Eurooppalainen puolustus ottaa uusia askelia
Eduskunnan puolustuspoliittisen selonteon lähetekeskustelun ytimeen nousi komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Euroopan Unionin tilaa käsittelevä puhe, jossa hän ehdotti EU:n puolustusyhteistyön syventämistä ja ensi keväänä Ranskan johdolla järjestettävä puolustuskonferenssia, jonka tarkoituksena on vahvistaa Euroopan Unionin roolia puolustuksessa.
Von der Leyenin ja Macronin avaus on Suomen näkökulmasta tervetullut. Suomen puolustus toki perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, reserviläistoimintaan ja puolustusvoimien suorituskyvyn turvaamiseen. Tässä suhteessa hävittäjähankinta, sekä myös meri- ja maavoimien aseistukseen satsaaminen on välttämätöntä.
Suomi on kuitenkin pieni maa ja Suomelle kansainvälinen yhteistyö on myös puolustusasioissa välttämätöntä. Suomi ei ole NATOn jäsen, mutta on tärkeää olla kumppanimaana entistä tiiviimmässä yhteistyössä NATOn kanssa. Suomelle ovat tärkeitä myös pohjoismainen yhteistyö, sekä kahdenvälinen yhteistyö esimerkiksi Ruotsin, Norjan, USA:n ja Iso-Britannian kanssa. Kaikkia näitä tulee kehittää. Sen lisäksi Suomen on tärkeää pitää yllä myös kahdenvälistä keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa.
Euroopan Unionin roolin vahvistuminen puolustuspolitiikassa on Suomelle tervetullut asia. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on pitkään puhunut eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta ja pohtinut turvatakuiden merkitystä. Niinistö tuki myös von der Leyenin ulostuloa.
Von der Leyen esitti tiedusteluyhteistyön vahvistamista, sekä omia EU tason joukkoja, jotka voisivat toimia silloin, kun Euroopan Unionilla on omia intressejä turvattavanaan. Von der Leyen korosti NATO- yhteistyötä, mutta hänen esityksensä mukaan EU:n pitäisi kyetä tarvittaessa toimimaan myös itsenäisesti. Kuusi Euroopan Unionin maata ei ole NATOn jäseniä ja näiden maiden näkökulmasta Euroopan Unionin oman puolustuksen vahvistaminen on tärkeää, vaikka se onkin viisasta toteuttaa läheisessä yhteistyössä NATOn kanssa.
Aika näyttää kuinka pitkälle Euroopan Unionin puolustusyhteistyö kehittyy. Yhteistyötä on toki tehty jo vuosia esimerkiksi hankintojen puolella. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että viime aikaiset kokemukset sekö Afganistanista, että Valko-Venäjältä ovat saaneet monet Euroopassa ajattelemaan, että Euroopan Unioni ei voi olla vain taloudellinen jättiläinen savijaloilla, vaan sillä tulee tarvittaessa olla myös puolustuskykyä turvaamaan kansalaisiaan ja intressejään.
Yhteistyön merkeissä Ranska voisi lahjoittaa ” huomispäivän ” sukellusveneitä koalitionin käyttöön ja halvalla 😂
Ilmoita asiaton viesti
No nyt kun niitä ei sitten Australiaan menekään, Ranska varmaan keskittyisi tässä(kin) asiassa mielellään Eurooppaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän tuo Australian ja USA:n yllättäen nurkan takaa tullut ”diili”, jolla EU-maa Ranskan kanssa sovitut asiat ohitettiin ”tosta noin”, asettaa monta kysymysmerkkiä täältä EU:n suunnasta Rapakon taakse. Onhan tälläkin EU:ssa menossa monta hanketta , eikä ihan pieniä, joilla on suuri merkitys USA:kin aseteollisuudelle ja toisaalta myös USA:n kumppanuuden luotettavuudelle.
Ei siinä mitään, jos kilpailu on reilua, mutta että yht’äkkiä EU-maa pukataan kyynerpäällä sivuun. Tulee mieleen Trumpin ajat. Siitä jää arpi jäljelle. Kenenkähän etu se sitten on ? No, arvethan aina paranevat ajan mittaan.
Toki on ymmärrettävää, että Kauko-Idän suunnalla USA:lla ja mm. Australialla on suuremmat intressit mm.Kiinan uhkan kannalta, kun EU -mailla. EU:n alueelta on pitkä matka Etelä-Kiinan merelle.
Ilmoita asiaton viesti
Poisto- meni väärään paikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksella on Nato kanta, mutta päätöksen edistäminen olematonta, eli ei pienintäkään yritystä. Sen sijaan Kokoomus rakentaa himmeliä jossa ”yhteistyötä” tehdään Ruotsin, Norjan, USA:n ja Iso-Britannian kanssa. Seuraavaksi listaan lisätään Euroopan puolustus. Eihän tuosta listasta puutu enää kuin Venäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Voipi olla, että kokoomuksessa jotkut laskeskelevat, että kun näitä pienempiä yhteistyökuvioita on riittävä määrä, myös Nato-jäsenyys ajankohtaistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta NATO-optio pitäisi pitää avoimena.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksessa on selkeästi RKP:n ohella kannatettu Suomen Nato-jäsenyyttä. Mutta , Kokoomus ja RKP eivät yksin , eikä edes tasavallan presidenttikään voi sitä asiaa päättää, jos SD, Kesk, Vas, Vih, KD, PS, LiikeNyt eivät ota asiaan selvää kantaa. Nyt vaan nämä puolueet – ja hallitus ( tulevat hallitukset hallitusohjelmissaan ) – selkeasti ottamaan asiaan kantaa, eikä mitään verbaalista pyörittelyä enää. Vai eikö kantti kestä ?
Itse olen Niinistön Nato-kantaa tulkinnut, että hän ei lähde väksin Suomea viemään Natoon, niin kauan kuin enemmistö kansasta gallupeissa asiaa vastustaa ( muuten millä perusteella ? ). Meillä, kun presidetti ei enää ole valtaoikeuksiltaan sitä, mitä presidentti oli neljäkymmentä vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Tulisiko Suomen nyt Macronia lohduttaakseen ja EU:n yhteistä puolustusta vahvistaakseen valita sittenkin Mirage Rafale Hornetien seuraajaksi? Tämä olisi konkreettista toimintaa tyhjien puheiden sijasta.
Vastaus on jyrkkä EI! Suomen tulee ajaa omia kansallisia etujaan!
Ilmoita asiaton viesti
Totta on, ett EU tarvitsee omat yhteiset puolustusvoimat, jotka ovat tarvittaessa EU:n selkänoja suurvaltojen ( Venäjä, USA, Kiina ) poliittisessa neuvottelupöydässä. EU:n puolustusvoimat, sanottakoon niitä vaikkapa European Union Defence Forces ( EUDF ), olisivat EU:n poliittisen johdon käskyvallan alla. Nato ei tätä ole. Natossa vallan tahtipuikkoa heiluttaa ihan joku muu.
Totta on, että EUDF ja Nato eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Jos tarvitsemme läntistä puolustuskoalitiota, on sitä johtavalle kenraalille ja hänen esikunnalleen huomattavasti helpompaa johtaa yhtä EUDF -voimaa ja muiden Nato-maiden joukkoja, kuin että johdettavana olisi 21 erillistä kansallista EU-Nato-maata ja mahdollisesti muutama kumppanuusmaa.
Tässä toteutuisi myös se Rapakon takaa esitetty vaatimus, että EU:n pitäisi itse vastata omasta puolustuksestaan. Näin USA voisi varmistaa takaovensa , kun se keskittyy Tyynenmeren vastarannan haasteisiin.
Ilmoita asiaton viesti
EUDF:n koulutuskieli olisi varmaan paikallinen kansallinen kieli, mutta komentokieli olisi kuitenkin ranska? Saksan kieltä ei voitane kuitenkaan hyväksyä, ja englanti ei ole mikään kovin suuri kieli nykyisessä EU:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on ollut Nato:n kumppanuusmaa jo alkaen 90 -luvun puolesta välistä. Siitä alkaen Suomessa on opeteltu Nato:n fraseologia englanniksi. Sillä on pärjätty jopa ranskalaistenkin kanssa.
Tämä on monen muun Nato-standardin ohella esimerkki siitä, että EU-maiden ja Nato:n kumppanuusmaiden asevoimat kykenevät saumattomasti jo nyt toimimaan toistensa kanssa Nato:n harjoituksissa ja Nato-vetoisissa operaatioissa. Toki joitakin kulttuurillisia eroja Nato-maidenkin asevoimilla on. Nato ei ole ihan sellainen, kuin Varsovanliitto.
Yhteinen kieli ei siis sekään ole ongelma. EUDF varmaan hyödyntäisi Nato:n hyväksi osoittautuneita toimintamalleja jatkossa ja näin taattaisiin EUDF:n ja Naton yhteistoimintakyky.
Esimerkkinä englannin kielen toimivuudesta voi ottaa vaikkapa kansainvälisestä ilmailukielestä ( fraseologiasta). Ilmailun viestitoiminnassa ympäri maailmaa yhteisenä kielenä on ollut jo yli 70 vuotta engalannin kieli, jopa Ranskassa ja Saksassa. ”Clear to takeoff runway 04” , sen ymmätää jokainen lentäjä ympäri maailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
En jaksa uskoa, että kaikki menee noin jouhevasti pitkässä juoksussa. Tietenkin kannatan itse englannin käyttöä jatkossakin.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti: ”Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö on pitkään puhunut eurooppalaisen puolustuksen vahvistamisesta ja pohtinut turvatakuiden merkitystä.”
No pohtinut Niinistö totta vie on. Pohtiminen ja kryptiset puheethan ovat hänen erikoisosaamistaan. Koko ylipäällikkyydensä ajan eli vuodesta 2012 hän näyttää pohtineen, olisiko syytä alkaa tuumailla mahdollista kantaansa oman Nato-kantansa miettimisen aloittamisen käynnistämiseen.
Eipä silti, on tuo pohtiminen joitakin tuloksiakin tuottanut. Nimittäin vaalitentissä Finlandiatalolla syksyllä 2017 presidenttiehdokas Niinistön kanta oli, että ’kun tulee oikein suuri hätä ja paha paikka, silloin niitä liittoutumia kyllä syntyy ihan automaattisesti ilman mitään sopimuksiakin’!
Vaikka Niinistö ei haluakaan Suomea Natoon ns. hyvän sään aikana eli nykyisen rauhantilan vallitessa, liittoutuminen on hänen mielestään kuitenkin ihan OK, kunhan se vain tapahtuu pakkoraossa ja äärimmäisessä hädässä. Jokin salattu viisaus ja logiikka tuossa täytyy olla, mutta minulle se ei aukea. Älkäämme kuitenkaan olko huolissamme, sillä Suomesta on tulossa Naton jäsen. Tarvitaan enää vain se suuri hätä.
Euroopalla on jo vuosikymmenien ajan ollut erinomainen puolustusjärjestelmä nimeltä Nato. Siihen myös valtaosa EU-maista kuuluu. Se on maailman ylivoimaisesti vahvin puolustusosuuskunta, jolla on valmis yhteinen komentojärjestelmä, yhteinen puolustussuunnittelu ja yhteiset säännölliset harjoitukset. Ei sen päälle tai rinnalle tarvita mitään erillistä ’eurooppalaista’ puolustushimmeliä vain siksi, että pari hidasjärkistä pohjoista EU-maata haluaa roikkua Nato-jäsenyyden ja sen myötä myös kollektiivisten turvatakuiden ulkopuolella.
Parasta, mitä EU:n turvallisuuspolitiikassa voisi tapahtua, olisi EU:n liittyminen kokonaisuudessaan Naton yhteisöjäseneksi, mutta koska politiikassa ei koskaan toteudu se paras ratkaisu, niin tuskin tämäkään. Näin ollen Suomi tulee kiertämään Natoa kuin kissa kuumaa puurokuppia mailman tappiin asti. Koskeahan siihen ei missään nimessä voi. Paitsi sitten, kun tulee se suuri hätä.
