Hyvinvointisopimus on kansalaisten sopimus yhteisestä hyvästä

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nosti Kalajoen puoluekokouksessa esille hyvinvointisopimuksen, jonka ajatuksena on kansalaisten sopimus yhteisestä hyvästä. Orpo linjasi, että kun jokainen hoitaa oman roolinsa, yrittää parhaansa ja maksaa veronsa, niin saa vastineeksi turvaa, toimeentulon, toimivat palvelut ja tulevaisuuden uskoa.

 

Kokoomus siis haluaa tehdä suomalaisten kanssa uuden hyvinvointisopimuksen. Tahdomme lyödä kättä päälle, että kun suomalainen hoitaa osuutensa, hän myös saa yhteiskunnalta reilun ja oikeudenmukaiselta tuntuvan vastineen, Orpo jatkoi.

 

SAK:n taholta Orpon ehdottamaa sopimusta ryhdyttiin jo leimaamaan uudeksi kikyksi. Kyse on kuitenkin aivan eri asiasta. Orpon havittelemassa sopimuksessa ei ole lainkaan kyse sopimisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on sopimisesta suomalaisten kanssa. Kyse on yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Kun oman vastuunsa kantaa ja tehtävänsä hoitaa, niin on myös oikeutettu saamaan osuutensa yhteisestä hyvästä.

 

Orpon esityksessä ei myöskään ole kyse mistään julistuksesta, vaan hyvin käytännöllisestä asiasta. Tällä hetkellä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta elää velaksi ja se ei voi jatkua pitkään. Julkinen talous saadaan kestävästi tasapainoon vain talouden ja työllisyyden kasvulla. Nykyinen lähes 75 prosentin työllisyysaste ei riitä rahoittamaan ikääntyvän kansakunnan hyvinvointipalveluita. Työllisyysaste on kyettävä nostamaan 80 prosenttiin. Se ei ole lainkaan mahdotonta, koska muut pohjoismaat ovat saavuttaneet Suomea korkeamman työllisyysasteen.

 

Työ on keskeinen keino täyttää kansalaisen osuus hyvinvointisopimuksesta. Työn teon pitää myös aina olla joutenoloa kannattavampaa. Työn verotusta on kevennettävä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa porrastettava ja sosiaaliturvaa uudistettava, jotta työnteko kannattaa nykyistä paremmin. On myös tärkeää, että verotus ei ole kohtuuton niille, jotka tekevät ylitöitä, ottavat yrittäjäriskiä tai etenevät urallaan.

 

Kaikki kansalaiset eivät iän tai terveyden vuoksi kykene tekemään palkkatöitä. On kuitenkin tärkeää, että jokainen voi antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi. Se voi olla läheisestä huolehtimista, toisten auttamista tai vapaaehtoistyötä. Osallistumistulo on keino uudistaa sosiaaliturvaa siten, että jokainen voi osallistua oman kunnon ja kykyjen mukaan.

 

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut sille opille, että jokainen kyntää oman sarkansa ja kukin meistä pyrkii hoitamaan meille annetut tehtävät mahdollisimman hyvin. Kennedy kiteytti aikoinaan, että yksittäiset hyvät teot ovat kuin pieniä puroja, joista yhdessä syntyy suuri valtameri, joka muuttaa maailmaa. Juuri tästä hyvinvointisopimuksessa on kyse. Suomi on tulevaisuudessakin maa, joka kykenee takaamaan laadukkaan koulutuksen, hyvä terveydenhoidon, arjen turvallisuuden, arvokkaan vanhuuden ja hyvän sosiaaliturvan, kun jokainen meistä tekee parhaansa.

0
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu