Koulutuksen mallimaa ei voi tyytyä heikkeneviin oppimistuloksiin

Tällä viikolla on käyty vilkasta koulutuspoliittista keskustelua. Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin: ”Virosta on tullut koulutuksen mallimaa”, mikä osoitti Viron voittavan Suomen oppimista mittaavissa Pisa-tuloksissa. Virossa myös sosioekonominen tasa-arvo toteutuu Suomea paremmin eli siis köyhien perheiden lapset pärjäävät suhteellisesti paremmin kuin Suomessa.

 

Tulokset ovat hätkähdyttäviä, koska Viro saavuttaa ne pienillä resursseilla. Kyse ei siis ole rahasta, vaan opetusmenetelmistä ja oppimisen arvostamisesta. Viron menestysresepti on perinteinen. Opettajavetoista oppimista on enemmän ja itseoppimista vähemmän. Toinen keskeinen tekijä on työrauha luokassa. Työrauha tai pikemminkin sen puute on havaittu keskeiseksi ongelmaksi myös suomalaisista tutkimuksissa ja opettajien antamassa palautteessa.

 

Hyvä kysymys on, mitä tästä pitäisi oppia? Onko Opetushallitus vienyt viime ajat suomalaista koulua väärään suuntaan ja onko nyt aika kääntää suuntaa? Onko itseoppiminen viety liian pitkälle? Onko inkluusio mahdoton saada toimivaksi käytettävissä olevilla resursseilla vai pitäisikö koko asia arvioida uudelleen? Onko isoilla yhteisillä oppimistiloilla ja opettajien yhteistunneilla oikeasti saatu aikaan tuloksia vai onko viisasta palata perinteiseen luokkaopetukseen? Näihin kysymyksiin on hyvä saada vastauksia, koska koulu on oppimispaikka ja sen toimivuutta mitataan tuloksilla.

 

Opetusalalla viikon pommin heitti opetusministeri Petri Honkonen, joka ehdotti ylioppilaskokeista luopumista. Honkonen on oikeassa siinä, että 15-16 vuotias on liian nuori valitsemaan omaa elämänuraansa. Se ei kuitenkaan ole ylioppilaskokeiden vika, vaan valintakoejärjestelmän, jota voidaan muuttaa.

 

Ylioppilaskokeet ovat keskeinen motivaatiotekijä sekä opiskelijoille, että opettajille. Jos niistä luovutaan, niin oppimistulokset heikkenevät varmasti. Ylioppilaskokeet ovat myös reilu tapa vertailla eri lukioiden opetuksen tasoa. On aivan selvää, että jos yhteisestä kokeesta luovutaan, niin lukiot eriytyvät: opetuksen taso vaihtelee ja annetut numerot eivät ole enää vertailukelpoisia.

 

Kilpailu osaamisesta kovenee maailmanlaajuisesti koko ajan. Erityisesti jotkut Aasian maat ovat jo ohittaneet parhaimmat länsimaat oppimisen tasossa. Tässä maailmassa on täysin mahdoton ajatus, että Suomessa oppimisen tason annettaisiin heiketä. Siitä seuraisi väistämättä elintason lasku. On myös turha kuvitella, että jos lapset ja nuoret saavat kasvaa ilman, että heiltä vaaditaan suorituksia, että he pärjäisivät aikuisina kansainvälisessä kilpailussa.

+1
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu