Jäteyrittäjistä tehdään kunnan renkejä

Eduskunnan ympäristövaliokunta sai päätökseen uuden jätelain käsittelyn viime viikolla. Tulos oli itsenäisten jäteyrittäjien, taloyhtiöiden ja omakotitalojen kannalta huono. Suomessa on ollut vuosikymmeniä voimassa ns. kaksoisjärjestelmä eli kunta on voinut päättää kilpailuttaako se jätehuollon järjestämisen itse vai antaako taloyhtiöiden ja asukkaiden kilpailuttaa. Jälkimmäinen malli on osoittautunut toimivaksi ja alalle on syntynyt yrittäjävetoisia jäteyhtiöitä, jotka ovat kehittäneet toimintaansa. Kokemukset ovat hyviä esimerkiksi kotikunnassani Sastamalassa.

Nyt hyväksyttävä jätelaki mahdollistaa taloyhtiöille ja asukkaille vain sekajätteen kilpailutuksen. Sen sijaan kaksoisjärjestelmä lakkaisi erilliskerättävien jätteiden, kuten biojätteen, pienmetallijätteen, kuitu-, lasi-, metalli- ja muovipakkausjätteen osalta. Käytänössä kyse on yrittäjävetoisen toiminnan alasajosta, koska pelkän sekajätteen kerääminen ei ole taloudellisesti järkevää.

Ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisessa yrittäjiä, kuljettajia, omakoti- ja kiinteistöasukkaita edustavat tahot vastustivat kaksoisjärjestelmästä luopumista. Valitettavasti nämä lausunnot eivät saaneet vastakaikua hallituspuolueissa. Keskusta yritti aivan lopussa siirtymäajan pidennystä, mutta joutui taipumaan asiaa esitelleen Vihreän ministerin edessä. Tällä kertaa ei tullut siis Keskustalle edes torjuntavoittoa. Kokoomus jätti vastalauseen, mutta sen hallituspuolueet äänestänevät suuressa salissa nurin.

Uudistuksen myötä itsenäisistä jäteyrittäjistä tulee kunnan renkejä. Jatkossa he eivät myy enää palveluitaan suoraan asiakkaille, vaan kilpailevat siitä kuka halvimmilla ajaa kunnan määrittelemät ajot. Itsenäinen kehitystyö loppuu siihen. Jos uskoo kilpailun merkitsevän kehitystä, niin häviäjä on lopulta asiakas. Keskustalla ja RKPllä olisi tässä ollut paikka heittää soraa sosialismin rattaisiin, mutta rohkeus loppui kesken.