaan tultu velkaantumisen ylärajalle ja edessä on kivulias takaisinmaksun aika.

Suomi on velkaantumisen osalta luokan parhaita oppilaita. Silti mekin olemme jo nyt ottaneet uutta velkaa enemmän, kuin saimme aiempia lyhennettyä 15 hyvän vuoden aikana. Lisäksi osa velan maksusta on hoidettu valtion omaisuutta myymällä, ei aidoilla ylijäämillä.

EU:n uusien järjestelyjen on väitetty johtavan liittovaltiomaiseen Brysselistä ohjattavaan budjettikuriin. Tämä kuri koskee kuitenkin vain niitä maita, joiden talousasiat eivät ole kunnossa. Jos oma pesä on kunnossa, niin kukaan ei tule määräilemään. Jos talous on ylivelkaantunut, niin matokuuri tulee riippumatta siitä onko EU:ssa, EMU:ssa tai missä hyvänsä.

Ongelman ydin on, että monissa maissa on keinotekoisesti velkaantumalla pidetty yllä korkeampaa elintasoa kuin, minkä maan kilpailukyky mahdollistaisi. Toivottavasti tästä opitaan se, että arvostetaan niiden ihmisten työtä, jotka hyvinvoinnin tekevät. Ja sellaista politiikkaa, jossa taloudellinen kasvu asetetaan jakopolitiikan edelle.

artosatonen
Kokoomus Sastamala

Kansanedustaja Arto Satonen (kok)
Julkaisen valittuja - erityisesti työvoimaa ja taloutta koskevien - tekstejäni tässä Uuden Suomen blogissa.
Varsinainen blogini - jossa käsittelen myös muita aihepiiirejä - jatkaa edelleen omilla sivuillani osoitteessa www.satonen.fi/blogi.
Odotan innolla kommentteja ajatuksistani ja keskustelua eri paikoissa - ja totta kai myös rakentavaa kritiikkiä!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu