Jätevesiasetus uusittava välittömästi

”Vuonna 2004 tehty jätevesiasetus, jossa vaaditaan kaikilta haja-asutusalueen kiinteistöiltä jätevesiasioiden kuntoon laittamista, on osoittautunut toimimattomaksi.”

– Kiinteistöjen omistajilta jätevesiasetuksen vaatimat investoinnit suhteessa saatavaan ympäristöhyötyyn ovat täysin kohtuuttomat. Rahaa palaa paljon, mutta tuloksia ei juuri havaita, Satonen toteaa.

– Ymmärrettävästi monet pienpuhdistamoja jo hankkineet ovat pettyneitä.

Jätevesiasetus koskee noin 200000 vakituista asuntoa ja 50000 vapaa-ajan asuntoa. Kiinteistöjen laittaminen alkuperäisen asetuksen vaativaan kuntoon on arvioitu maksavan 2,5 miljardia euroa. Tällä summalla saadaan kuitenkin vain hyvin marginaalinen hyöty.

Jos vastaava summa käytettäisiin esimerkiksi kuntien jätevesihankkeiden toteuttamiseen, maatalouden ympäristötukiin tai itämeren suojeluun, niin tulokset olisivat aivan toista luokkaa.

Ministeriössäkin pitäisi ymmärtää, että ympäristönsuojelun nimissäkään ei voida vaatia mitä tahansa, vaan kustannustehokkuus on oltava kohdallaan. Maaseudun asukkailla ja vapaa-ajan asukkailla on luontainen intressi pitää huolta omasta elinympäristöstään.

Jos velvoitteita määrätään, niin myös uusien järjestelmien toimivuus on taattava ja ympäristöhyöty pystyttävä osoittamaan.  

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki esittää lakia, jolla asetusta lievennetään. Ministerin ratkaisuehdotukset ovat riittämättömiä. On hyvä, että yli 68-vuotiaat vakituisesti asuvat vapautetaan asetuksen piiristä, mutta miten sinne voidaan jättää samanikäiset mökkiasukkaat, jotka käyttävät kiinteistöään vain osan vuotta ja rasittavat vähemmän ympäristöä.

Sosiaalinen vapautusperuste työttömyyden perusteella on sekin ymmärrettävä, mutta iso työllistymisen kynnys luodaan, jos työpaikan saamisesta seuraa velvoite laittaa jätevesiasiat kuntoon.

Sen sijaan paras ja toimivin tapa hoitaa jätevesiasiaa on laajentaa kunnallista viemäriverkostoa ohjaamalla lisää valtionapua tälle sektorille.

Onkin välttämätöntä, että vapautuksen asetuksesta saavat kaikki ne, jotka seuraavan 5-10 vuoden aikana ovat saamassa liittymismahdollisuuden kunnalliseen viemärijärjestelmään, ja myös siihen liittyminen maksaa.

Jätevesiasetus on siten jo lähtökohdiltaan niin ongelmallinen, että se ei korjaamallakaan parane, vaan tarvitaan ihan uusi asento.

Jos normaali ihmisen aiheuttama fosforikuormitus on kymmenen kertaa vähäisempää kuin kukkamaan lannoituksen vaikutus, niin koko asian perusteet ovat pielessä. Asetuksen vaatimukset ovat mielekkäitä vain ympäristön kannalta poikkeuksellisen herkillä alueilla.

Nykyisen asetuksen toteuttamisella ei ole muutenkaan mikään kiire, koska rakennuskannan uudistumisen ja kunnallisen viemäriverkoston laajenemisen kautta ongelma vähitellen poistuu.

Eduskunta saa asian käsiteltäväkseen nyt ensimmäistä kertaa lakiesityksen muodossa, aiemmin ministeri on päättänyt tästä asetuksen kautta.

Eduskunnan on nyt aika käyttää maalaisjärkeä ympäristöintoilun sijasta.