Ilmastolaki päivitettävä, Venäjä-riippuvuudesta luopuminen kärjeksi

Eduskunta käsittelee parasta aikaa ilmastolakia, jossa tavoitellaan hiilineutraalia Suomea vuodelle 2035. Ilmastolain valmistelussa ja lakiesityksessä ei ole huomioitu käynnissä olevaa Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, joka muuttaa olennaisella tavalla energiapolitiikkaa koko maailmassa ja nostaa ruokaturvakysymykset aivan uudelle tasolle.

 

Sodan vaikutukset ympäristön tilaan ovat moninaiset. Sota itsessään aiheuttaa valtavia ympäristötuhoja ja lisäksi esimerkiksi pohjoiselle Afrikalle äärimmäisen tärkeä viljantuonti Ukrainasta keskeytyy. Uhka energia- ja ruokapulasta on todellinen, kun Ukrainan resursseja ei voida hyödyntää ja venäläisestä tuonnista on pyrittävä mahdollisimman nopeasti eroon, koska Venäjä käy sotaa nimenomaan energianviennistä saamillaan tuloilla.

 

Tässä tilanteessa muun maailman on mietittävä miten se pystyy tuottamaan markkinoille lisää kaasua, öljyä ja viljaa, jotta lämpöä ja ruokaa riittää ja hintataso pysyy edes jotenkin siedettävänä. Hinnat eivät saa nousta liikaa, jotta kansa kestää. Nyt ei ole siis aika ajatella yksittäisen maan päästöjä, vaan koko maailman väestön selviytymistä. Hinnat eivät saa nousta liikaa, jotta kansalaiset kestävät. Esimerkiksi luonnonresursseiltaan vahva Kanada on jo lisännyt öljyn ja kaasun tuotantoa ja ottaa myös uusia peltoja viljelykseen. Suomenkin turvepellot tarvitaan ruokaa tuottamaan.

 

Euroopan unioni on ollut kiitettävän yhtenäisesti Ukrainan tukena. Toivoa sopii, että myös yhtenäisesti nähdään myös tarve päivittää ympäristötavoitteita. Isoa tavoitetta eli EU:n hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ei tarvitse muuttaa mihinkään. Sen sijaan lähiajan keinovalikoima on laitettava uusiksi. Tärkeintä on nyt mahdollisimman nopea irtaantuminen Venäjä-riippuvuudesta.

 

Ukrainan sota on jo kiihdyttänyt uusiutuvan energian investointeja EU-alueella. Siirtyminen uusiutuvien käyttöön tulee siten tapahtumaan nopeammin kuin aiemmin luultiin eli se on ympäristön kannalta myönteinen asia. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että uusiutuvaan energiaan ei kyetä siirtymään välittömästi. Sen vuoksi lähivuosina tarvitaan Suomessakin aiempaa enemmän kotimaista energiapuuta, turvetta energiakäytössä ja maailmalta hankittua nestemäistä kaasua.

 

Sähkön saatavuuden osalta Olkiluoto kolmosen käynnistyminen auttaa asiaa ; samoin mittavat investoinnit tuulivoimaan, joka toki tarvitsee säätövoimaa. Fennovoiman taru venäläisvetoisena on lopussa ja sille on vaikea löytää Rosatomin korvaavaa toimijaa, joten sen varaan ei voida laskea mitään. Energiatehokkuudella, energian säästöllä ja teknologian kehittämisellä on myös merkittävä osuus.

 

Olennaista on ymmärtää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti maailman energia- ja ruokamarkkinat kerralla. Nyt ei voida mennä kiilusilmäisesti eteenpäin ja tuijottaa yksittäisten maiden yksittäisten vuosien päästöjä. Isossa kuvassa viherryttäminen ottaa ison askeleen, mutta lähiaikoina tarvitaan perinteisiä energiamuotoja, kuten turvetta. Kaksi askelta eteenpäin ja yksi taakse -ajattelu on tässä uudessa tilanteessa viisautta.

+1
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu