Kotimaista enemmän pöytään, vientiä eteenpäin!

Suomen maatalous elää pahinta kannattavuuskriisiään EU aikana. Takana on huono satovuosi, nopeasti kohonneet energian, rehun ja lannoitteiden hinnat sekä pitkään jatkunut heikko kannattavuus. MTK:n arvion mukaan 2 000 tilaa on välittömästi maksuvaikeuksissa. Konkurssejakin on edessä, vaikka pankit tulisivatkin vastaan lainojen lyhennysvapailla. Verotuksessa tullaan tiloja vastaan siten, että tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa.

Maatalouden kriisi on nyt sitä luokkaa, että huoltovarmuuskin on uhattuna. Ruoan tuotannon omavaraisuus on erityisen tärkeää nyt, kun mahdollinen sota Euroopassa saattaa vaikeuttaa energian saantia ja tavaroiden kuljetusta. Suomessa on siis löydettävä kansallinen ratkaisu, jolla kotimaisen ruuantuotannon omavaraisuus turvataan.

Maatalous on elinkeino, jossa osa tuotoista saadaan markkinoilta ja osa tulee tukina. Uusi CAP-kausi on juuri alkamassa ja se etenee omaa latuaan. Avainasia on kuitenkin markkinat. Ruoan tuottajan on saatava markkinoilta sellainen hinta, että toiminta kannattaa. Se on kaiken perusta. Kenenkään ei kannata viljellä tappiolla, eikä jatkaa toimintaansa vain omaa velkavuorta kasvattaen.

Avainasemassa on kuluttaja. Jos ja kun kokee suomalaisen maatalouden säilymisen tärkeäksi, niin kannattaa valita ruokakaupassa suomalainen tuote. Se valinta kannattaa tehdä, vaikka kotimainen ei olisi halvin. Suomalaisen ruuan vahvuus on, että se on lähellä tuotettu, laadukas ja antibioottivapaa.

Kauppa voi tehdä oman osansa kertomalla asiakkaalle selkeästi mikä on kotimaista ja tuomalla kotimaista ruokaa esille. Olennaista on myös muuttaa elintarvikeketjun sopimusjärjestelyjä siten, että tuottajahinnat reagoivat nopeammin silloin, kun kustannukset nousevat nopeasti. Tälle asialle on eduskunnassa laaja kannatus.

Tärkeässä asemassa on myös vienti. Kaikki kuluttajat eivät osta kotimaista, joten omavaraisen maan on myös pystyttävä viemään. Viennin pitää myös olla kannattavaa, ei vain ylijäämäerien dumppaamista toisille markkinoille. Suomesta toki viedään ruokaa maailmalle kannattavasti jo nyt, mutta volyymit ovat pienet. Petrattavaa on paljon.

Pitkässä juoksussa tärkeintä on pitää yllä nuorten tuottajien uskoa toimialaan. Maataloustuotanto on keskittynyt ja tilakoko on nopeasti kasvanut. Tämä trendi tulee jatkumaan. Olennaista kuitenkin on, että kun investoidaan ja saadaan synergiaetuja, niin sen pitää näkyä myös kannattavuudessa. Viherryttäminen tulee myös jatkumaan, mutta siinä on oltava realismi mukana. Suomalaisen maatalouden ensisijainen tehtävä on kotimaisen ruokatuotannon takaaminen ja siksi toimintaedellytykset on oltava kunnossa, jotta jatkossakin pöytään saadaan kotimaista.