Ilmoita asiaton viesti
Nato taitaa olla liian angloamerikkalainen nykyiselle EU:lle?
Ilmoita asiaton viesti
”Jokin salattu viisaus ja logiikka tuossa täytyy olla, mutta minulle se ei aukea. Älkäämme kuitenkaan olko huolissamme, sillä Suomesta on tulossa Naton jäsen. Tarvitaan enää vain se suuri hätä.”
Mehän emme tiedä minkälaista turvallisuus- ja puolustuspoliittista pokeri-peliä Niinistö käy toisaalta Venäjän kanssa ja toisaalta EU-johtajien ja USA:n johtajien kanssa. Itse uskon, että Niinistö ei meidän ”nahkaa halvalla myy” mihinkään suuntaan. Sen verran strategisella paikalla pallokartalla Suomi sijaitsee ja sen verran Suomella on kuitenkin myös sotilaallista painoarvoa tällä suunnalla. Katsoo Suomen asemaa sitten idästä tai lännestä käsin.
”Tarvitaan enää vain se suuri hätä.”
Totta on tuokin. Suomalaisille ja mielestäni myös koko läntiselle yhteisölle on ominasita, että reagoidaan vasta sitten kuin ”se suuri hätä” on sylissä.
Näinhän taisi käydä toisen maailman sodan alussakin, ei pelkästään vain Suomelle. USA:kin tuli mukaan puolustamaan länsimaisia arvoja vasta kun Japani iski Pearl Harboriin Hawaijille 1941 joulukuussa ( jolloin Euroopassa Saksan oli jo ottanut lähes kaiken haltuunsa ). Siihen saakka USA:ssa oli vahva vastustus sekaantua Euroopan asioihin.
Kaikille lienee tuttu Englannin silloisen pääministerin, Nevil Chamberlainen, julistus v. 1938 tultuaan Hitlerin kanssa käydyistä neuvotteluista: ”Uskon, että rauha on meidän aikanamme.” ( googlaa Nevil Chamberlain )
Sitten, kun USA lähti mukaan toiseen maailmansotaa kahdella rintamalla, syntyi hyvinkin nopeasti Iso-Britannian ja USA:n välille sopimukset yhdestä sun toisesta asiakokonaisuudesta. Toki tuon koaliition sisällä kiisteltiin kovastikin mihin suuntaan milloinkin piti painopiste luoda. Ja syntyi jopa sopimukset kommunistisen Neuvostoliiton kanssa. Tätäkö Niinistö tarkoittaa sillä, että sopimuksia syntyy, jos on tarve ? En tiedä. Aiheellinen on myös se kysymys, että voidaanko näiden ”viime tipan sopimuksien” varaan laskea.
Itse olen kuitenkin samaa mieltä Niinistön kanssa, että joka tapauksessa meillä tulee EU:ssa olla omat yhteiset puolustusjärjestelyt, joista yksin EU määrää, eikä kukaan muu. ( Lukeekohan Niinistö tämän …. ! , Tuskin ) No, tämä on yksittäisen kansalaisen näkökulma. On kuitenkin tärkeää, että asiaa nostetaan esiin ja puhutaan asian oikeilla termeillä, kuten täälläkin puhutaan.
Ilmoita asiaton viesti
”EU:ssa olla omat yhteiset puolustusjärjestelyt, joista yksin EU määrää, eikä kukaan muu.”
Tarkoittaako tämä sitä, että Suomikin alistuu EU:n vallan alle?
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat ”EU:n vallan alla” -käsitteellä ?
Sitäkö, että me EU:ssa päätämme yhdessä ( Euroopan valtioiden johtajat , Eurooppa-neuvostossa ) mihinkä kunkin EU-valtion asevoimien jonkun osan asetamme EUDF:n johtovastuulle ?
Esimerkiksi Suomesta ilmoitamme, että tiukan paikan tullen Suomi asettaa EUDF:n käyttöön panssaroidun pataljoonan , yhden miinan raivaajalaivuuen ja yhden hävittäjälentueen ? Jos kun kaikki EU-valtiot laittavat asevoimiaan samassa suhteessa asukasmääräänsä, niin johan tuosta tulee jo melkoinen potentiaali.
Että nämä voimat olisivat EU:n ”vallan alla”, niin voi kysyä: Kenenkäs muun ”vallan alla” EU-valtioiden asevoimat tulisi olla ?
Ilmoita asiaton viesti
Käytännössä Saksa ja Ranska tekevät nämä EU:n yhteiset päätökset.
Ranska ei tule alistamaan ydinaseitaan EUDF:n johtoon ellei se saa itse ylintä päätäntävaltaa siitä.
EUDF ilman ydinasetta on koko lailla hampaaton Venäjän, Kiinan ja USA:n asevoimien rinnalla.
Ilmoita asiaton viesti
Loistava kommentti.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt näyttää kovasti siltä, että EU: n on hoidettava ja järjestettävä puolustuksensa uskottavaksi USA: n ja Britannian lähdettyä omille teilleen Australian ja nähtävästi monien muidenkin kanssa.
Mielenkiinnolla nyt odotellaa, mihin hävittäjäpäätökseen Suomessa päädytään ison kuvan muuttuen nyt vauhdilla.
Tämä on seurausta Ranskan pikkunapoleonin ja Saksan nordstreammerkkelin yhteistyön seurauksista aiheuttaen mm. brexitin jo aiemmin. Suoranainen ” vittuilu ” Britannian suuntaan jatkuu yhä edelleen brexitin ympärillä ja mm. Ranskan työntäen pakolaisia kanaalin yli satoja päivittäin veneitä näille tarjoten.
Jos tätä muuttunutta strategista tilannetta ei nyt viimeistään havaitse, silmien ja korvien tilalla on nähtävästi puutapit tai pumpulitukot.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo intressien turvaaminen EU:n ulkopuolella on se hölmöin peruste, koska se edellyttää viimekädessä aseellista puuttumista suvereenien EU:n ulkopuolisten maiden asioihin.
Ilmoita asiaton viesti
Ranska sotii jatkuvasti entisissä siirtomaissaan ja nyt haahuillaan suomalaisiakin mukaan tähän ex. ranskan sudaniin Maliin. Tiettävästi paikalla on jo venäläisiä palkkasotilaita.
Tälläisiin pippaloihin ei tule lähteä Ranskan pellehermannpresidentin pyynnöstä suomalaisten veronmaksajien rahoin. Pitäköön Macron tunkkinsa.
Ilmoita asiaton viesti
EUn hajanaisuus estää todellisen yhteispuolustuksen ?
Ilmoita asiaton viesti
Kovin oli hajanainen moinista kansallisuuksista sekä kulttuureista koottu ja monilta kielialueilta muuttaneiden Amerikan Yhdysvallatkin 1800 -luvun puolessa välissä. Jopa niin hajanainen, että sotivat keskenään. Silti sata vuotta myöhemmin USA oli maailman vahvin valtio.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän tuo estää. On kuitenkin niin, että EU:n Nato-maat sahaavat omaa oksaansa estämällä EU:n kehittymistä sotilaalliseksi voimatekijäksi. Ihan kuin kaksi sotilaallisesti vahvinta jäsenmaata, UK ja USA, ei olisi ottanut etäisyyttä Natosta.
Nyt UK:n ja USA:n aika kuluu Aasian ja läntisen Tyynenmeren alueella. Eurooppa ei jaksa innostaa AUKUS-maita. Eikä Euroopalla olisi mitään annettavaakaan. Venäjä kyllä osaa käyttää tilan hyödykseen tavalla tai toisella.
Ilmoita asiaton viesti
Eurooppalainen puolustus ottaa todellakin uusia askelia.
Suomen kannalta ikävää on, että niitä askelia otetaan taaksepäin.
Ilmoita asiaton viesti
Vahvasti utopiahöttöä euroopan puolustusyhteistyö. Pelkkä myönteinen hyminä ei lämmitä. Velkainen eu ja kokoomus haluaa säästökuuria etenkin Suomelle?
Ilmoita asiaton viesti