Juhlapuhe valtakunnallisten Yrittäjäpäivien yrittäjägaala 12.10.2024, Seinäjoki
Työministeri Arto Satonen
VALTAKUNNALLISTEN YRITTÄJÄPÄIVIEN YRITTÄJÄGAALA 12.10.2024, SEINÄJOKI
Arvoisat yrittäjät, hyvät ystävät,
On suuri kunnia saada olla tänään Seinäjoella teidän kanssanne.
Teidän merkityksenne isänmaan menestykselle on aivan perustavanlaatuinen.
Talouden ja työllisyyden kasvu voi rakentua vain työllistävien yritysten ja rohkeiden yrittäjien varaan. Tänään olemme täällä yhdessä juhlistamassa teitä ja teidän työtänne.
Olen ollut kansanedustajana reilut 20 vuotta. Näiden vuosien aikana olen usein tuskastunut siihen, ettei yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ole tehty tarvittavia uudistuksia. Olemme vierestä katsoneet, kun muut Pohjoismaat ovat uudistaneet työmarkkinoitaan tavalla, jolla on mahdollistettu yrityksille kasvua ja menestystä sekä kykyä työllistää.
Vuosien jälkeen tuntuu hyvältä todeta, että viimein näitä uudistuksia tehdään myös Suomessa.
Arvoisat kuulijat,
Uudistusten tekeminen on paitsi oikein, myös välttämätöntä.
Toimintaympäristöä pitää kehittää paitsi yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi, myös siksi, että Suomen taloudellinen tilanne tarvitsee kasvua kipeämmin kuin koskaan.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusta yhdistää yhteisesti jaettu tilannekuva Suomen taloudesta. Se kuva ei ole kovin mairitteleva.
Bruttokansantuotteemme ei ole kasvanut 15 vuoteen. Tuottavuus polkee paikallaan. Valtion velka kasvaa vaarallista vauhtia.
Hyvät ystävät,
Katto vuotaa ja sitä on nyt korjattava sateessa.
Orpon hallitus sopi työnsä aloittaessaan kuuden miljardin euron sopeutuksesta julkiseen talouteen. Viime keväänä sovittiin puolestaan vielä kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Vastaavia toimia on viimeksi joutunut tekemään Ahon hallitus.
On rehellistä todeta, että näitä kevään lisäsopeutustoimia, kuten arvonlisäveron korottamista tai kotitalousvähennyksen kiristämistä, ei olisi yksikään hallitus tehnyt, jos ei olisi ollut aivan pakko. Vastuutonta olisi ollut jättää tekemättä.
Hyvä juhlaväki,
Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä.
Yksinyrittäjien määrä on kasvanut tuntuvasti 2000-luvulla, mikä on luonnollisesti hieno asia. Sen sijaan dramaattista on muutos työnantajayritysten määrässä, joka on ollut laskusuuntainen viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Tiedämme, että suurin työllistämispotentiaali yksityisellä puolella on juuri
pk-yrityksissä. Tämän vuoksi hallitus toteuttaa juuri sellaisia uudistuksia, joilla työllistämisen kynnystä alennetaan.
Hyvät kuulijat,
Jo pitkään työmarkkinauudistukset ovat olleet kauniita sanoja poliitikkojen puheissa. Ensimmäistä kertaa teot eivät ole jääneet vain puheiden tasolle.
Hallituksen ensimmäinen iso työmarkkinauudistus oli työrauhan vahvistaminen. Suomi on ollut verraten lakkoherkkä maa, joka on vaikuttanut siihen, millaisena investointiympäristönä maamme on nähty.
Viime keväänä näimme mittavat poliittiset lakot, joilla vastustettiin hallituksen työmarkkinauudistuksia ja aiheutettiin massiiviset vahingot yrityksillemme. Vastaavasti työehtosopimuskierrosten yhteydessä olemme tottuneet näkemään tukilakkoja, jotka ovat usein olleet jopa moninkertaisia itse työriitaan verrattuna.
Työrauhaa sääntelevä lainsäädäntömme oli pysynyt lähes muuttumattomana vuodesta 1946 lähtien. Nyt tilanne on toinen. Uusi työrauhalaki astui voimaan kuluvan vuoden toukokuussa.
Jatkossa poliittinen lakko saa kestää enintään 24 tuntia kerrallaan yhtä asiaa kohden eikä sitä saa toistaa ennen kuin vuosi on kulunut edellisestä kerrasta. Jatkossa tukilakoilta edellytetään suhteellisuutta.
Kohtuuttomuudelle on nyt laitettu stoppi.
Arvoisa juhlaväki,
Suomi on vientivetoinen maa. Bruttokansantuotteestamme yli 40 prosenttia koostuu viennistä. Vientiyritykset muodostavat myös pitkiä alihankintaketjuja, mikä tuottaa tilauksia lukuisille pk-yrityksille ympäri maata.
Siksi Suomen on tärkeä pitää huolta kustannuskilpailukyvystään.
Muissa Pohjoismaissa kilpailukyvystä on huolehdittu sillä, että palkankorotusten taso koordinoidaan työmarkkinajärjestöjen sopimuksin käytännössä siten, etteivät ne ylitä vientialojen linjaa. Suomellekin paras vaihtoehto olisi ollut, jos asiasta olisi päästy työmarkkinajärjestöjen kesken sopimukseen. Kuten te hyvin tiedätte, SAK lähti neuvottelupöydästä eikä ole palannut, muiden palkansaajien pyynnöistä huolimatta.
Viennin kilpailukyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi hallitus nyt vahvistaa valtakunnansovittelijan selkänojaa puolustaa kilpailukyvyn turvaavia palkankorotuksia.
Jatkossakin palkankorotuksista ja muista työehdoista saa sopia niin tes-pöydissä kuin työpaikoillakin. Sopimisvapautta ei rajoiteta miltään osin.
Koska eduskunnassa vasemmisto-oppositiossa on toisinaan ollut huono kuulo, toistan: Sopimisvapautta ei rajoiteta miltään osin.
Sen sijaan haluamme turvata, että tes-riitojen edetessä valtakunnansovittelijalle hän myös huomioi aina Suomen kilpailukyvyn sovintoehdotuksissaan.
Palkanmaksukykyä on vain, jos suomalainen vienti vetää.
Te, arvoisat yrittäjät,
tiedätte, että yksikään yritys ei palkkaa ketään vain lomauttaakseen tai irtisanoakseen. Joskus kipeät toimet ovat välttämättömiä, jotta yrityksen ja muiden työpaikkojen jatko voidaan turvata.
Tämän vuoksi hallitus madaltaa henkilöperusteista irtisanomiskynnystä, joka on nykyisellään Suomessa varsin korkea. Pienempikin yritys uskaltaa rekrytoida rohkeammin, kun tietää, että virherekrytoinnit kyetään tarvittaessa korjaamaan.
Helpotamme määräaikaisten työsopimusten tekemistä enintään vuodeksi, jotta yhä useampi ihminen saa jalkansa työmarkkinoiden oven väliin.
Ensi kuussa annamme eduskunnalle esityksen yhteistoimintalain uudistamisesta. Byrokratian keventämiseksi lain soveltamisala nostetaan 20 työntekijästä 50 työntekijään. Muutosneuvotteluiden neuvotteluajat puolitetaan.
Näiden lisäksi lomautusilmoitusaikaa lyhennetään puoleen, ja takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 työntekijän yrityksiltä.
Vain dynaamiset työmarkkinat ovat toimivat työmarkkinat.
Hyvät kuulijat,
Suomi tarvitsee jokaisen kynnelle kykenevän mukaan talkoisiin, joilla talon vuotava katto korjataan.
Hallituksen keskeisin työllisyyttä parantava uudistus liittyi työnteon kannusteisiin. Työttömyysturvan uudistuksella, kuten porrastuksella ja työssäoloehdon pidentämisellä, työn tekemisestä tehdään aina kannattavampaa joutenoloon nähden.
Tällä palvellaan myös työnantajia, jotta osaavaa työvoimaa on riittävästi tarjolla sinne, missä tekijöitä tarvitaan.
Tiedämme, että kotimainen työvoima ei kuitenkaan tule riittämään. Panostamme siihen, että kun yrityksissä tarvitaan kansainvälisiä työntekijöitä, heitä on mahdollista rekrytoida nopeasti ja luotettavasti.
Olemme resursoineet erityisesti työlupien käsittelyä: työntekijän oleskeluluvan on saanut keskimäärin tänä vuonna 27 vuorokaudessa, kun siihen viime vuonna meni keskimäärin jopa 73 vuorokautta.
Kohdennamme kansainvälisen rekrytoinnin tukea erityisesti neljään kohdemaahan – Intiaan, Vietnamiin, Filippiineille ja Brasiliaan – joiden kanssa laaditaan valtiotason sopimukset.
Vahvistamme Suomen houkuttelevuutta erityisesti nuorten osaajien keskuudessa myöntämällä Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle pysyvän oleskeluluvan Suomeen kielitaitonsa todennettuaan.
Arvoisat yrittäjät,
Kasvun luominen vaatii päättäväisyyttä ja toimia.
Tiedän, että joukossanne on monia, joilla yrityksen jatkuminen oli hiuskarvan varassa 1990-luvun lamassa, mutta selvisitte siitä ja olette sittemmin laajentaneet yritystänne merkittävästi.
Joukossanne on niitä, jotka ovat kokeneet pettymyksen konkurssin muodossa, mutta nousseet rohkeasti ja määrätietoisesti kohti uutta yrittämistä, yritystä ja onnistumisia.
Tiedän joukossanne olevan myös niitä, joiden liiketoimintaan korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut merkittävästi, mutta jonka aiheuttamaan muutokseen olette kyenneet sopeutumaan.
Ja myös niitä, joille inflaation ja korkojen nousun vaikutus on näkynyt asiakkaiden ostovoiman heikentymisenä, mutta josta selviämiseksi olette kyenneet ottamaan käyttöön tehokkaampia toimintatapoja ja uutta liiketoimintaa.
Koko työuransa yrittäjänä tehneillä vanhemmillani oli tapana sanoa, että on kaupan tekijöitä ja kaupan pitäjiä. Kaupan tekijä on yrittäjä, joka reagoi muutoksiin nopeasti, on aikaansa edellä ja uudistaa liiketoimintaansa olosuhteiden muuttuessa.
Hallitus kykenee parhaimmillaan luomaan sellaisen toimintaympäristön, jossa Suomessa kannattaa yrittää, investoida ja kasvaa. Työpaikat luotte kuitenkin te yrittäjät, emme me poliittiset päättäjät.
Hyvä yrittäjäväki,
Menneinä vuosina ja vuosikymmeninä on jätetty tekemättä liian paljon.
Aiemmin hallitukset ovat uskaltaneet uudistaa työlainsäädäntöä vain, mikäli työmarkkinajärjestöt – ay-liitot ja työnantajaliitot – ovat löytäneet tästä yhteisymmärryksen. Historia on osoittanut, että sitä on hankala löytää.
Tämä hallitus on antanut kaikille työmarkkinaosapuolille mahdollisuuden osallistua lainvalmisteluun. Kenellekään ei kuitenkaan ole annettu veto-oikeutta.
Kun valta ja vastuu on kansalta vaaleissa saatu, on velvollisuus käyttää sitä isänmaata rakentavalla tavalla.
Vuosikymmenten ajan paikallinen sopiminen on ollut mahdollista vain niissä yrityksissä, jotka kuuluvat työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon. Toinen edellytys on ollut käytännössä se, että työntekijät ovat valinneet itselleen luottamusmiehen.
Hallitus antoi syyskuussa – valtakunnallisena yrittäjän päivänä 5.9. – eduskunnalle esityksen paikallisen sopimisen laajentamisesta kaikkien yritysten käyttöön. Jatkossa lähes 60 000 yritystä pääsee yhtä laajojen paikallisen sopimisen mahdollisuuksien piiriin, joissa työantajaliittoon kuuluvat yritykset ovat.
Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta. Tähän asti järjestäytymättömille yrityksille on yleissitovuuden kautta tullut vain velvoitteet, nyt tulevat myös oikeudet.
Hyvät yrittäjät, arvoisa juhlaväki,
Paikallisen sopimisen ulottaminen järjestäytymättömiin yrityksiin on ollut vuosikymmeniä yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen hartain toive.
Arvoisat yrittäjät,
Nyt se toive on täytetty.
Tänään on juhlan aika!
Yrittäjät todennäköisesti myös ymmärtävät, ettei tuottavan omaisuuden myynti tuottamattomien hankkeiden rahoittamiseksi ole viisasta. Orvon hallituksen hellimää Turun tunnin junaa voivat nyt vastustaa niin yrittäjät kuin muutkin valveutuneet kansalaiset.
Olemassa olevassakin infrassa riittää yrittäjiä ja työntekijöitä työllistävää korjaamista.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13973
https://www.facebook.com/groups/3808704996067375/posts/3829445153993359/
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kalevikamarainen/ppp-pysaytetaan-petterin-pikajuna-osa-2/
X
Ilmoita asiaton viesti
Thatcher on kuollut, mutta perintö hengittää vahvasti oikeistolaisessa Suomessa. Muka Ruotsin malli.
Ilmoita asiaton viesti
Jos leikkaa ja liimaa tekniikalla tuodaan Suomeen Ruotsista malli, jota sitten ay-väki ei hyväksy, niin ei se silloin todellakaan ole Ruotsin malli, mutta syy on ay-väen, kun ei sitä ota vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen mies millainen gradu.
Ilmoita asiaton viesti
Juhlapuheet ovat puheista pahimpia, siksi sillä on sen ansaitsema nimikin tekojen puuttuessa.
Tarvitaan tekoja, jotka ovat laajasti hyäksyttyjä, ei syyttelyä.
Tämä hallitus ei ole saanut mitään muuta aikaan kuin sotkenut kaikki asiat, kaikilla rintamilla, ettei uutta työtä voi Suomeen syntyä, vaan uutta työtä on kaiken alasajo.
Ilmoita asiaton viesti