Hoitajamitoitus – Laki vai poliittinen julistus?

Marinin hallituksen keskeinen linjaus on ollut, että vanhustenhoidon hoitajamitoitusta kiristetään siten, että jatkossa kymmenellä vanhuksella on 7 hoitajaa. Nykyinen mitoitus on 6 hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Krista Kiurun johdolla hallitus toi eduskuntaan lakiesityksen 0,7 mitoituksesta. Hyväksytty laki on kuitenkin pikemminkin poliittinen julistus, kuin realismiin perustuva lainmuutos. Paperit on nimittäin kunnossa, mutta hoitajat ja rahat puuttuvat.

 

On tietenkin hyvä asia, mitä useampi hoitaja on vanhusta kohden. On kuitenkin yksisilmäistä katsoa vanhustenhoidon tilannetta vain laitoshoidon näkökulmasta. Hoitajamitoituksen voimaansaattaminen hallituksen esittämällä tavalla huhtikuun alusta johtaisi hoitopaikkojen vähentymiseen. Kun uusia hoitajia ei saada, niin täytyy paikkoja vähentää, jotta mitoitus täyttyy. Eli siis hoidetaan harvempia vanhuksia ja pidetään osa huoneista tyhjillään, mikä on mahdoton ajatus. Toinen mahdollisuus on siirtää hoitajat kotihoidosta laitoksiin, jolloin kotihoito rapautuu.

 

Jopa hallituksen piirissä on osalla realismi herännyt sen verran, että hoitajamitoituksen voimaantuloa tulee siirtää. Ministeri Aki Linden on puhunut vuoden siirrosta eteenpäin. On hyvin vaikea uskoa, että asia vuodessa miksikään muuttuisi. Alun perinkin mitoituksen säästämisessä on ollut enemmän intoa, kuin järkeä. Monet tapaamani hoitoalan ammattilaiset pitävät nykyistä 0,6 mitoitusta täysin riittävänä silloin, kun hoitajat saavat keskittyä hoitotyöhön ja hoiva-avustajia voidaan käyttää avustavissa tehtävissä. Toki on joitakin yksiköitä, joissa tarvitaan selvästikin korkeampi mitoitus ja se pitää ratkaista erikseen todellisen hoitotarpeen pohjalta.

 

Hoitajamitoituksen opetus on se, että lakia ei voi säätää, jos ei ole pienintäkään suunnitelmaa miten se voidaan laittaa käytäntöön. Krista Kiurulle kyseessä oli muutaman tunnin homma ja tulos on sen mukaista. Nykyinen hoitajamäärä ei mitenkään riitä 0,7:n toteutukseen. Asiaa ei ratkaista edes koulutusta lisäämällä, koska läheskään kaikki lähihoitajien koulutuspaikat eivät tule edes täyteen. Lisäksi kunnista eläköityy 19000 lähihoitajaa ja 13000 sairaanhoitajaa vuoteen 2032 mennessä. THLn mukaan uusia työntekijöitä hoitoalalla tarvitaan vuoteen 2040 mennessä 200000.

 

Kaikki edellä mainitut asiat olivat hallituksella tiedossa silloin, kun hoitajamitoituksesta säädettiin. Se ei kuitenkaan estänyt säätämistä lakia, jota ei voida laittaa voimaan. Jos se oikeasti haluttaisiin tehdä, niin ennen mitoituksen säätämistä tulisi parantaa hoitoalan vetovoimaa, työoloja ja palkkausta. Lisäksi pitäisi luoda järjestelmä, jossa hoitajia tuodaan ulkomailta ja organisoidusti koulutetaan siten, että pärjäävät hoitotyössä Suomessa. Kolmanneksi pitäisi järjestää työt uudelleen siten, että hoitajat saavat keskittyä hoitotyöhön ja hoiva-avustajia voidaan käyttää enemmän. Kaiken tämän hallitus on jättänyt tekemättä.

 

Se laittaa kysymään oliko hoitajamitoitus edes tarkoitettu tulemaan voimaan vai oliko tärkeintä vain tehdä asiasta poliittinen julistus?

+6
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu