Nokian menestys on koko Suomen asia, 15.9.2010

Tieto Nokian uuden toimitusjohtajan nimittämisestä nousi hetkessä ykkösuutiseksi Suomessa. Niin pitikin, sillä Nokian menestymisellä on suora yhteys koko Suomen menestykseen ja suomalaisten elintasoon. Nokia on todella suuri yritys Suomen kokoiseen maahan. Sen osuus bruttokansantuotteesta lasketaan prosentteina ja sen merkitys veronmaksajana on huomattava.

Nokialla on Suomessa 21600 työntekijää, joista 4000 Tampereella. Nokia on siten myös Pirkanmaalla suurin yksityinen työnantaja ja suurin yhteisöveron maksaja. Nokian työntekijöiden maksamilla veroilla ja ostovoimalla on suuri merkitys Tampereen lisäksi myös koko Pirkanmaalle. Esimerkiksi Vesilahdella asuu paljon Nokian työntekijöitä. Nokialaisia riittää myös Pirkanmaan reuna-alueille.

Nokian yhteys Tampereella ja muilla toimipaikoillaan toimiviin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin on sekin omaa luokkaansa merkitykseltään. Vuonna 2009 Nokian osuus Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenoista oli 37 prosenttia. Nokian ympärille on syntynyt klusteri, johon kuuluu suuri joukko pienempiä yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Monet pienempien yritysten avainhenkilöt ovat entisiä nokialaisia., joten Nokia toimii myös suomalaisena johtajakorkeakouluna.

Tämä kaikki edellä kuvattu on yleisesti tiedossa olevaa. Sen sijaan yleisesti ei tiedetä Nokian todellista vaikutusta suomalaisten hyvinvointipalveluihin. Ei varsinkaan niillä paikkakunnilla, joissa Nokia ei toimi. Tähän asiaan saadaan mittasuhteet, kun katsotaan Nokian maksamia veroja. Viime vuonna Nokia yhtiönä maksoi veroa Suomen valtiolle 100 miljoonaa euroa, mikä oli 2,6 prosenttia kaikista yritysveroista. Huippuvuotena 2000 Nokia maksoi jopa viidenneksen kaikista yritysverotuloista. Kaikkiaan Nokia maksoi vuosina 2001-2008 10,9 miljardia euroja veroja, kun mukaan lasketaan sekä yrityksen maksamat verot, että palkansaajien maksamat verot ja sosiaaliturvamaksut.

Verontasausjärjestelmän kautta Nokian ja muiden suuryritysten ja niiden työntekijöiden maksamat verot kiertyvät myös niihin kuntiin, joissa isot yritykset eivät sijaitse. Verontasauksen ideana on , että jokaisella kunnalla on käytössään vähintään 90% maan keskiarvoisesta verokertymästä. Kun Sastamalassa väestön ikärakenteen ja tulotason vuoksi verotulokertymä on neljänneksen maan keskiarvoa alhaisempi saamme väliin jäävän erotuksen verotulontasauksena. Tämä tasaus on suurimmillaan ollut lähes 11 miljoonaa vuodessa ja olemme maan toiseksi suurin verotulotasauksen saaja Joensuun jälkeen. Jos tasausta mitataan suhteessa asukasmäärään, niin pienet maaseutukunnat, kuten Kiikoinen ja Punkalaidun, saavat tasausta vieläkin enemmän.

Sastamalan kaupungin käytettävissä oleviin tuloihin on siten suora vaikutus Suomen suurimpien yritysten menestymisellä. Peukut kannattaa siten pitää pystyssä Nokian uuden toimitusjohtajan onnistumiselle ja yhtiön pysymiselle Suomessa. Sitäkin tärkeämpää on kuitenkin oman alueemme yritysten menestyminen, mikä näkyy suoraan työllisyydessä. Tässä suhteessa hyviä ennusmerkkejä on nähtävissä. Investointeja on lähtenyt liikkeelle monissa yrityksissä ja rekrytoinnitkin ovat jo alkaneet. Taantuma näyttää taittuvan. Ikääntyvä maamme selviää kuitenkin vain, kun talouskasvua luovat sekä suuret, keskisuuret, että pienet yritykset.