Maahanmuuttoon tulee suhtautua pragmaattisesti

Eduskunta keskusteli keskiviikkona maahanmuuttoon liittyneestä välikysymyksestä. Keskustelusta kehittyi varsin kärjistynyt ideologinen debatti hallituspuolueiden ja perussuomalaisten välillä. Valitettavasti tunteellinen suhtautuminen maahanmuuttoon ei vie asioita eteenpäin. Paljon pidemmälle päästään realistisella ja tosiasiat tunnustavalla pragmaattisella linjalla.

Humanitäärisessä maahanmuutossa keskeistä on turvapaikkajärjestelmän toimivuus. Nopeasti ja tehokkaasti on kyettävä selvittämään kenellä on perusteet turvapaikkaan ja kenellä ei ole. Jälkimmäiset on myös kyettävä palauttamaan kotimaahansa. Norjasta voimme ottaa oppia siinä miten turvapaikanhaku kannattaa järjestää. Siellä matka ei jatku lentokentän lähellä olevasta vastaanottopisteestä pidemmälle, jos ei ole perusteita turvapaikkaan.

Kotoutumisessa onnistuminen on tärkeää niiden maahantulijoiden osalta, jotka jäävät Suomeen asumaan. Suomessa on hyviä esimerkkejä kotoutumisesta, mutta samalla on rehellisesti myönnettävä, että kotoutumisessa ei ole kokonaisuutena onnistuttu riittävän hyvin. Kun katsotaan humanitäärisen maahanmuuton kautta tulleiden vähäistä työllistymistä tai toisen polven maahanmuuttajanuorten jengiytymistä, niin kotoutumisessa on kiistatta onnistuttava paremmin.

Kokoomus on tehnyt listan ehdotuksia lakimuutoksista, jotka perustuvat muiden pohjoismaiden tekemiin linjauksiin.  Esityksissä korostuu erityisesti kielitaidon merkitys ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemus. Suomen kielen oppiminen on tärkeää sekä työllistymisen, että integroitumisen näkökulmasta. On viisasta myös taloudellisesti kannustaa tukien tasoa säätämällä kielen opiskeluun ja työllistymiseen. Työmarkkinoille päässyt kotiutuu Suomeen paljon paremmin kuin työelämän ulkopuolelle jäänyt, ja siksi nimenomaan työmarkkinoille pääseminen on keskeistä.

Kokonaan eri asia on työperäinen maahanmuutto, jolloin siis henkilö tulee Suomeen sen vuoksi, että hänellä on Suomessa työpaikka valmiina. Näitä tulijoita me tarvitsemme monille aloille. Hallitus nopeuttaa nyt erityisosaajien ja start-up yrittäjien maahanpääsyä D- viisumilla. Se on hyvä esitys, mutta vasta alkusoittoa. Ikärakenteemme on sellainen, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan moniin tehtäviin.

Me tarvitsemme ulkomaisia työntekijöitä myös työvoimapula-aloille, kuten esimerkiksi hoiva-alalle, palveluihin, kiinteistönhoitoon ja siivoukseen, teollisuuteen, rakentamiseen ja maa- ja puutarhatalouteen. Perussuomalaisten ehdotus siitä, että Suomeen saavat tulla töihin vain ne, joiden palkka on yli 3 000 euroa kuukaudessa, ajaisi Suomen Britannian Brexitin kaltaiseen työvoimapulaan.

Se on tietenkin selvää, että Suomessa tehtävä työ tulee olla TESin mukaista ulkomaalaisten on saatava työn vaativuutta vastaava palkka. Kokoomus onkin esittänyt ”Hyvä työnantaja -sertifikaattia” , jolloin ne työnantajat, joilla todistetusti työehdot ovat kunnossa, saisivat ulkomaista työvoimaa jonon ohi. Tämä olisi sekä työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan edun mukaista.

Humanitäärinen ja työperäinen maahanmuutto ovat kaksi täysin eri asiaa. Ensimmäiset tulevat hakemaan turvaa, jälkimmäiset valitsevat useista tarjolla olevista vaihtoehdoista Suomen. Jotta Suomi on houkutteleva työperäisten maahanmuuttajien silmissä, maan pitää olla turvallinen ja vastaanottavainen ulkomaalaisille. Se puolestaan edellyttää kotoutumisessa onnistumista ja maahanmuuttoon liittyvien ongelmien ratkaisemista.

Erityisen tärkeää on onnistua toisen polven maahanmuuttajien integroitumisessa. Meillä ei ole varaa Ruotsin kaltaiseen jengiytymiseen ja joidenkin asuinalueiden slummiutumiseen. Tällaisen kehityksen katkaiseminen heti alkuunsa on sekä kantasuomalaisten, että Suomeen muuttavien ihmisten edun mukaista. Tämä ei ole ideologinen, vaan pragmaattinen asia.

+3
ArtoSatonen1
Kokoomus Sastamala

Neljännen kauden kansanedustaja Pirkanmaan Sastamalasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu