Kokoomus haastaa hallituksen velkaantumisesta – PS ei lähtenyt mukaan

 

Valtion velan korkokulut ovat rajussa nousussa. Kun Marinin hallituksen budjettiesitys hyväksyttiin joulun alla eduskunnassa, niin valtion korkokulut arvioitiin vuodelle 2023 olevan 1,5 miljardia. Nyt valmistelussa on lisäbudjetti, jossa valtion korkomenot arvioidaan olevan jo 2,6 miljardia. Ero on valtava. Vertailun vuoksi esimerkiksi poliisin kaikki menot yhteensä ovat v. 2023 854 miljoonaa euroa.

 

Valtion velka lähestyy 150 miljardia euroa. Kolmen prosentin keskikorolla velan korot olisivat jo 4,5 miljardia. Tämä uhkakuva ei toki ihan heti toteudu, koska osa matalilla koroilla otetuista lainoista on edelleen voimassa. Korkokulujen nousu on kuitenkin nopeaa, koska korkokulut nousevat aina kun lainoja joudutaan uusimaan. Vasemmiston aiemmat puheet jatkuvista nollakoroista, johon hallituksen velkaantumispolitiikka on osaltaan perustunut, on pudonnut kaikki pohja pois.

 

Vaarana on, että Suomi ajautuu Italian tielle. Italiassa valtionvelka on niin korkea, että nopeakaan talouskasvu ei riitä tuottamaan valtiolle valtionvelan korkoja vastaavia tuloja ja sen vuoksi velkaantuminen jatkaa koko ajan kasvuaan. Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nyt 71%. Se tarkoittaa, että yli 2 prosentin talouskasvu tarvitaan pelkästään siihen, että valtionvelan korkokulut 3 prosentin keskimääräisellä korkotasolla pystytään rahoittamaan. Velan koroista on siis tulossa budjettirajoite kaikille muille valtion menoille, mikä on hyvin vakava asia.

 

Kokoomus haastaa Marinin hallituksen ennen kaikkea sen vuoksi, että se ei ole kyennyt laittamaan menoja tärkeysjärjestykseen. Korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lisänneet valtion velkaa lähes 30 miljardia euroa. Näiden lisäksi Rinteen/Marinin hallitus on ottanut velkaa yli 10 miljardia ihan muihin asioihin, suurin osa pysyviin menoihin. Säästöjä Marinin hallitus ei ole käytännössä tehnyt juuri lainkaan.

 

Iso miinus Marinin hallitukselle on myös se, että se ei ole kyennyt vastaamaan työvoimapulaan. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa olisi pitänyt lyhentää ja työperäistä maahanmuuttoa edistää, jotta avoimet työpaikat olisivat täyttyneet nopeammin. Yhden prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa vahvistaa taloutta lähes miljardilla joka vuosi. Työllisyysaste on toki noussut, mutta olemme edelleen kaukana muiden pohjoismaiden tasosta. Paljon enemmän olisi saatu rohkeammalla politiikalla aikaan.

 

Kokoomuksen välikysymyksessä velkaantumisesta ovat mukana KD ja Liike Nyt. Perussuomalaiset ei lähtenyt mukaan Kokoomuksen välikysymykseen. Samalla tuli selväksi puolueiden väliset näkemyserot talouspolitiikassa. Perussuomalaiset eivät ole valmiita purkamaan kannustinloukkuja uudistamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, eivät hyväksy tuloverojen keventämistä kaikissa tuloluokissa, eivät kannata paikallisen sopimisen ulottamista järjestäytymättömiin yrityksiin, eivätkä halua vähentää työvoimapulaa edistämällä työperäistä maahanmuuttoa teollisuudessa, palveluissa ja maatiloilla.

ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu