Kuljetusyrittäjän työajan rajaaminen on järjetöntä

Euroopan parlamentin direktiivitehtaasta paukahti todellinen paukku, kun parlamentti äänestyksen jälkeen päätti rajata kuljetusyrittäjän maksimityöajan 48 tuntiin viikossa. Tästä direktiiviehdotuksesta on väännetty kättä vuosia, ja Suomen eduskunnan kanta on ollut yksiselitteisesti se, että yrittäjän työajan rajaaminen lailla on vastoin yrittäjän vapautta. Lisäksi tällaista säännöstä on täysin mahdoton valvoa.

Liikenneturvallisuuden nimissä jo nyt rajoitetaan kaikkien ammattikuljettajien, niin työntekijöiden kuin yrittäjienkin ajo- ja lepoaikoja. Tämä onkin perusteltua, koska väsyneenä ei pidä liikenteessä ajaa.

Uusi direktiivi menee kuitenkin paljon pidemmälle. Sen mukaan kun työtunnit tulevat täyteen, kuljetusyrittäjä ei saa edes pestä tai huoltaa autoaan tai tehdä työhön liittyviä paperihommia. On ymmärrettävää, että kuljetusyrittäjät ovat nousseet takajaloilleen tällaisesta järjettömyydestä.

Yksi perusasia järkevälle lainsäädännölle on se, että lain noudattamista voidaan myös valvoa. Tässä tapauksessa se on täysin mahdotonta. Yksittäisen yrittäjän työhönsä käyttämää työaikaa ei voi mitenkään järkevästi valvoa. Valvonta nimittäin edellyttäisi sitä, että työsuojelutarkastaja seuraisi yrittäjän elämää vuorokauden ympäri, mikä ei todellakaan ole järkevää työsuojelutarkastajan ajankäyttöä.

Jos siis EU:n parlamentin päätös muuttuu Suomessa laiksi, sen noudattaminen jää käytännössä yrittäjän omantunnon varaan. Varmaa on se, että tällaisen lainsäädännön myötä heikennetään lakien yleisen kunnioittamisen moraalia. Jos lakia ei mielletä oikeudenmukaiseksi, sitä helposti rikotaan.

On ollut erikoista, että Suomessa poliittinen vasemmisto, vihreät mepit ja AKT ovat asettuneet direktiivin kannattajiksi. Ilmeisesti heidän tavoitteenaan on ajaa itsenäiset kuljetusyrittäjät alas ja koko kuljetusala isojen toimijoiden haltuun. Perustelut ovat jääneet epäselviksi. Varmasti kuljetusyrittäjät tekevät pitkää päivää, mutta sitä voivat tehdä myös kuljettajat. Ajo- ja lepoaikojen ulkopuolelle ei säädellä sitä, mitä kuljettaja tekee vapaa-aikanaan, minkä vuoksi on täysin kohtuutonta säädellä kuljetusyrittäjänkään ajankäyttöä varsinaisen ajon ja siihen liittyvän levon ulkopuolella.

EU:n direktiiviehdotus sopii myös huonosti ajankuvaan. Juuri nyt Euroopassa tarvitaan enemmän tehtyjä työtunteja, ei vähemmän. Logistiikan tehokkuudella on iso merkitys yritysten kilpailukyvylle ja siten koko Euroopan talouteen ja työllisyyteen. Tätä asiaa palvellaan hyvin heikosti sillä, että ryhdytään laittamaan rajoituksia yrittäjien käyttämälle työajalle.